Kevätkauden kuulumisia luottamustoimista (2.7.2022)

Kevätkauden kuulumisia luottamustoimista (2.7.2022)

Kulunut kevät on ollut vauhdikas, ja paljon on tapahtunut mm. sote-uudistuksen valmistelussa. Korona on jäänyt taka-alalle ja rajoituksia on purettu. Uusia virusvariantteja kuitenkin ilmaantuu edelleen, ja siksi osa asiantuntijoista kehottaa edelleen varovaisuuteen, etenkin riskiryhmiin kuuluvia.

Kaupunginvaltuustossa on kevään aikana käsitelty mm. useita asemakaavoja, hankesuunnitelmia ja vuokrausperusteiden määrittämistä tonteille. Esimerkkinä Laajasalon kauppakeskuksen alueen asemakaava, josta sain palautetta alueen asukkailta. Ohessa linkki valtuustopuheeseen, jossa otin kantaa mm. lasten ja ikääntyneiden puolesta – tiedoksi, jos Laajasalon alue kiinnostaa: Puhe kaupunginvaltuustossa Laajasalon kauppakeskuksen alueen asemakaavasta 30.3.2022 – Seija Muurinen

Hyvin merkittävä asia kaupunginvaltuustossa oli huhtikuussa käsitelty HUS-yhtymän perussopimus. HUS-kuntayhtymä muuttuu vuoden vaihteessa HUS-yhtymäksi, joka tuottaa jatkossa erikoissairaanhoidon palvelut neljälle Uudenmaan hyvinvointialueelle sekä Helsingille. Perussopimusta käsiteltäessä kiisteltiin eniten siitä, toimiiko HUS-yhtymän korkeimpana päättävänä elimenä edelleen poliitikoista koostuva valtuusto vai hyvinvointialueiden ja Helsingin virkamiehistä koostuva yhtymäkokous. Viimeksi mainittu, Helsingin kaupunginhallituksen esittämä ja muidenkin alueiden hyväksymä kanta voitti.

Niinpä ensimmäinen HUS-yhtymäkokous kokoontuu 7.7. ja päättää mm. tulevan HUS-yhtymän hallituksen jäsenistä. Uusi HUS-yhtymän hallitus aloittaa työnsä jo syksyllä ”vanhan”, vuoden loppuun saakka kokoontuvan HUS-kuntayhtymän hallituksen rinnalla. Erikoinen ”kahden rinnakkaisen hallituksen” tilanne, mutta näin on toimittava. Ohessa valtuustopuheeni HUS-yhtymän perussopimuksen käsittelystä: Kaupunginvaltuusto käsitteli HUS-yhtymän perussopimuksen hyväksymistä 27.4.2022 – Seija Muurinen

Kevätkauden toinen merkittävä asia kaupunginvaltuustossa oli kaupunginhallituksen esitys Helsingin kaupungin omana toimintana tuottaman työterveyshuollon kilpailutuksesta. Asia oli etenkin vasemmistopuolueille vaikea, mutta esitys kilpailutuksesta hyväksyttiin äänestyksen jälkeen. Puheessani tarkemmin asiasta: Kaupunginvaltuusto päätti kaupungin työterveyshuollon kilpailutuksesta (1.6.2022) – Seija Muurinen

Valtuuston kokouksissa käsiteltiin tuttuun tapaan runsaasti valtuutettujen tekemiä aloitteita. Jatkossa aloitekäytäntö kuitenkin muuttuu, eivätkä kaikki aloitteet tulee enää kaupunginvaltuuston käsiteltäviksi. Valtuutettujen jättämiin aloitteisiin vastaa kaupunginhallitus, lautakunta tai johtokunta, eli se taho, jonka toimivaltaan kyseinen asia kuuluu. Kaupunginvaltuuston kokouksissa käsitellään vain aloitteet, jotka ovat saaneet vähintään 25 valtuutetun allekirjoituksen. Tämän arvioidaan keventävän valtuuston kokouksia, sillä aloitteista on keskusteltu pitkään, ja kokoukset ovat venyneet aina yötä myöten.

Sosiaali- ja terveyslautakunnassa on valmistauduttu myös sote-uudistuksen toimeenpanoon. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut erotetaan muusta kaupungin toiminnasta, ja rahoitus näille palveluille (SotePe-toimiala) tulee jatkossa suoraan valtiolta. Samalla Helsingin verotuloja siirretään valtiolle hyvinvointialueiden (myös Helsingin SotePe-toimialan) toiminnan rahoittamiseksi. Tämä on suuri muutos aiempaan, ja huolena on edelleen, otetaanko pääkaupungin erityishaasteet riittävästi huomioon valtion rahoitusjärjestelyissä (?).

