Päiväkirja
Keväästä lähtien on mielen pohjukoilla ollut epävarmuus naapurimme aikomuksista. Ukrainan tilanne on laukaissut vanhemmilta perityn naapurinpelon. Vastahan siitä on yksi ihmisikä kun viimeksi kalisteltiin. Joka kerta kun läheiseltä varuskunta-alueelta kuuluu helikoptereiden tai hävittäjälentokoneiden ääni, tulee puolileikillisesti heitettyä, että nytkö ne tulevat.
Naapuruussuhteet ovat nyt jääneet taustalle uuden huolen myötä kun Lähi-idän kiistat vyöryvät pikkusuomeen turvapaikanhakijoiden muodossa. Tuhannet ja kymmenettuhannet paremman elämän perässä matkaavat ihmiset päätyvät maahamme. Suomen talous on kuralla, mutta turvapaikanhakijoiden asutus ja elanto on jostain puristettava. Kaikkein harmillisinta on, että Suomeen pääsee myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät suojelua tarvitse. Esim. vasta avatun 100-paikkaisen vastaanottokeskuksen väki on tullut pääasiassa Albaniasta, Kosovosta ja Iranista, eli turvallista maista. Tätä on vaikea ymmärtää.
Kolmantena suurena huolena on Ay-liikkeen suuri valta. Maailma on ympärillä muuttunut, mutta Ay-liike ei tunnu sitä huomaavan. Neuvotteluihin Suomen talouden pelastamisesta ei suostuta, vaan halutaan näyttää valtaa ja nöyryyttää hallitusta. Väkisin tulee esim. SAK:sta mieleen Kreikan Syriza. Pelataan upporikasta vaikka ollaan köyhiä ja halutaan pitää kiinni kaikesta vanhasta vaikka se ei ole enää mahdollista. No mehän tiedämme, mihin tällainen pään pensaaseen pistäminen johtaa. Koska hallitus ja eduskunta on valittu demokraattisilla vaaleilla, niiden pitäisi kansan mandaatilla johtaa maata, ei minkään muun tahon.
Siis huolta huolen perään tänä syksynä. Pelkoa ja ahdistustakin on aistittavissa monissa. Nyt odotan hallitukselta rohkeita toimenpiteitä poliittisen ja taloudellisen tilanteen hallitsemiseksi ja Ay-liikkeeltä realiteetin tajua. Myös maahanmuuton järkevöittämistä odotan. On hyvin pian määriteltävä turvalliset maat, jotta niiden kansalaiset eivät pääse kansoittamaan oikeille turvapaikanhakijoille varattuja vastaanottokeskuksia.
Päiväkirja
Kaupunginvaltuusto käsitteli Stadin ikäohjelmaa, jonka virallinen ja pitkä nimi on ”Vanhuspalvelulain mukainen suunnitelma ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista”. Olen tyytyväinen, että tällainen ohjelma on saatu taas pitkästä aikaa kirjoitettua, siitä kiitokset laatijoille.
Edellisen kerran ikääntyneiden asioita mietittiin Helsingissä syvällisemmin vuonna 2006, jolloin tuli voimaan viimeinen vanhuspalveluohjelma. Sen voimassaolo lakkasi jo vuoteen 2009. Senkin jälkeen on kunnilla ollut velvollisuus laatia ikääntymispoliittinen ohjelma väestön ikääntymiseen varautumiseksi. Helsinki on ollut niitä harvoja isoja kuntia, joissa tällaista ohjelmaa ei ole haluttu tehdä. Meillä on ollut vain muutamia vanhusten palveluja koskevia yleisiä lausumia kaupungin strategiaohjelmassa. Pidemmälle menevä visiointi on ollut melko vähäistä, tai ainakaan sitä ei ole tuotu esille.
Stadin ikäohjelman valmistelua voi kiittää. Siihen on otettu mukaan laajasti kaupungin eri hallintokuntia sekä ikääntyneiden edustajia ym. tahoja. Vanhuspalvelulain tärkeiden tavoitteiden, mm. kotona asumisen ja kuntoutuksen toteutukseen, tarvitaankin kaikkien hallintokuntien panosta.
Erittäin tärkeä Stadin ikäohjelman tavoite on ikääntyneiden asumismahdollisuuksien kehittäminen. Se edellyttää ainakin kaupunkisuunnittelun, kiinteistöviraston sekä sosiaali- ja terveysviraston panosta. Ei ole merkityksetöntä, mihin ikääntyneille tarkoitettuja asuntoja rakennetaan, ja millaisia palveluja sekä liikennejärjestelyjä alueelle suunnitellaan.
Kuntoutuspalveluista ohjelmassa on vain muutama maininta. Kuulin juuri kuntamarkkinoilla, että esim. aivoverenkiertohäiriön jälkeen melko intensiivistä kuntoutusta tarvitsevista sitä saa vain n. puolet. On edelleen mahdollista, että akuuttitilanne hoidetaan erikoissairaanhoidossa ensiluokkaisesti, mutta jatkokuntoutuksen jäädessä etenkin iäkkäämmillä heikoksi, menetetään paljon toimintakykyä. Siksi on hyvä, että Stadin ikäohjelmassa on kuitenkin huomioitu liikuntamahdollisuuksien lisääminen yhtenä terveyden edistämisen ja kuntoutuksen mahdollisuutena.
