Päiväkirja
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta siihen voi varautua. Helsingin vahvuus on ollut pitkään vakaassa ja vastuullisessa taloudenpidossa. Ensi vuoden talousarvio jatkaa tätä linjaa.
Budjetissa keskitymme kaupungin tuoreen strategian toimeenpanoon. Erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointi sekä peruspalveluiden toimivuus ovat talousarvion keskiössä. Myös Helsingin elinvoimaisuuden kehittäminen on saanut budjetissa ansaitsemansa huomion.
Ärade fullmäktige,
Löneutvecklingsprogrammet fortsätter med en investering på två miljoner euro och riktas till lågavlönade arbetstagare som arbetar med de tjänster som riktas till kommuninvånare i särskilt utsatta livssituationer.
Panostuksia toimintoihin tehdään kuitenkin vastuullisesti. Menokasvu pidetään kurissa, ja kunnallis- sekä kiinteistöveroprosentit pysyvät vuoden 2025 tasolla. Näin vahvistamme Helsingin kilpailukykyä ja helsinkiläisten ostovoimaa aikana, jolloin monilla arjen kustannukset ovat muutenkin kasvaneet.
Hyvät valtuutetut,
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle tehtävä reilu 92 miljoonan euron, eli liki 6 prosentin, määrärahalisäys, on vahva osoitus lapsiin ja nuoriin satsaamisesta. Kaikki lapset ansaitsevat samat menestyksen mahdollisuudet, ja tässä koulujen resursointi on keskiössä.
Pienennämme mm. alkuopetuksen ryhmäkokoa kahdella oppilaalla, ja lisäämme äidinkielen opetukseen kaksi vuosiviikkotuntia. Lisäämme myös painettujen oppikirjojen rahoitusta
Torjumme koulujen eriytymistä lisäämällä resursseja niihin kouluihin, joissa avun tarve on suurin. Varaudumme yksityisille perusopetuksen järjestäjille maksettavien korvausten kasvuun. Lisäämme myös rahoitusta lasten uimaopetukseen. Nämä kaikki ovat tekoja, jotka tukevat lasten ja nuorten oppimista, hyvinvointia ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia.
Arvoisa puheenjohtaja,
Kokoomuslaisessa ajattelussa hyvinvointi syntyy työstä ja yrittäjyydestä. Kasvatamme työllisyyden määrärahoja yhdeksällä miljoonalla eurolla ja teemme ammatilliseen koulutukseen kolmen miljoonan euron lisäpanostuksen.
Keskustan elinvoimaa vahvistamme matkailumarkkinoinnin avulla sekä perustamalla uuden keskustan elävöittämiseen tähtäävän yhteistyömallin. Samalla uudistamme innovaatiorahaston palvelemaan nykyistä paremmin kasvua ja elinvoimaa.
Kaupungin lähes 1,4 miljardin investointiohjelma toimii merkittävänä piristysruiskeena talouteen ja työllisyyteen – erityisesti rakennusalalla. Kaupungin investointien merkittävästä tasosta kertoo se, että 10-vuotinen investointiohjelma sisältää 70 päiväkodin ja 50 koulun rakentamisen aloittamisen. Edistämme myös laajaa liikuntapaikkarakentamista eri puolilla kaupunkia.
Mitoittamalla investoinnit oikein estämme kaupungin holtittoman velkaantumisen, ja pitkällä aikavälillä pysäytämme velan kasvun asukasta kohden. Tämä mahdollistaa panostukset hyvinvointiin myös tulevaisuudessa.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Myös kaupungin sosiaali- terveys- ja pelastuspalveluissa teemme mittavia panostuksia ja uudistuksia, joilla on konkreettinen vaikutus helsinkiläisten arkeen. Kiireettömään hoitoon pääsyn määräaika asetetaan 14 vuorokauteen. Tätä varten varaudumme 50 uuden lääkärivakanssin perustamiseen. Viemme eteenpäin omalääkärimallia ja toteutamme lasten sekä nuorten terapiatakuun.
Kaupungin pahentuneeseen päihdetilanteeseen vastaamme jämäkästi vahvistamalla erityisesti matalan kynnyksen palveluita sekä jalkautuvaa päihdetyötä, ja teemme kahden miljoonan euron varauksen huumeiden käytön ehkäisyyn ja haittojen hoitoon.