Sosiaali- ja terveyslautakunta muuttuu vuoden alusta lähtien sosiaali- ja terveys sekä pelastuslautakunnaksi (SotePe-lautakunta). Lautakunta päättää sekä sosiaali- että terveysasioista mutta myös pelastustoimen asioista. Tämä edellyttää hallinnollisia muutoksia. Muutoksen ei kuitenkaan pitäisi näkyä asiakkaille, vaan kyseessä on lähinnä sisäinen uudelleen järjestäytyminen.

Muuten sosiaali- ja terveyslautakunta on käsitellyt kokouksissaan tavalliseen tapaan mm. hankintoja ja aloitevastauksia toimitettavaksi edelleen kaupunginhallitukselle ja
-valtuustolle. Toimialan haasteena on ollut henkilöstöpula ja sen myötä palveluihin pääsy. Teinkin aloitteen työntekijöiden osallistamisesta veto- ja pitovoiman parantamiseksi. Alla linkki aloitevastaukseni lisäykseen, jonka ryhmäni sai läpi yksimielisesti sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa: Työvoimatilanteen parantamiseksi sote-toimialalla tarvitaan henkilöstön näkemyksiä (30.6.2022) – Seija Muurinen

Toki muissakin kaupungin sekä ylikunnallisissa toimielimissä on käsitelty lukuisia tärkeitä asioita, mutta kommentoin tässä vain joitakin keskeisiä ja merkittäviä päätöksiä omissa luottamustoimissani. Joka tapauksessa sote-uudistuksen voimaantulo 2023 alussa on suuri asia Helsingille, ja se on tuottanut paljon työtä henkilöstölle. Jos näkemykseni sote-uudistuksen historiasta sekä (hiukan kriittinen) mielipide sote-uudistuksesta kiinnostaa, se löytyy tästä: https://www.seijamuurinen.net/paivakirja/paras-hankkeesta-sote-uudistukseen-ja-hyvinvointialueisiin-25-3-2022/

Palataan asioihin taas syksyllä. Minuun voi olla myös yhteydessä tarvittaessa.
Toivotan kaikille rentouttavaa ja aurinkoista kesää!

Terv. Seija

Kuulumisia kaupunginvaltuustosta (28.12.2021)

Kuulumisia kaupunginvaltuustosta (28.12.2021)

Syksy on ollut kaupunginvaltuustossa edelleen pandemian vuoksi poikkeuksellinen. Koronatilanne näytti helpottuvan alkusyksystä, jolloin palasimme luottamustoimissa normaaleihin kokoontumiskäytäntöihin. Loppusyksystä oli kuitenkin taas siirryttävä etäkokouksiin.

Koronarajoituksien ja -ohjeiden nopeista muutoksista ja epäselvyydestä on tullut palautetta. Kun valtakunnalliset ohjeistukset ovat olleet monen eri tahon hallinnassa, kaupunkilaisten on ollut haastavaa pysyä ajan tasalla. Siksi presidentin aikoinaan ehdottama valtakunnallinen ”koronanyrkki” on tuntunut syksyn aikana entistä tarpeellisemmalta.

Kaupunginvaltuusto järjestäytyi syksyn alussa, ja lautakunta- ym. paikat jaettiin puolueiden kesken. Pormestaristoa ja kaupunginhallitusta johtaa Kokoomuksen Juhana Vartiainen ja kaupunginvaltuustoa Vihreiden Fatim Diarra. Itse toimin kaupunginvaltuuston lisäksi HUSin (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) hallituksen jäsenenä ja hallituksen edustajana HYKS-lautakunnassa, sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenenä sekä kaupunginhallituksen sotepe-jaoston (valmistelee sote-uudistusta) ja maakuntavaltuuston varajäsenenä. Olen myös ehdolla Helsingin edustajaksi Kuntaliiton valtuuskuntaan, mutta asia päätetään vasta tammikuussa.

