Kaupunginvaltuusto käsitteli Myllypuron terveys- ja hyvinvointikeskuksen asemakaavan muutosta, 27.3.2024 

Kaupunginvaltuuston käsittelyssä ollut Myllypuron terveys- ja hyvinvointikeskuksen asemakaavan muutos herätti valtuustossa keskustelua yleisesti terveysasemien sijainnista ja palvelumallista. Koska Myllypuron terveys- ja hyvinvointikeskuksen asemakaavan muutos on kaupunkistrategian sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan voimassa olevan palveluverkkosuunnitelman mukainen, se lopulta hyväksyttiin. Kaavamuutos mahdollistaa aiemmin rakennetun Myllypuron terveysasemarakennuksen laajentamisen.   

Tällä hetkellä Kontula-Kivikko-Myllypuro -alueella on kolme pientä terveysasemaa 2-3 kilometrin päässä toisistaan, ja ne muodostavat jo nyt yhdessä kolmessa osoitteessa sijaitsevan Myllypuron terveys- ja hyvinvointikeskuksen. Valtuuston käsittelyssä olleen asemakaavan muutoksen seurauksena lisäosan saava Myllypuron yksikkö tulee valmistuttuaan palvelemaan koko Kontula-Kivikko-Myllypuro -alueen väestöä yhdessä toimiyksikössä Myllypurossa. Tämä on perusteltua, koska nykyiset Kontulan ja Kivikon tilat eivät vastaa enää nykyisiä vaatimuksia, eikä niitä ole mahdollista tai kannattavaa korjata.

Hajautettuna toimiva nykyinen Myllypuron terveys- ja hyvinvointikeskus tarjoaa jo nyt terveysasemapalvelujen lisäksi esimerkiksi aikuisten ja nuorten sosiaalipalveluja, hammashoidon palveluja, fysioterapiaa, mielenterveyspalveluja ja laboratoriopalveluja, mutta eri palveluja eri toimiyksiköissä. Laajenevaa Myllypuron yksikköön on luvassa nämä kaikki entiset ja vielä joitakin uusia palveluja, mm. kuvantaminen on suunnitelmissa mainittu.

Uudistuva Myllypuron terveys- ja hyvinvointikeskus tulee vahvistamaan alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuutta sekä asiakkaiden kokonaishoitoa. Asiakkaille on tarjolla laaja sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuus samassa toimipisteessä. Esim. terveyskeskuslääkärin määräämiä tutkimuksia kuten laboratorio- ja kuvantamispalveluja ei tarvitse lähteä hakemaan eri toimipisteistä. Lisäksi henkilöstö voi tarvittaessa konsultoida sujuvasti samassa yksikössä toimivia eri alojen asiantuntijoita.

Yksikön sijainti liikenteen solmukohdassa mahdollistaa hyvän saavutettavuuden eri suunnista. Esim. metroasema sijaitsee terveys- ja hyvinvointikeskuksen alakerrassa. Valtuuston kokouksessa hyväksyttiin vielä ponsi, jonka mukaan sisäänkäynti pyritään järjestämään sisäkautta suoraan metroasemalta terveys- ja hyvinvointikeskukseen.

Seijan joulukirje (23.12.2023)

Seijan joulukirje (23.12.2023)

Hyvät Ystävät 

Valtuustokautta on leimannut edelleen levoton maailmantilanne. Myös talouden uudelleenjärjestely sote-uudistuksen myötä on leimannut sekä kunta-Helsingin että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimintaa.

Varsinkin HUS-yhtymähallituksessa sekä sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnassa (sotepe) olemme joutuneet uuden tilanteen eteen. Koronavuosien ja sote-uudistuksen jälkeen hoitojonot ovat olleet pitkiä, eikä riittävää henkilöstöä ole aina saatu. Onneksi henkilöstötilanne on viime aikoina hiukan parantunut, ja henkilöstö on selvityksen mukaan ollut aiempaa tyytyväisempää esim. HUSissa. Korona ja influenssa kuitenkin kuormittavat edelleen päivystystä sekä osasto- ja tehohoitoakin, joten vielä riittää tehtävää.