Kulttuurin ja vapaa-ajan yli 17 miljoonan euron määrärahalisäyksellä varmistamme laadukkaat palvelut myös ensi vuonna. Saatamme loppuun Yrjönkadun uimahallin ja Oulunkylän jäähallin perusparannukset.
Vakinaistamme koulunuorisotyöntekijöitä vahvistamaan turvallisten aikuisten läsnäoloa koulussa. Ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi toteutamme 68 vuotta täyttäneille helsinkiläisille maksuttoman uimahallikäynnin arkisin kello 11–15.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Vuoden 2026 talousarvio on sisällöltään vastuullinen, tulevaisuuteen katsova ja helsinkiläisten hyvinvointia vahvistava. Siinä panostetaan kaupunkistrategian mukaisesti lasten ja nuorten koulutukseen sekä toimiviin peruspalveluihin, ja kannetaan huolta kaupungin elinvoimasta ja helsinkiläisten turvallisuudesta. Kaikki tämä toteutetaan ilman verojen korotuksia, mikä on merkittävä saavutus tässä ajassa.
Kokoomuksen valtuustoryhmä kannattaa talousarvioesityksen hyväksymistä.
Päiväkirja
Kaupunkistrategiassa on monia hyviä asioita, ja niinpä olemme kuulleet tyytyväisyyden ilmaisuja eri tahoilta. Strategiatyöhön osallistuminen on vaatinut monilta virkahenkilöiltä sekä valtuutetuilta paljon työtunteja, joten kiitos osallistuneille hyvästä kokonaisuudesta!
Nostan strategiasta esille kaksi yksittäistä poimintaa, joista ei ole kokouksessa vielä keskusteltu.
Jotkin strategian hyvistäkin linjauksista herättävät hiukan huolta käytännön toiminnan näkökulmasta. Strategiassa esim. mainitaan, että ikääntyneiden asumista kehitetään edelleen mm. yhteisöllisenä asumisena. Sinänsä mainio konsepti onnistuessaan, mutta yhteisöllinen asuminen kuulostaa paljolti samantyyppiseltä kuin entinen ns. tavallinen palveluasuminen – joka jo useita vuosia sitten lopetettiin kaupungin toimintana.
Ns. tavallisen palveluasumisen yhtenä ongelmana oli, että sinne muuttanut ikääntynyt ihminen ei aina voinut asua asunnossaan toimintakyvyn, etenkin kognitiivisen toimintakyvyn heiketessä – mikäli yksikössä ei ollut yövalvontaa. Niinpä iäkäs ihminen saattoi joutua viimeisinä elinvuosinaan muuttamaan useita kertoja paikasta toiseen, mikä ei ole tavoiteltavaa. Joskus myös esiintyi yöaikaista toisten asukkaiden häirintää tai erilaisia haastavia tilanteita, jolloin taloon tarvittiin ulkopuolista apua. Mielestäni yhteisöllistä asumista kannattaisi rakentaa harkiten. Mieluummin voisi satsata seniorikeskuksiin, joissa on samassa rakennuksessa tai tontilla eritasoista asumista erilaisiin tarpeisiin sekä henkilökuntaa saatavilla ympäri vuorokauden.
Toisena strategian kohtana otan esille jo hyvin pitkään valtuuston keskusteluissa pyörineen asian, kaupungin tie-, katu- ja korjaustöiden nopeuttamisen. Asukkaiden näkökulmasta tavoite on tärkeä. Esim. tänä keväänä Tove Janssonin puistossa aloitettiin korjaushanke, ja mm. kaivettiin alueella sijaitsevan koirapuiston pintamaa pois, ja myllättiin alue muutenkin sekä aidattiin. Siihen remontti lähinnä jäikin koko keskikesän ajaksi. Naapurit ihmettelivät, kuinka kalliit korjauksessa tarvittavat koneet ja laitteet saivat seisoa pitkäänkin käyttämättöminä. Erityisen ikävältä tuntui, kun kesäturistit seisoskelivat Tove Janssonin puiston liepeillä ja kyselivät asukkailta, missä puisto sijaitsee. Oli noloa näyttää auki myllättyä aluetta.