Merkittävä päätösasia kaupunginvaltuustossa oli heti syksyn alussa Helsingin kaupunkistrategian 2021–2025 hyväksyminen. Kaupunkistrategiassa mainitaan kaksi merkittävää muutosta, joihin kaupungin on vastattava tulevina vuosina ja vuosikymmeninä erityisesti. Toinen on ilmastonmuutos ja toinen väestön ikääntyminen. Linkistä löytyy valtuustopuheeni, jossa esitän hiukan kritiikkiä ikääntymisen haasteeseen vastaamisesta: https://www.seijamuurinen.net/paivakirja/kaupunginvaltuusto-kasitteli-uutta-kaupunkistrategiaa-6-10-2021/
Seuraavasta linkistä pääsee tarkastelemaan kaupunginvaltuuston hyväksymää kaupunkistrategiaa alkaneelle nelivuotiskaudelle. https://hallintoprod.blob.core.windows.net/prod/Helsingin%20kaupunkistrategia%20Kasvun%20paikka.pdf

Toinen merkittävä asia kaupunginvaltuustossa oli Helsingin kaupungin talousarvion vuodeksi 2022 ja taloussuunnitelman vuosille 2023 – 2024 hyväksyminen. Talousarvion mukaan Helsingin ulkoiset toimintamenot ovat vuonna 2022 noin 5,1 miljardia euroa ja kokonaisinvestointimenot ovat yhteensä lähes 1,1 miljardia euroa. Koronasta toipumiseen varataan erillisrahoitus (yhteensä 70 miljoonaa euroa) kaupunginhallituksen käyttövaroihin vuosille 2022 ja 2023. Vuonna 2022 kunnallisveroprosentti (18) pysyy ennallaan.
Linkki talousarvioon: https://www.hel.fi/static/kanslia/Julkaisut/2021/helsinki-talousarvio-2022.pdf
Linkki valtuustopuheeseeni talousarviosta: https://www.seijamuurinen.net/paivakirja/helsingin-kaupunginvaltuusto-kasitteli-kaupungin-talousarviota-vuodeksi-2022-seka-taloussuunnitelmaa-vuosille-2022-2024-25-11-2021/

Kaupunginvaltuusto päätti  alkusyksystä myös Kruunusillat -hankkeen  raitiotieosuuden (Helsingin päärautatieasemalta Laajasalon Yliskylään) vaiheistamisesta ja enimmäishinnan korottamisesta. Jo ensimmäisen vaiheen rakennuskustannukset (raitiotieyhteys Laajasalontieltä Hakaniemeen) ovat 326 miljoonaa euroa. Sillan kannattavuus herättikin keskustelua. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen, asuntojen rakentamisesta Vartiosaareen on luovuttu, eikä silta myöskään jatku Vartiosaaren kautta Vuosaareen, jonka piti olla alun perin sillan päätepiste. Niinpä sillan käyttäjien arvioitu määrä on pudonnut merkittävästi suhteessa sillan kustannuksiin, varsinkin kun siltaa voivat käyttää raitiovaunun lisäksi vain pyöräilijät ja kävelijät. Tein jo vuosia sitten aloitteen autojen, esim. sähköbussien ja taksien sallimisesta sillalle, mutta esitys kaatui äänestyksessä täpärästi. Nyt siis edetään vaiheittain, ja seuraavista vaiheista päätetään erikseen myöhemmin.
Puheeni asiasta kaupunginvaltuustossa: https://www.seijamuurinen.net/paivakirja/kruunusillat-yksi-alkusyksynuumista-puheenaihe-valtuustossa-24-9-2021/

Loppusyksystä kaupunginvaltuusto hyväksyi poliittisesti kiistanalaisen Sörnäistentunnelin hankesuunnitelman ja sen toteuttamisen vaiheittain. Valtuustossa äänestettiin palautusehdotuksista, joista toisen (tunnelia ei rakenneta), poikkeuksellisesti, teki asian esittelystä vastaava apulaispormestari Sinnemäki. Asia eteni kuitenkin äänestyksissä toteutettavaksi muutamilla ponsilla täydennettynä.

Lisäksi kaupunginvaltuustossa käsiteltiin syksyn aikana lukuisa joukko valtuutettujen aloitteita.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan tärkeimpiä asioita syksyn aikana oli kaupungin kokonaisbudjettiin kuuluvan sote-toimialan talousarvion sekä toimintasuunnitelman ja tulosbudjettien hyväksyminen vuodelle 2022. Sote-toimialan talousarvion vuoden 2022 kokonaismenoraami on 2,4 miljardia euroa, josta HUSille maksettava (erikoissairaanhoidon) osuus on 731,8 miljoonaa euroa. Kaupungin omissa palveluissa suurin osuus budjetista menee sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluille, 646,4 miljoonaa euroa. Tämä kattaa mm. kaupungin oman sairaalatoiminnan ja ikääntyneiden palvelut.