Olemme juuri hyväksyneet kunta-Helsingin ja sotepe-Helsingin talousarviot 2024. Iloinen asia on, että Helsingissä voitiin hiukan laskea kunnallisveroprosenttia. Valtiolta rahoituksen saavalla Sotepe-toimialalla sen sijaan joudutaan käynnistämään kolmivuotinen muutosohjelma talouden tasapainottamiseksi. Myös HUS-yhtymäjatkaa tasapainottamisohjelmaa vuonna 2024, koska jo vuoden 2023 menot ylittävät budjetin n. 97 milj. eurolla.

Sotepe-toimialan toimintamenoihin on tulossa valtiolta n. 2,9 mrd. €, josta kustannetaan myös HUSin menot Helsingin osalta (runsaat 800 milj. €). Kunta-Helsingin eli kasvatuksen ja koulutuksen, kaupunkiympäristön sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialojen toimintamenoihin on varattu tulevalle vuodelle n. 3 mrd. € ja investointeihin n. 1 mrd. €. Ohessa valtuustopuheeni talousarvion sosiaali- ja terveyspalveluja koskevista kirjauksista: Kaupunginvaltuusto käsitteli 22.11.-23 Helsingin talousarviota vuodelle 2024 – Seija Muurinen.

Uusi valtakunnallinen sote-malli ei tunnu ainakaan parantaneen sote-palvelujen tilannetta, sillä lähes kaikki hyvinvointialueet ylittävät tämän vuoden budjettinsa. Helsingin näkökulmasta valtion rahoituksessa ei ole huomioitu riittävästi pääkaupunkiseudun erityisiä haasteita ja tarpeita. Esim. asukasmäärän kasvua, maahanmuuttajien ja ns. paperittomien sekä päihteiden käyttäjien asumisesta ja palveluista huolehtimista jne.

Kaupunginvaltuuston kokouksissa on syyskaudella ollut käsittelyssä monia kaava-asioita ja mm. tärkeitä virkavalintoja. Kaava-asioista yleensä keskustellaan/ neuvotellaan pitkään. Esimerkkinä alkusyksystä käsitellyn Helsingin ”paraatirannan”, Eteläsataman itäosan, kehittäminen elämykselliseksi kulttuuri- ja vapaa-aikakeskukseksi. Virkamiesten esityksen mukaan tavoitteena on kehittää ranta-alue Kauppatorilta Katajanokan satama-alueelle saakka puistokaduksi ja kytkeä alue osaksi kävelypainotteista keskustaa. 

Nykyinen Eteläsataman alueen toimija, Allas Sea Pool hakee kehittämisvarausta pysyvän kaupunkikylpylän sekä ympärivuotisen sekä ympärivuorokautisen kulttuuri- ja tapahtumakeskuksen suunnittelua varten. Otin asiaan kantaa valtuustokäsittelyssä Etelärannan ympäristön asukkaiden puolesta: Kaupunginvaltuustossa keskusteltiin kaupungin melusta, mm. konserttien aiheuttamasta häiriöstä 13.9.2023 – Seija Muurinen.

Helsingin keskusta-alue on muutenkin noussut kiinnostuksen kohteeksi. Pormestari on käynnistänyt selvitystyön, jolla halutaan helpottaa kaupungin keskusta-alueen toimitilojen muuttamista asuinkäyttöön. Tavoitteena on saada keskustaan lisää asukkaita. Tein tähän selvitykseen liittyvän valtuustoaloitteen, jota ilokseni tukivat useiden valtuustoryhmien jäsenet: CD94D4C0-5B34-CD7A-9AF3-8BD478D00006.pdf (hel.fi).  Kirjoitin myös aiheeseen liittyvän artikkelin Helsingin Sanomiin:
Helsingin on lisättävä asuntojen määrää keskustassa – Mielipide | HS.fi.