Otan tässä yhteydessä esille myös Tove Janssonin puiston kaikenpuolisen kunnostamisen tarpeen. Puisto on usein aiemminkin aiheuttanut kaukaakin tulleille pettymyksen, koska puistossa ei ole mitään Toveen viittaavaa nähtävää. Ei ole kuvia tai patsaita, enkä ole huomannut edes minkäänlaista taulua, jossa kerrottaisiin taiteilijasta, Muumeista tms. aiheeseen liittyvästä. Puisto on usein matkailijoiden käyntilistalla, mutta tuottaa useille pettymyksen pelkkänä viherpuistona.
Päiväkirja
Käsittelimme tänään kaupunginvaltuustossa vuoden 2024 arviointikertomusta, josta löytyy hyviä huomioita, joita kaupunkilaisetkin ovat tuoneet esille yhteydenotoissaan.
On rauhoittavaa todeta, että sekä Kunta-Helsingin että Sotepe-Helsingin (sosiaali-, terveys-, pelastustoimi) talous on edelleen pysynyt tasapainossa sote-uudistuksen tuomista rahoitusmuutoksista huolimatta. Harmillista vain on, että valtion taholta halutaan tänä vuonna rangaista Helsingin sotepe-palveluja hyvästä talouden hallinnasta leikkaamalla rahoituksesta. Pääkaupunkiseudun erityisiä haasteita ei tunnuta aina tunnistettavan.
Tärkeä nosto arviointikertomuksessa on katutöiden haittojen vähentäminen. Tätä asiaa olemme käsitelleet jo useiden valtuustokausieni aikana. Silti edelleen työmaat saattavat ihan keskusta-alueellakin seisoa hiljaisina pitkähköjäkin aikoja. Esim. Pohjois-Espan kaistavarauksen piti päättyä vuodenvaihteeseen, mutta kaista on saatu vasta vähän aikaa sitten avattua. Yhden kaistan poistaminen on vaikuttanut liikenteen sujuvuuteen merkittävästi varsinkin ruuhka-aikoina. Toivottavasti tämä pitkään jatkunut yritys katutöiden haittojen vähentämisestä etenee tällä valtuustokaudella.
Asunnottomuuskin on ollut pitkään ongelmana, eikä tilanteeseen ole aivan helppoa ratkaisua. Tarkastuslautakunnan suosituksista pidän hyvänä ehdotusta kohdentaa resursseja erityisesti päihteettömiin asumispalveluihin ja naisten asumiseen. Kodittomuus on vakava asia ihmiselle, olipa syy mikä tahansa, joten on hyvä, että tähän on nyt kiinnitetty huomioita.
Arviointikertomuksessa on otettu esille myös tärkeä asia iäkkäiden oikea-aikaisesta pääsystä kotihoidosta ympärivuorokautiseen hoitoon. Kun esim. muistisairaus on edennyt riittävän pitkälle, tarvitaan ympärivuorokautista palvelua henkilön hyvinvoinnin ja turvallisuuden takaamiseksi. Mitä oikea-aikaisemmin ja paremmin asumis- tai hoitopaikka tai muu palvelu vastaa ikääntyneen ihmisen tarpeisiin, sitä vähemmän tulee tarvetta kalliille päivystystyyppisille tai raskaammille palveluille.
Niinpä väestörakennemuutoksen eli väestön ikääntymisen hallintaan tarvitaankin Helsingissäkin kaikkien kaupungin toimialojen ennakoivia, hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimenpiteitä. Tarvitaan mm. sopivia esteettömiä asuntoja riittävän ajoissa jäljellä olevan toimintakyvyn tukemiseksi, kuten myös helposti saavutettavia kulttuuri- ja liikuntapalveluja sekä mahdollisuutta elinikäiseen oppimiseen jne.
iitokset virkahenkilöille ja tarkastuslautakunnan jäsenille hyvistä nostoista arviointikertomuksessa!
Päiväkirja
Kruunusillat on ollut jo noin kymmenen vuoden ajan esillä kaupunginvaltuustossa – ja alkuperäistä päätöstä hankkeesta on moneen kertaan muutettu. Myös autoilun sallimisesta sillalla on jo useaan kertaan äänestetty. Alunperin tämän massiivisen sillan rakentamisen perusteluna käytettiin Itäväylän ruuhkautumista kaupungin itäsuunnan runsaan rakentumisen myötä. Tarvittiin toinen reitti keskustaan, mikä oli sinänsä viisas ajatus, kuten nyt huomamme Kulosaaren sillan remontoinnin vuoksi.