Vuosittain päätettävä, usein paljon keskustelua ja poliittistakin neuvottelua vaativa asia sosiaali- ja terveyslautakunnassa oli avustusten jakaminen järjestöille. Avustukset katetaan pääasiassa valtion Helsingille luovuttamilla kuolinpesien varoilla, joita oli käytettävissä 6,2 miljoonaa euroa. Lautakunta pääsi yhteiseen sopimukseen ja muutti hiukan esittelijän esitystä, mutta kokonaissumma jäi ennalleen. Avustukset ovat tärkeitä monille sosiaali- ja terveystoimialan omaa toimintaa täydentäville järjestöille.

Valtakunnallinen sote-uudistus etenee myös Helsingissä, vaikka meille ei tulekaan hyvinvointialuetta. Helsinki vastaa jatkossakin omista sosiaali- ja terveyspalveluistaan, mutta toiminta erotetaan muusta kaupungin toiminnasta ja budjetista omaksi kokonaisuudekseen. Rahoitus Helsingin sote-palveluille tulee jatkossa valtiolta. Hankimme erikoissairaanhoidon palvelut jatkossa ”HUS-yhtymältä”, kuten hankkivat myös Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Vantaa-Keravan ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueet. Uudenmaan hyvinvointialueilla järjestetään tammikuussa 2022 aluevaalit, joissa valitaan poliittiset päättäjät vastaamaan sote-palveluista. Helsingissä ei järjestetä vaaleja, koska sote- ja pelastuspalveluista tulee jatkossa vastaamaan kaupunginvaltuuston alainen ”sotepe-lautakunta”.

Sote-uudistusta käsitellään ja suunnitellaan eri toimielimissä, mm. Uudenmaan tasolla Helsingin kansliapäällikön johdolla ja Helsingissä kaupunginhallituksen sotepe-jaostossa. Myös HUSin hallitus käsittelee uudistuksen toimeenpanoa säännöllisesti. Toiminnan organisoinnista ei ole vielä selviä linjauksia tai päätöksiä, joten palaan niihin myöhemmin.

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA ja jaksamista edelleen poikkeusoloissa!

Terv. Seija

 

Kevätkauden kuulumisia (4.4.2021)

Olemme saaneet viettää pääsisäistä kauniissa kevätsäässä, ainakin täällä Helsingissä. Edelleen tätäkin juhlapyhää on pitänyt viettää vain ihan läheisimpien ihmisten kanssa. Valopilkkuna tässä ”koronan harmaudessa” ovat rokotukset ja niiden eteneminen kohtalaisen hyvin, samoin kuin viime päivien alentuneet tartuntaluvut. Tämä antaa toivoa normaaliin elämään palaamisesta.

Kaupunginvaltuuston työ on tässäkin poikkeuksellisessa tilanteessa toiminut, ja päätöksiä on tehty. Mm. kaksi kaupunkikuvaan merkittävästi vaikuttanutta esitystä on saatu eteenpäin.

Periaatepäätös satamatoimintojen uudelleenjärjestelyistä Eteläsatamassa, Katajanokalla ja Länsisatamassa oli käsittelyssä heti alkuvuodesta. Tukholman matkustaja-autolauttaliikenne on jatkossa määrä keskittää Katajanokalle ja Tallinnan liikenne Länsisatamaan. Laivaliikenteen lopettamisella Eteläsatamassa halutaan vähentää rekkaliikennettä keskustassa. Länsisatamasta Länsiväylälle suunnitellaan satamatunneli vähentämään ruuhkia sillä suunnalla.

Toinen merkittävä päätös oli Malmin Nallenrinteen ja lentoasemakortteleiden asemakaavojen muuttaminen. Kaavaratkaisu koskee alueita Malmin lentokentän eteläosassa, suojeltujen lentokenttärakennusten ympärillä ja Tattariharjuntien varrella. Ratkaisu mahdollistaa asuinalueiden rakentamisen lähipalveluineen ja puistoalueineen. Tämä kiistanalainen asia Malmin lentokentän seudun rakentamisesta on jo vuosien ajan jakanut Helsingin kaupunginvaltuustoa. Tähän saakka asiaa sivunneissa lukuisissa äänestyksissä asuntojen rakentaminen on saanut enemmän kannatusta kuin lentokenttäalueen säilyttäminen lentotoiminnassa.