Syksyn kokouksissa oli päätettävänä myös muutamia tärkeitä virkavalintoja. Helsingin uudeksi kansliapäälliköksi valittiin Porvoon kaupunginjohtajana toiminut Jukka-Pekka Ujula seitsemän vuoden ajaksi. Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialan johtajaksi valittiin Tampereella vastaavassa tehtävässä toiminut Juha Ahonen. Molempiin virkoihin oli useampia hakijoita, joten valinnoista äänestettiin. Sotepe-toimialan johtajana seuraavan kauden jatkaa yksimielisesti valittu Juha Jolkkonen.

Edellä oli vain muutamia poimintoja kaupunginvaltuustossa käsitellyistä asioista – seuraavasta linkistä löytyy lisätietoa:
Asiakirjat: Helsingin kaupunginvaltuusto | Helsingin kaupunki

Nyt on aika osallistua Alex Stubbin kampanjaan presidentinvaaleissa. Alexander Stubb tasavallan presidentiksi (alexstubb.fi)

Hyvää joulua ja tulevaa vuotta kaikille!            Yst. terv. Seija

Kaupunginvaltuusto käsitteli tarkastuslautakunnan antamien suositusten toimeenpanon tilannetta kaupunginvaltuuston kokouksessa 13.12.2023.

Käytin kokouksessa puheenvuoron asukkaiden osallistamisesta, mihin tarkastuslautakunta oli aiemmin kiinnittänyt huomiota.

Selvityksessä vuoden 2022 arviointikertomuksen johdosta suoritetuista toimenpiteistä, joihin kaupunginkanslia, toimialat ja liikelaitokset ovat ryhtyneet, on useita hyviä avauksia.

Tarkastuslautakunta totesi raportissaan, että kaupunkiympäristö-toimialan tulee varmistaa, että vähemmän aktiivisille asukkaille ja asukasryhmille tarjotaan sopivia osallistumismenetelmiä aina silloin, kun valmisteltava kaava rakennussuunnitelmineen vaikuttaa merkittävästi heidän elinympäristöönsä. Kaupunkiympäristötoimiala on tähän haasteeseen suunnitellutkin monia toimenpiteitä – hyvä niin, jos kaikki toteutuvat. Riittävän varhaisella tiedotuksella ja toimenpiteillä voitaneen välttää ainakin joitakin vaikeita tilanteita, joissa asukkaat reagoivat käsiteltävään asiaan vasta päätösvaiheessa.

Aina asukkaiden kuulemisissa ei ole tunnuttu aiemmin onnistuneen parhaalla tavalla. Esim. Etelärannan uuden kaavan kuulemistilaisuudesta ilmoitettiin vain netissä, eivätkä monet asukkaat olleet huomanneet tilaisuutta. Osa tosin lähetti suoria palautteita virkamiehille, mutta niitä ei palautteiden lähettäneiden mielestä tunnuttu huomioitavan kaavaesityksessä. Etelärannan uusi kaava, erityisesti ympärivuotisen ja ympärivuorokautisen huvikeskuksen rakentaminen asuntojen ympäröimän lahden varrelle, tulee todellakin vaikuttamaan asukkaiden elinympäristöön ja asumisviihtyvyyteen merkittävästi.

Meluntorjuntaan ei tähän mennessä ole kiinnitetty huomiota – nykyinen huvikeskus saa soittaa musiikkia ulkotiloissa, ilman minkäänlaista melusuojausta. Ainakin jatkossa tässä asiassa kaupungin on syytä kommunikoida alueen asukkaiden kanssa vahvemmin, jotta kaavassa huomioidaan myös nykyisten asukkaiden viihtyvyys ja asumisterveys.”

Kaupunginvaltuusto käsitteli 22.11.-23 Helsingin talousarviota vuodelle 2024

Kommentoin puheessani joitakin talousarvion sote-palveluja koskevia kirjauksia – puhe alla:

”Sotepe-Helsingin puolella palvelujen rahoituksessa on uusi tilanne, mikä on haastanut tarvittavien palvelujen järjestämistä. Valtion rahoituksen jakokriteerien ei ole koettu ottavan huomioon riittävästi pääkaupunkiseudun erityisiä haasteita ja tarpeita. Myöskään yhteisten budjettivarojen kohdistaminen sekä perus- että erikoissairaanhoitoon ei ole aina helppoa, varsinkin kun Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin sotepe-toimialan rahoitusta ei ole koettu riittäväksi.