Perusteluna sillalle oli myös Kruunuvuorenrannan uuden rakennusalueen tuottama asukasmäärän kasvu. Lisäksi alkuperäinen, myöhemmin hylätty, suunnitelma oli, että silta jatkuisi jatkorakentamisen myötä Helsingin keskustasta Vuosaareen, Ramsinniemeen saakka. Tällöin sillalle olisi ollut riittävästi käyttäjiä suhteessa hankkeen kustannuksiin ja kannattavuuteen. Mielikuvana esiteltiin myös kaunista merireittiä matkailijoille kaupungin keskustasta Vuosaareen. Kaikki nämä suunnitelmat on nyt kuitenkin ”matkan varrella” hylätty.
Kruunuvuoren silta onkin hyvä esimerkki heikosti hallitusta hankkeesta, joka on vielä rakentamispäätöksen ja hinta-arvioiden jälkeen muuttunut useaan kertaan. Sillan käyttäjiksi jäävätkin tämänhetkisen suunnitelman mukaan vain Laajasalon alueen asukkaat, jolloin sillasta tulee todennäköisesti käyttöön nähden hyvin kallis.
Siltaa mahdollisesti käyttävien kaupunkilaisten reitti ei jatku nykyisten päätösten mukaan Laajasalosta eteenpäin, eikä silta myöskään ainakaan välittömästi jatku Hakaniemestä keskustaan saakka. Onkin epävarmaa, miten hyvin silta lopulta palvelee edes Laajasalon alueen asukkaita. Puheet Itäväylän vetokyvystäkin lienee jo unohdettu?
Tein jo vuonna 2016 Kruunusiltojen hankepäätöksen käsittelyssä ponnen: ”Hyväksyessään Kruunusillat-hankkeen hankesuunnitelman, kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuutta avata siltojen käyttö yöaikaan takseille.” Tämä ponsi kaatui äänestyksessä muutamilla äänillä.
Vuonna 2017 valtuustossa käsiteltiin aloitettani sillan mahdollisesta avaamista autoille tietyin ehdoin, mutta kaupungin aloitevastaus oli tuolloinkin kielteinen. Tein silloin vielä seuraavan palautusehdotuksen: ”Aloite palautetaan uudelleen valmisteltavaksi niin, että Kruunusiltoja koskevissa selvityksissä pidetään edelleen mukana pelastusajoneuvoliikenteen lisäksi mahdollisuus sähköbussien ja taksien liikennöintiin sillalla yöaikaan, jolloin ei ole raitiovaunuliikennettä. Näin kallis siltainvestointi saadaan käyttöön ympärivuorokautisesti.”
Valtuusto jakautui tässä äänestyksessä sananmukaisesti keskeltä valtuustoa niin, että palautusehdotus hylättiin vain 6 äänellä. Vasen puoli valtuustoa vastusti vastaehdotusta ja oikea puoli kannatti. Näin tiukka poliittinen linja lienee ollut enemmän ideologinen kuin faktoihin ja sillan kannattavuuteen pohjautuva?
Ehkä viimeistää nyt olisi aloitevastuksessa ollut hyvä arvioida, minkä verran liikennettä todellisuudessa sillalla tulee olemaan, ja mikä on liikenteen ja asiakkaiden määrä suhteessa sillan kustannuksiin – tai ainakin kertoa valtuustolle, jos arvioita on olemassa. Jos siltaa kulkee raitiovaunu muutaman kerran tunnissa ja muutama pyöräilijä sinnittelee sillalla, varsinkin talven tuulissa ja räntäsateissa, tämä ei liene toivottava lopputulos valtavalle ja meren yllä hienolta näyttävälle hankkeelle.
Kun valtuustossa päätetään jostain näin suuresta hankkeesta, olisi hyvä olla tiedossa, mitä päätös ja varsinkin kesken hankeen tehtävät muutokset merkitsevät käytännössä – ja mikä niiden vaikutus on hankkeen yksikkökustannuksiin sekä tässä tapauksessa liikenteen sujuvuuteen. Haluaisinkin jatkossa kuulla, mikä on Kruunusiltojen käyttäjämäärä ja esim. kustannus käyttäjää kohden.