Maaliskuussa valtuuston kokouksessa käsiteltiin aloitteeni kaupungin toimialojen yhteistyön tehostamisesta mielenterveyskuntoutujien asumisketjun ja sen nivelkohtien sujuvoittamiseksi. Esitystä pidettiin valtuustossa tärkeänä jo pitkään kestäneiden ongelmien vuoksi, ja asia sai tukea muilta puolueilta. Mielenterveyskuntoutujien asumisketjun tilanne arvioidaan toiveeni mukaan uudelleen 2022. Tarkemmin: https://www.seijamuurinen.net/paivakirja/aloitteeni-mielenterveyskuntoutujien-asumisesta-7-3-2021/

Sosiaali- ja terveyslautakunnassa olemme askaroineet paljon korona-epidemian hoitoon liittyvien asioiden parissa. Koska henkilöstöä on tarvittu korona-näytteiden ottoon, tartuntaketjujen jäljittämiseen sekä rokotuksiin, olemme joutuneet hankkimaan lisähenkilöstöä ostopalveluna yksityisiltä toimijoilta. Sote-henkilöstö on ollut kuluneen vuoden ajan kovilla, ja työ jatkuu edelleen kiireisenä korona epidemian laannuttuakin korona-aikana syntyneen palvelu- ja hoitovelan purkamisena. Jätinkin kaupunginvaltuustossa talousarvioaloitteen henkilöstön huomioimisesta tulevan vuoden budjetissa. https://www.seijamuurinen.net/aloitteet/talusarvioaloite-hoitohenkiloston-huomioimiseksi-3-3-2021/

Kevään aikana olemme käsitelleet sote-lautakunnassa runsaasti aloitteita. Jotkin ovat herättäneet paljonkin huomiota, kuten avoimen puolueen esitys lainsäädäntöaloitteen tekemisestä kannabiksen laillisen tuotannon ja myynnin mahdollistamiseksi Helsingissä. Aloite ei saanut kannatusta sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Sen käsittelyä jatketaan kaupunginhallituksessa.

Lautakunta on myös antanut lausunnon kaupunginhallitukselle valtuustoaloitteestani, joka koskee tietokannan perustamista ikääntyneiden asuntotarpeiden ennakointiin. Sopiva asunto, jossa pääsee liikkumaan, ja josta pääsee ulos, on toimintakyvyn säilyttämisen kannalta tärkeä. Lautakunta esittää tietokannan kehittämistä yhdessä toimialojen kesken. https://www.seijamuurinen.net/aloitteet/aloite-asuntotietokannan-luomisesta-ikaantyneiden-asumistarpeiden-ennakointiin-8-1-2021/

Olen nyt toiminut sosiaali- ja terveyslautakunnassa 12 vuotta, ja siirryinkin loppukaudeksi kaupunginhallituksen jäseneksi. Jätän sosiaali- ja terveyslautakunnan muutamaksi loppukuukaudeksi jollekin toiselle.

Olen 13.6. järjestettävissä kuntavaaleissa ehdolla kaupunginvaltuustoon. Vaalien ennakkoäänestys on 26.5.- 8.6. ja varsinainen vaalipäivä on 13.6.2021. Pormestari on määrä valita eniten ääniä keränneestä puolueesta. Siten kenelle tahansa puolueen ehdokkaalle annettu ääni vaikuttaa myös pormestarin valintaan.

Vaalityössä pienikin apu otetaan ilolla vastaan. Jos haluat jakaa omassa lähiympäristössäsi vaalimainoksiani, niitä voi pyytää minulta.

Kevätterveisin Seija

  • Kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, Kokoomuksen valtuustoryhmän varapj., maakuntavaltuuston varapj., HUS-valtuuston jäsen
  • Terveystieteiden tohtori, gerontologian dosentti, sairaanhoitaja-diakonissa

Loppusyksyn kuulumisia Ystäville (21.12.2020)

Viime viikkojen myönteisimpänä uutisena on ollut Korona-rokotusten alkaminen. Tämä antaa toivoa normaaliin palaamisesta. Meistä moni kaipaa kipeästi sosiaalisia suhteita sekä vapaata liikkumista kodin ulkopuolella ilman tartuntapelkoa. Kokouksiakin olisi jo lähes 10 kk kestäneen etätyön jälkeen mukavampi käydä yhteistyökumppaneita kasvokkain tavaten.