Tärkeä on myös muistiystävällisen kaupungin edistämisen tavoite. Tulevaisuudessa keskuudessamme on ikääntyneiden ihmisten määrän lisääntymisen vuoksi myös entistä enemmän muistisairauksia sairastavia ihmisiä. Aivoterveyden edistämisen lisäksi meidän kaikkien on syytä tukea myös muistisairaiden ikääntyneiden aktiivista toimijuutta yhteisössä sekä vastustaa kaikenlaista ikäsyrjintää.
Se, mihin olen Stadin ikäohjelmassa hiukan pettynyt, on sen lyhyt aikajänne. Se ulottuu vain tämän valtuustokauden loppuun. Kuten jo alussa mainitsin, pidemmän aikavälin visiointi puuttuu. Samoin sosiaali- ja terveyspalveluosiossa on ansiokkaasti kuvattu nykytila, mutta palveluja on jatkossakin syytä kehittää eteenpäin ja luoda uusia.
Kaikkiaan Stadin ikäohjelmassa on paljon hyviä asioita turvallisen ikääntymisen edistämiseksi. Edellisen vanhuspalveluohjelman linjauksilla muutettiin vanhusten palvelujen rakennetta voimakkaasti. Monipuoliset palvelukeskukset ovat tänä päivänä tärkeitä alueellisia tukipisteitä kodeissaan asuville ja asumisyksiköitä niille, jotka eivät enää voi asua yksityisasunnoissa. Eikä iäkkäiden tarvitse enää asua pitkäaikaisesti sairaalassa tai sairaalamaisissa oloissa. Toivotaan, että vanhusten palvelujen kehitys jatkuu samalla tavalla. Ehkä suunniteltu muistikylä-konsepti on valtuustokauden lopussa jo pilottivaiheessa kun saamme raportin Stadin ikäohjelman toimenpiteiden etenemisestä.
Aloitteet
Rintamaveteraanien kuntoutus perustuu lakiin (1184/1988) sekä asetukseen (1348/1988) rintamaveteraanien kuntoutuksesta. Sotainvalidien kuntoutusta annetaan Sotilasvammalain (404/48 muutoksineen) perusteella.
Valtiokonttori osoittaa vuosittain rahoituksen veteraanien kuntoutukseen. Kuntoutushakemukset toimitetaan Laakson sairaalan toimipisteeseen. Monet iäkkäät veteraanit tarvitsevat apua myös päivättäisiin toimintoihinsa. Näitä palveluja he voivat hakea Koskelan sairaalan palvelupisteestä. Ikääntyneet veteraanit joutuvat siten asioimaan kahdessa eri paikassa palveluja hakiessaan. Palvelupisteiden sijaintia ei myöskään ole pidetty ideaalina. Esim. käynti nykyiseen Laakson sairaalan kuntoutustoimistoon, toiseen kerrokseen on koettu hankalaksi.
Esitänkin, että em. kahden palvelupisteen lisäksi käynnistettäisiin ”päivystys” liikenteellisesti helposti saavutettavassa, esteettömässä paikassa, jossa veteraanit muutenkin käyvät, esim. Kampin palvelukeskuksessa. Päivystys voisi toimia muutaman tunnin tiettyinä päivinä viikossa, ja päivystyksestä voisivat vuorotellen vastata nykyiset kaupungin veteraanitoimistojen toimihenkilöt. Sikäli toiminta ei aiheuttaisi lisäkuluja. Päivystyspisteessä voitaisiin ottaa vastaan kuntoutushakemuksia, antaa neuvontaa etuuksista jne. Kuntoutushakemusten käsittely yms. tehtävät jatkuisivat nykyisissä paikoissa. Myös järjestöjen sosiaalineuvontaa suorittavat toimijat kannattaisi kytkeä päivystyspisteen toimintaan.
Aloitteet
Helsingin kaupunginvaltuustolle
Kulosaaren metroaseman toisella, asemasta kauempana sijaitsevalla, liityntäpysäköintialueella on merkittyjen pysäköintiruutujen ulkopuolella käyttämätöntä, hoitamatonta maa-aluetta. Koska pysäköintipaikkoja on liian vähän kysyntään nähden, useina päivinä näkee jonkun pysäköineen tälle pysäköintiruutujen ulkopuoliselle alueella ja saaneen pysäköintivirhesakon.
Esitänkin, että Kulosaaren metroaseman liityntäpysäköintipaikkaa laajennetaan ja pysäköintiruutuja lisätään nyt käyttämättömänä ja hoitamattomana olevalle alueelle. Vaihtoehtoisesti esitän, että metroaseman kahden pysäköintialueen välinen alue (aivan Itäväylän vieressä – ei soveltune asumiseen) kaavoitetaan pysäköintialueeksi siten että nämä kaksi erillistä pysäköintialuetta yhdistyvät yhdeksi isommaksi pysäköintialueeksi. Jokainen uusi liityntäpysäköintipaikka vähentää autoliikennettä keskustan suuntaan ja lisää julkisen liikenteen, tässä tapauksessa metron, käyttöä.
Aloitteet
Ponsi:
”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Metropolian Myllypuron kampukselle varataan riittävät tilat opiskelijaterveydenhoidolle”
Vastaus oli myönteinen, eli opiskelijaterveydenhuollolle varataan tilat Myllypuron kampukselta.