Jatkossa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla käynnistetäänkin talouden tasapainottamiseksi kolmivuotinen muutosohjelma, jossa selvitetään toimia tarvittavan sopeutustarpeen saavuttamiseksi. Myös HUS-yhtymä jatkaa tasapainottamisohjelmaa vuonna 2024.

Sotepe-toimialan budjetissa on luvataan panostaa mm. ennaltaehkäisevään toimintaan. Tämä on tärkeä linjaus vaikka rahoitus on niukkaa – ennaltaehkäisy tai hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ei ole kuitenkaan yksin Sotepe-Helsingin tai HUSin asia, vaan se on mitä suurimmassa määrin Kunta-Helsingin asia. Esim. ikääntyvän väestön kohdalla se edellyttää ikäystävällistä kaupunkisuunnittelua – esim. seniorikeskuksia ja niiden hyvää saavutettavuutta, rakentamisen ja liikkumisen esteettömyyttä, riittäviä ja edullisia liikunta- ja kulttuuripalveluja jne.

Vuoden 2024 Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan viidestä strategisesta painopisteestä esim. henkilöstön saatavuus, pysyvyys ja osaaminen sekä palvelujen saatavuus ja saavutettavuus ovat kriittisiä hyvien palvelujen takaamiseksi kaupunkilaisille. Henkilöstön riittävyydestä huolehtimiseen aiotaan panostaa mm. kansainvälisen rekrytoinnin ja kilpailukykyisen palkkauksen avulla, ja rekrytointikokemusta pyritään parantamaan.

Kuulin juuri, että pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tulevalle työntekijälle oli ollut tarjolla vain määräaikainen sijaisuus, jolloin hän pestautui naapurikuntaan, jossa sai pysyvän, turvallisen työsuhteen voidakseen muuttaakseen muuttaa alueelle. Toivottavasti tämä oli vain yksittäinen kokemus, mutta se kertoo siitä, että rekrytointitilanne vaatii herkkyyttä huomioida hakijan tilanne ja toiveet.

Osaava ja hyvinvoiva, koulutustaan vastaavaa työtä tekevä henkilöstö on keskeisessä roolissa sote-palvelujen laadun, satavuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta – varsinkin kun palvelujen tarve kasvaa.

Erittäin merkittävä tavoite on myös yhteistyö Sote-Helsingin ja HUSin välillä – toiminnan soisi olevan saumatonta ja sujuvaa. Uusia toimintamallejakin voisi tämän tavoitteen saavuttamiseksi ideoida. Myös esim. erikoissairaanhoidon konsultaatioiden lisääminen perusterveydenhuollossa voisi olla tarpeen yhteisen palveluketjun sujuvoittamiseksi.

Ei ole kovin asiakasystävällistä, jos terveysasemalle joutuu odottamaan viikkoja, ja sen jälkeen HUSiin useita kuukausia, ennen kuin saa palvelua tai hoitoa. Kaikkiaan palveluketjujen toimiminen saumattomasti on merkittävä tavoite sekä perusterveydenhuollon sisällä että perus- ja erikoistason palvelujen välillä. Kiitän Helsingin ja sotepe-toimialan virkahenkilöstöä hyvästä valmistelusta. Kannatan talousarvion hyväksymistä.”

Lisää asuntoja Helsingin keskustaan

Helsingin Sanomat julkaisi 20.10. artikkelini Helsingin keskustan kehittämisestä ja elävöittämisestä. Tähän tarvitaan mm. lisää asuntoja ja asukkaita keskusta-alueelle:

Mielipide|Lukijan mielipide

Helsingin on lisättävä asuntojen määrää keskustassa

Helsinkiä on kehitettävä monipuolisesti, mutta sitä ei pidä tehdä asukkaiden hyvinvoinnin ja asumisterveyden kustannuksella.