Loppusyksyn aikana merkittävimpiä päätöksiä kaupunginvaltuustossa oli mm. AM-ohjelman hyväksyminen (Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2020). Linkki ohjelmaan: https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Paatos/2020/Keha_2020-11-11_Kvsto_19_Pk/25E67D96-F64B-CFD2-949A-7597D8C00000/Liite.pdf

Toinen merkittävä asia oli Helsingin kaupungin talousarvio vuodeksi 2021 ja taloussuunnitelma vuosille 2021 – 2023. Kiitos aiemman pitkäjänteisen vastuullisen talouspolitiikan, Helsingin kunta- ja kiinteistöveroprosentit pysyvät ennallaan, investointeja jatketaan entisellä tasolla ja käyttötalousmenot kasvavat useita prosentteja. Palvelutarpeita lisäävät tulevina vuosina mm. väestön ikääntyminen ja kaupungin väestömäärän kasvaminen.

Myös koronan hoitokustannukset ja epidemian aikana kertynyt palvelu- ja hoitovelka aiheuttavat tuleville vuosille sekä taloudellista että inhimillistä huolta. Valtion Korona-korvaukset kunnille ja sairaanhoitopiireille kuitenkin lieventävät osin talousongelmia ja varmistavat palvelutarjonnan riittävyyttä myös jatkossa. Alla olevasta linkistä löytyy kaupunginvaltuustossa Kokoomuksen valtuustoryhmän puolesta pitämäni talousarviopuhe, jossa käyn läpi tulevan vuoden talous- ja palvelunäkymiä.
https://www.seijamuurinen.net/paivakirja/talousarviopuhe-kaupunginvaltuustossa-25-11-2020/

Sosiaali- ja terveyslautakunnassa olemme pyrkineet eri keinoin, esim. palkankorotuksin, saamaan lisää henkilöstöä helsinkiläisten peruspalveluiden parantamiseksi. Lisähenkilöstöä onkin saatu jonkin verran, mutta ei riittävästi. Odotusajat esim. terveysasemille ovat edelleen olleet liian pitkät. Siksi palvelutarjontaa lisätään terveysasemilla palveluseteleillä, kuten myös suun terveydenhuollossa ja ikääntyneiden palvelutaloissa. Olemme myös hankkineet ostopalveluna palveluhenkilöstöä Korona-epidemian hoitoon. Lisäksi päätimme ulkoistaa Kannelmäen terveysaseman toiminnan ja perustaa uuden terveysaseman keskustan alueelle. Kilpailutus käynnistyy keväällä, ja uusien yksiköiden on määrä aloittaa toimintansa syksyllä.

Vuoden viimeisissä sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksissa päätimme järjestöavustuksista, joita jaoimme tänä vuonna n. 6,6 miljoonaa euroa kaupungin omia sosiaali- ja terveyspalveluja täydentäville järjestöille. Tulevan vuoden kannalta lautakunnan tärkeimmät päätösasiat olivat sosiaali- ja terveyspalvelujen tulosbudjetit (kaupunginhallituksen sote-toimialalle myöntämän rahoituksen jako eri toimintoihin) sekä käyttösuunnitelma, jossa määritellään palveluille tulevan vuoden uudistamis- ja kehittämistoimenpiteet.

Kuntavaalien valmistelu on jatkunut nettivetoisena, koska kokoontumisia tai yleisötilaisuuksia ei ole voitu järjestää. Vaalien ennakkoäänestys on 7.-13.4. ja varsinainen vaalipäivä on 18.4.2021. Pormestari on määrä valita eniten ääniä keränneestä puolueesta. Siten kenelle tahansa puolueen ehdokkaalle annettu ääni vaikuttaa myös pormestarin valintaan.

Helsingin Kokoomus on nimennyt jo 100 kuntavaaliehdokasta, ja kaikkiaan ehdokkaita tulee listalla olemaan 127. Olen edelleen ehdolla kaupunginvaltuustoon.

Vaalityössä pienikin apu ehdokkaalle otetaan ilolla vastaan, jotta saamme tärkeinä pitämiämme tavoitteita esille ja jotta Kokoomus menestyy vaaleissa.

Joulu on jo ihan ovella, ja nyt on aika jättää politiikka hetkeksi taka-alalle.
Tällä kertaa joudumme kuitenkin viettämään juhlaa perinteisestä poiketen. Asiantuntijat eivät suosittele nyt laajoja kokoontumisia. Ohjeeksi on annettu viettää joulua mielellään vain samassa taloudessa asuvien kesken. On silti hyvä muistaa läheisiä joko puhelimitse tai sähköisten yhteydenottomahdollisuuksien kautta.