Päiväkirja
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala
- Toimialan lausunnossa todettiin, että ”hoitoon pääsyä perusterveydenhuollon avosairaanhoidon kiireettömään palveluun on edistetty perustamalla terveysasemille lisää lääkäri- ja hoitajavakansseja. Hoito- ja palveluvelkarahoituksen mahdollistaman ylimääräisen henkilöstön poistuessa henkilöstön kokonaismäärä ei kuitenkaan kasvanut.”
- Tämä huolestutti, ja kysyinkin apulaispormestarilta, onko lisähenkilöstön palkkaamiselle jatkossa mitään toiveita. Tarvetta kuitenkin olisi – Helsingin väestö kasvaa ja ikääntyy tulevinakin vuosina.
- Ikääntyneet tosin ovat aiempia sukupolvia parempikuntoisia, mutta silti jatkossa tarvitaan lisähenkilöstöä. Varsinkin jos halutaan panostaa aiempaa enemmän varhaiseen tukeen ja toimintakyvyn laskun ennaltaehkäisyyn. Näitä toimia valtakunnallisissa tavoitteissakin painotetaan.
- Vastauksena kuulin, että perusterveydenhuollon saatavuuden parantamiseksi on tehty määrätietoisia toimenpiteitä. Terveysasemien henkilöstöä on vahvistettu henkilöstölisäyksillä, yhteensä yli 40 henkilöllä. Tavoitteena on palveluihin pääsyn vahvistaminen.
- Tätä jään seuraamaan.
Päiväkirja
Näin vaalien alla on taas hyvä pohtia julkisten palvelumme tilannetta – ja esim. sitä, miten saisimme sote-palvelumme toimimaan tiukemmin kokonaisuutena ilman turhia jonotussessioita eri tason palvelujen välillä. Seuraavassa esimerkki on Uudeltamaalta:
”Perusterveydenhuolto totesi henkilöllä ei-kiireellisen leikkausta vaativan ongelman ja toimitti lähetteen erikoissairaanhoitoon. Odotusaika erikoissairaanhoidon konsultaatioon kesti 6 kk, minkä jälkeen henkilö odotti varsinaiseen toimenpiteeseen pääsyä 9 kk.” Siten tämän todetun ongelman hoitoprosessi perusterveydenhuollon käynnin jälkeen kesti yhteensä 15 kk.
Ehkä vaiva ei ollut vakava, mutta tällainen prosessi sisältää monta eri tapaamista ja papereiden käsittelyä ym. monien eri ammattilaisten toimesta. Kuinka paljon mahtaakaan tuottaa ”hukkatyötä”, jota on mm. STM:n hankkeella viime aikoina pyritty suitsimaan. Hukkatyön lisäksi hoidon odottelu saattaa vaikuttaa myös hoitoa odottavan henkilön arki- ja mahdollisesti myös työelämään, jopa vaivan pahentumiseen.
Tulevan valtuustokauden tärkeitä tehtäviä tuleekin hyvinvointialueilla olemaan uuden sote-mallin ja sote-palvelujen kokonaisuuden kehittäminen entistä toimivammaksi ja asiakaskeskeisemmäksi – ja ”hukkatyötä” vähentäväksi.
Kaikkiaan sote-palvelujen painopistettä on tässä säästöjen ja henkilöstövähennysten tilanteessa pyrittävä kääntämään hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, ennaltaehkäisyyn ja nopeampiin hoitoprosesseihin varsinkin ikääntyvän väestön palvelutarpeisiin vastaamiseksi.
On kuitenkin hyvä muistaa, ettei hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ole vain sote-palvelujen /hyvinvointialueiden tehtävä, vaan merkittävässä roolissa ovat kunnat. Niiden on omalta osaltaan panostettava asukkaidensa hyvinvointiin lautakunnissaan ja valtuustoissaan. Itse asiassa sote-palveluille kaatuu usein yhteiskunnallisen/ kunnallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä ennaltaehkäisevien toimenpiteiden epäonnistumisten tai laiminlyöntien korjaaminen.