Helsingin keskustassa on asuntoja muun muassa Alvar Aallon kadulla.

Helsingin keskustassa on asuntoja muun muassa Alvar Aallon kadulla. KUVA: PAULA KASKIMAA / IS

*********************

HELSINGISSÄ on käynnistynyt selvitystyö kaupungin keskusta-alueen toimitilojen periaatteiden päivittämiseksi sekä käyttötarkoituksen muutoksen helpottamiseksi. Tavoitteena on saada keskustaan lisää asukkaita.

Keskusta-alueella on runsaasti muun muassa valtion, kaupungin, yliopiston sekä virastojen ja yritysten toimitiloja ja aiempaa vähemmän asukkaita. Varsinkin talvikaudella osa kaduista on iltaisin ja viikonloppuisin hiljaisia, ja monet kivijalkakaupat ovat käyneet kannattamattomiksi.

KAUPUNKI on viime vuosina pitänyt esillä ydinkeskustan elävyyden vahvistamista erityisesti huvi- ja tapahtumapaikkoja lisäämällä. Käytännössä tämä on tarkoittanut keskusta-alueen muuttumista ”biletysalueeksi”. Tämä on elävöittänyt keskustaa lähinnä kesäiltaisin ja viihdyttänyt paljolti muiden kuntien asukkaita sekä turisteja.

Esimerkiksi toimitilojen ylimpiä kerroksia voisi varata asunnoiksi.

Mikäli tavoitteena on pitää keskusta elävänä ympäri vuoden, Helsingin on lisättävä asuntojen määrää keskusta-alueella. Esimerkiksi rakennettavien tai peruskorjattavien toimitilojen ylimpiä kerroksia voisi varata asunnoiksi. Ehkä tämä houkuttelisi myös palveluyrittäjiä hakeutumaan nyt tyhjillään oleviin kivijalkatiloihin ja monipuolistamaan keskustan palvelutarjontaa.

KESKUSTA-ALUEELLA on tärkeää huolehtia huvitarjonnan ja asumisen tasapainosta, esimerkiksi riittävillä melumääräyksillä ja -suojauksilla sekä valvonnalla. Keskusta ei ole houkutteleva asuinalue, jos esimerkiksi musiikin jytke kuuluu asuntoihin joka ilta. Helsinkiä on kehitettävä monipuolisesti, mutta sitä ei pidä tehdä asukkaiden hyvinvoinnin ja asumisterveyden kustannuksella.

Seija Muurinen

terveystieteiden tohtori, kaupunginvaltuutettu (kok)

Helsinki

Kaupunginvaltuustossa keskusteltiin kaupungin melusta, mm. konserttien aiheuttamasta häiriöstä 13.9.2023

Kaupunginvaltuustossa keskusteltiin kaupungin melusta, mm. konserttien aiheuttamasta häiriöstä 13.9.2023

Kaupunginvaltuusto käsitteli 13.9.2023 kokouksessa Helsingin ympäristöraporttia.

Pidin kokouksessa puheen ympäristöraportissa käsitellystä meluntorjunnasta. Lähtökohtanani oli Helsingin ympäristöraportissa mainittu tulos meluntorjunnan indikaattorin kehittymisestä parempaan suuntaan.

Varmaankin asia oli näin, kun melua oli mitattu vain tietyistä, entisistä kohteista. Vuonna 2022 tehdyssä kyselyssä asukkaiden kokemuksista ulkoilmakonserteista kohteita olivat Olympiastadion, Kaisaniemi, Tokoinranta ja Suvilahti.

Kysyinkin apulaispormestarilta ja virkahenkilöiltä, miksi kaikkein useimmin kaupungin keskustassa, asutuksen keskellä pidettäviä Etelärannan alueen konsertteja ei otettu mukaan kyselyyn? Vastaus ei mielestäni tuonut ”valaistusta” asiaan, sillä selityksenä oli, että vasta uuden huvikeskuksen rakentamisen yhteydessä (vuosikymmenen loppupuolella?) tätä pohditaan. Vastaus ei myöskään ”lämmittänyt” huvikeskuksen lähialueen asukkaiden mieliä.