”Jos vain joulun lapsi saa sydämessäs asustaa, niin silloin joulu luonas aina on.”

Hyvää Joulua ja Valoisaa Uutta Vuotta!

T. Seija

 

  • Kaupunginvaltuutettu, Kokoomuksen valtuustoryhmän varapj.,
    maakuntavaltuuston varapj., sosiaali- ja terveyslautakunnan ja HUS-valtuuston jäsen,
    HUS:n tarkastuslautakunnan pj.
  • Terveystieteiden tohtori, gerontologian dosentti, sairaanhoitaja-diakonissa

 

Seijan syyskirje (8.11.2020)

Hyvät Ystävät                                                                                     

Kesällä näytti siltä, että olimme jo päässeet pahimman yli korona-epidemiassa. Niin ei kuitenkaan käynyt. Uuden aallon vuoksi kaupunki on jälleen sulkenut monia ovia, ja työtä tehdään etänä. Kun on istunut kotona tietokoneen äärellä jo puoli vuotta, eikä muita ihmisiä ole juurikaan voinut tavata, kaipaus normaaliin arkeen kasvaa päivä päivältä.

Kaupungin omassa toiminnassa sekä sosiaali- ja terveystoimi että HUS ovat olleet kovilla, ja kulut ovat kasvaneet merkittävästi. Kaupungin talous kärsii lisäksi yritysten tulojen romahduksen, vuokratulojen vähenemisen, työttömyyden ym. vaikutuksista. Monille kaupunkilaisille epidemia aiheuttaa vaikeita tilanteita ja sosiaalista hätää. Onneksi Helsingin talous on ollut vahvalla pohjalla, mikä auttaa poikkeustilanteesta selviämisessä. Valtion kassasta on myös luvattu korvauksia kunnille. Tosin erilaisia korvauksia maksamalla valtion velka on jo nyt kasvanut huippulukemiin.

Vaikka elämänpiiri on useilla kaventunut, vielä pitäisi jaksaa ja pyrkiä omin toimin välttämään viruksen leviämistä entisestään (mm. etäisyydet, maskit). Kaupunki tarjoaa influenssarokotuksen riskiryhmille, ja sen ottamista on suositeltu. Linkki rokotusinfoon:
https://www.hel.fi/sote/influenssarokotus-fi/rokotuspisteet

Kaupunginvaltuusto on käsitellyt syksyn aikana runsaasti aloitteita. Oma aloitteeni kulttuurihistoriallisesti merkittävien kiinteistöjen myyntipolitiikasta, esimerkkinä Aino Ackten huvila, käsiteltiin 6.11. Valtuusto oli hyvin yksimielinen aiheen tärkeydestä, ja aloitevastaukseen tekemääni ponteen sainkin suuren kannatuksen. Asiasta lisää: https://www.seijamuurinen.net/paivakirja/aloite-kulttuurihistoriallisesti-arvokkaiden-kiinteistojen-myyntipolitiikasta-5-11-2020/

Paljon huomiota valtuuston käsittelyssä sai myös yhdessä kahden muun valtuutetun kanssa tekemämme aloite yhden vyöhykkeen lipun saamisesta joukkoliikenteeseen. Yhden vyöhykkeen lippu palvelisi lyhyitä matkoja matkustavia kaikkialla kaupungissa. Asia ei ole kuitenkaan yksin Helsingin päätettävissä, eikä asia ei ole toistaiseksi edennyt HSL:n päätöksenteossa.

Tämän viikon valtuuston kokouksessa käsitelty merkittävä asemakaavamuutos koski Laajasalon Kruunusillat-raitiovaunuvarikon rakentamista. Kaupunginvaltuusto keskusteli asiasta pitkään, ja äänestysten jälkeen varikkokompleksin rakentaminen hyväksyttiin äänin 73-6 (tyhjiä 5, poissa 1). Varikon paikkaa on jo vuosia selvitetty, joten asiaa ei enää kannattanut lähettää uudelleen selvitettäväksi, jottei koko raitiotiehanke viivästyisi merkittävästi. Äänestin tyhjää, koska varikkokompleksi tuntuu liian massiiviselta ja korkealta suhteessa luontoarvoiltaan rikkaaseen ympäristöön.

Tulevassa kaupunginvaltuuston kokouksessa käsitellään uusi MA-ohjelma (maan ja asumisen käytön ohjelma).   Ohjelmassa esitetään merkittäviä linjauksia, mm. Hitas-asuntojen rakentamisen lakkauttamista. https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Esitys/2020/Keha_2020-11-11_Kvsto_19_El/BD382FFA-479D-CE43-BF92-759829E00002/Asumisen_ja_siihen_liittyvan_maankayton_toteutusoh.html

Seuraavaksi käsittelyvuoroon tule syksyn aikana kaupungin tulevan vuoden budjetti ja talousarvioaloitteet.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan syksyn merkittävä asia oli lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä ja maakuntien perustamisesta, eli sote-uudistuksesta. Asia käsiteltiin lopuksi myös kaupunginvaltuustossa.

Esitysluonnoksen mukaan Suomeen muodostetaan 21 sote-maakuntaa, joille siirrettään kuntien vastuulla nykyisin olevat sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät. Mikäli laki etenee eduskunnassa, neljän Uudenmaan sote-maakunnan lisäksi Helsinki jäisi poikkeuksellisesti sote-palvelujen järjestäjäalueeksi. HUS-maakuntayhtymä vastaisi Uudellamaalla erikoissairaanhoidon toimintaan liittyvistä tehtävistä.

Kunnallisveroa esitetään siirrettävän sote-maakuntien rahoitukseen alentamalla kuntien tuloveroprosentteja tasasuuruisesti. Tämä kurittaisi Helsinkiä kovalla kädellä. Kun Helsingin kaupungin verotulot ovat tällä hetkellä noin 5 300 euroa/asukas, ne olisivat uudistuksen jälkeen alle 2 200 euroa/asukas. Tämän pitäisi riittää kaupungin muiden toimialojen sekä investointien rahoittamiseen. Helsingin lausunto oli tältä osin hyvin kriittinen.

Muita käsiteltyjä asioita sosiaali- ja terveyslautakunnassa alkusyksyn aikana:

Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto puolsi jo pitkään odotetun Koskelan seniorikeskuksen (”muistikylä”) hankesuunnitelmaa. Hankesuunnittelussa on tavoitteena, että seniorikeskus muistuttaa mahdollisimman normaalia asuinympäristöä, jossa muistisairaat asukkaat voivat liikkua turvallisesti, entistä vapaammin. Seniorikeskuksen on määrä tarjota iäkkäille eritasoisia palveluja, sekä talossa että ympäristössä asuville. Toteutusta joudutaan vielä odottamaan joitakin vuosia, sillä investointirahoituksesta on jatkuvasti kilpailua toimialojen kesken. Mm. homekoulujen korjaus vie paljon resurssia.

Koska terveysasemien kiireetöntä hoitoa on joutunut viime aikoina odottamaan pitkään, sosiaali- ja terveyslautakunta päätti ottaa yhdeksi palvelujen tuottamismuodoksi palvelusetelin. Jatkossa sosiaali- ja terveystoimi tulee lisäksi kilpailuttamaan kaksi terveysasemaa kaupungin omien terveysasemien ohelle. Suunnitelmana on saada uusi terveysaseman kaupungin keskusta-alueelle ja Kannelmäen huonokuntoisen terveysasemarakennuksen tilalle ulkoinen toimija uusine tiloineen.

Syksyn aikana on käynnistynyt tulevien kuntavaalien valmistelu. Vaalit ovat 18.4.2021. Ensimmäiset kuntavaaliehdokkaat on nimetty. Kuulun tuohon joukkoon. Toivon, että voisin edelleen olla rakentamassa toimivaa kaupunkia meille kaikille. Lähellä sydäntä ovat mm. iäkkäät, monisairaat ja lapset – myös mm. vastuullinen talouden hoito ja liikenne. Jos haluat tukea vaalityötäni, voit ilmoittautua sähköpostiini. On aina mukavampaa tehdä kampanjaa yhdessä esim. äänestäjiä tavaten (jos mahdollista keväällä) tai mainoksia jaellen. Kaikki, pienikin apu, on tarpeen.

Hyvää syksyn jatkoa – huolehditaan toisistamme!

Yst. terv. Seija

www.seijamuurinen.net, seija.muurinen@kolumbus.fi.

  • Kaupunginvaltuutettu, Kokoomuksen valtuustoryhmän varapj., maakuntavaltuuston varapj.,  sosiaali- ja terveyslautakunnan ja HUS-valtuuston jäsen, HUS:n tarkastuslautakunnan pj.
  • Terveystieteiden tohtori, gerontologian dosentti, sairaanhoitaja-diakonissa

Jos haluat saada kirjeeni sähköpostiisi, voit lähettää yhteystietosi yllä mainittuun osoitteeseen.