Palautetta Etelärannan alueen konserteista ja musiikista on käsittääkseni tullut runsaasti myös virkahenkilöille mm. Tähtitorninmäen, Etelärannan suunnan ja Katajanokan asukkailta.

Allas Sea Poolin pihalla järjestettiin tänä kesänä nettisivujen mukaan kolmen kesäkuukauden aikana yli 60 konserttia, mikä oli kohtuuton määrä ilman minkäänlaista melusuojausta naapureiden suuntaan. Lähialueen asukkaille jäi kesällä vain n. 20 musiikin jytkeestä vapaata iltaa! Varsinaisten konserttien lisäksi Allas Sea Poolin kattoterassilla soitettiin musiikkia, usein diskjockeyn vetämänä, samoin kuin Flying Cineman pihalla, jonne ravintolan kovaääniset on sijoitettu.

Ikkunoiden kiinni pitäminen ei estä musiikin aiheuttamaa melua asuntojen sisätiloissa, erityisesti basson jytkettä ja rumpujen hakkaavaa ääntä. Varsinkin talojen ylempiin kerroksiin ja parvekkeille (kun konserttipaikan ja asuntojen välissä ei ole yhtään rakennusta vaimentamassa ääntä) melu kuuluu voimakkaimpana näistä kaikista musiikkimelun lähteistä, esim. Tähtitornimäen suunnalla. Tämä säätelee lähialueiden asukkaiden parvekkeiden käyttömahdollisuutta.

Basson jytke ei ole vain korvin kuultavaa melua, vaan se tuntuu koko kropassa ja aiheuttaa stressiä elimistössä. Kaikkiaan melu, mukaan lukien jatkuva musiikkimelu, ei ole pelkkä kiusa, vaan se on monella tavalla terveyteen vaikuttava haitta – esim. kasvavien lasten kehitykseen. Näin sanotaan THL:n ympäristöterveys-sivuilla Melu – THL– lisätietoa löytyy myös mm. Valviran sivuilta Melu Mitä tehdä, kun melu häiritsee? | Valvira.

Kaupungin ympäristöraportin mukaan merkittävin melulähde Helsingissä on tieliikenne. Oman kokemukseni mukaan se ei kuitenkaan ole mitään säännöllisesti sisätiloihin kantautuvaan basson jytkeeseen verrattuna.

Kaupungin elävyyden kehittämistä ja vieraspaikkakuntalaisten houkuttelua kivan kaupungin tapahtumiin ei pitäisi tehdä oman kunnan asukkaiden hyvinvoinnin kustannuksella. Jos keskustassa halutaan säilyttää tai lisätä myös asumista, on asunnoissa voitava asua ilman kohtuutonta meluhaittaa ja heikentynyttä asumisterveyttä.

Teinkin ympäristöraportti-asiaan valtuuston kokkouksessa kaksi pontta:
1) Kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta, että Helsingin tulevassa meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa huomioidaan Olympiastadionin, Kaisaniemen, Tokoinrannan ja Suvilahden lisäksi myös Etelärannan alueella soitettava musiikki.

  • Tämän ponnen läpimeno olisi tarkoittanut mm. asukkaiden kuulemista melun kartoittamisen ohella.
  • Siksi ihmettelinkin, miksi esim. Vasemmistoliitto ja Liike Nyt äänestivät ponttani vastaan (?). Puolueista, Vihr ja Kesk sekä pormestaristo äänestivät tyhjää. Vain Rkp, Krist, PS ja Kok sekä osa SD:n valtuutetuista tuki pontta. Läpimeno jäi muutamista äänistä kiinni.

2) Kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta, että kaupunkiympäristötoimiala ryhtyy toimenpiteisiin, ja edellyttää Etelärannan alueen ulkokonsertteja järjestävät tai musiikkia ulkona soittavat toimijat suojaamaan lähiympäristön asukkaat musiikinmelun aiheuttamilta terveyshaitoilta jo ensi kesän ajaksi.

  • Tätä pontta tuki vain 20 valtuutettua.