Aloite: Työryhmä määrittelemään sote-henkilöstön saatavuuteen ja pysyvyyteen vaikuttavia toimia
Helsingin sosiaali- ja terveystoimialalla on pulaa hoitohenkilöstöstä, esim. kotihoidossa, hoivayksiköissä ja terveysasemilla. Henkilöstön vaihtuvuus on myös suurta, mikä vaikeuttaa toiminnan laadun ylläpitoa ja luottamuksellisten hoitosuhteiden muodostamista asiakkaille. Henkilöstötilanne on edelleen heikentynyt koronapandemian aikana, ja sosiaali- ja terveyspalveluihin on syntynyt viime vuosina runsaasti hoito- ja palveluvelkaa.
Jo nyt on henkilöstötilanteen parantamiseksi ollut esillä palkkakehitysohjelma, mutta työvoiman saatavuuden ja pysyvyyden vahvistamiseksi kannattaisi ideoida muitakin toimia.
Esitänkin, että Helsingin kaupunki perustaa työryhmän sosiaali- ja terveystoimialan henkilöstön saatavuutta ja ”pitovoimaa” edistävien toimenpiteiden määrittelemiseksi ja kutsuu työryhmään sekä viranhaltijoita että työntekijöiden edustajia.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi aloitteeni – tässä vastaus:
Sosiaali- ja terveyslautakunta on käsitellyt 7.6. ja 21.6. kokouksissaan esitystä erillisen työryhmän perustamisesta. Lautakunnan päätöksessä on laajasti todettu moninainen toiminta henkilöstön saatavuuden edistämiseksi. Henkilöstön saatavuutta edistetään mm. erilaisin hankkein, pito- ja vetovoimatyöpajoin, työnantajakuvaa ja oppilaitosyhteistyötä kehittäen, oppisopimuskoulutuksin ja kansainvälisen rekrytoinnin keinoin. Kehittämistä on tiivistetty, ja siihen on voitu osoittaa resurssia Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeesta.
Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että Työvoiman saatavuuden hankkeen sekä sosiaali- ja terveystoimialan henkilöstöresurssipalveluiden toimintaan sisäänrakennettujen saatavuutta parantavien mekanismien vaikutusten arviointi olisi syytä toteuttaa ennen työryhmän perustamista. Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että edellä mainitun vuoksi tässä vaiheessa oman työryhmän perustaminen Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan henkilöstön saatavuuden parantamiseksi ei ole tarkoituksenmukaista.
Samalla lautakunta päätti, että edellä kuvattujen toimenpiteiden lisäksi käynnistetään työpajatoiminta sosiaali- ja terveystoimialan henkilöstön saatavuuden ja pitovoiman vahvistamiseksi, ja kutsutaan työpajaan asiakastyötä tekeviä lääkäreitä, hoitotyön ja sosiaalityön edustajia sekä opintojen viime vaihetta suorittavia alan opiskelijoita. Lautakunta esittää myös harkittavaksi kyselyä lastensuojelussa jo tehdyn kyselyn tapaan eri yksiköissä toimiville asiakastyötä tekeville työntekijöille tai otokselle työntekijöistä. Sosiaali- ja terveyslautakunta toivoo saavansa työpajatoiminnan sekä mahdollisen kyselyn tulokset tiedoksi maaliskuuhun 2023 mennessä.
Muina näkökohtina sosiaali- ja terveyslautakunta nostaa esiin sosiaali- ja terveystoimen yksiköiden välisen tietojen vaihdon, henkilöstön työkierron ja -vierailujen kautta toimiva parhaiden käytäntöjen levittämisen sekä yksiköiden johtajien keskinäinen neuvonpidon organisaatioiden toimintojen kehittämiseksi ja työilmapiirin edistämiseksi ja muut vastaavat työyhteisön sisäiset ns. pitoa parantavat toimenpiteet.
Talousarvioaloite: wc Katajanokan jalkapallokentän läheisyyteen, 15.1.2022
Katajanokan kärjessä sijaitsevaa melko uutta jalkapallokenttää käyttävät sekä seurat että asukkaat – lapset, nuoret ja aikuiset. Jalkapallokentän vierestä kulkee myös Katajanokan ympäri kiertävä, suosittu ulkoilureitti.
Jalkapallokenttä on kesäisin vilkkaassa käytössä, ja ongelmaksi on koettu, että kentän läheisyydessä ei ole yleisö-wc:tä. Kentän yhteydessä oleva wc varmistaisi alueen yleistä siisteyttä. Jalkapalloilijoiden lisäksi wc:tä voisivat hyödyntää myös ulkoilureitin käyttäjät.
Esitänkin, että Helsingin kaupunki järjestää wc-tilat Katajanokan jalkapallokentän lähelle.
Kaupunginvaltuuston talousarvion yhteydessä hyväksymä vastaus:
”Kaupunginhallitus toteaa kaupunkiympäristölautakunnan ja kulttuurin- ja vapaa-aikalautakunnan lausuntoihin viitaten, että wc-tilat sijoitetaan koko kaupungin alueelle laaditun käymäläverkostoselvityksen mukaisesti ja ne on priorisoitu vuoteen 2026 saakka.
Verkostosuunnittelulla varaudutaan suunnitelmassa esitettyjen wc-tilojen rakentamiskustannuksiin sekä niiden ylläpitokustannuksiin tulevaisuudessa. Suunnitellun verkoston ulkopuolelle ei voida sijoittaa yksittäisiä käymälöitä, sillä niistä aiheutuvia kustannuksia ei ole huomioitu seuraavien vuosien rahoitustarpeissa.
Wc-tilan sijoittamisessa Katajanokalle voidaan edetä verkostosuunnittelun puitteissa. Ehdotus sijaintipaikasta Katajanokalla lisätään arvioitavien toteutuskohteiden listalle. Vuosittain toteutetaan yksi uusi käymälä ja korvataan vanhoja käymälöitä. Katajanokan wc-tilan rakentamiseen ei ole varauduttu vuoden 2023 talousarviossa.”
Talusarvioaloite hoitohenkilöstön huomioimiseksi (3.3.2021)
Jätin kaupunginvaltuustossa talousarvioaloitteen, jossa esitän, että kaupunki varaa rahoitusta vuoden 2022 talousarvioon hoitohenkilöstön huomioimiksi korona-epidemian aikan tehdystä työstä. Korona-vuosi on ollut sote-henkilöstölle raskas. Talousarvioaloitteet käsitellään talousarvion yhteydessä syksyllä. Alla aloiteteksti:
”Hoitohenkilöstö on joutunut työskentelemään korona-epidemian aikana vaativissa työoloissa jo vuoden ajan.
Sairaanhoitajaliiton valtakunnallisen selvityksen mukaan hoitohenkilöstö on väsynyttä. Monet työntekijät ovat tehneet ylitöitä ja pitkiä työrupeamia, eikä lomista ole ollut varmuutta. Työturvallisuus on myös ollut huolena.
Korona-epidemian vaikutukset eivät pääty epidemian sammuessakaan. Syntynyt hoitovelka ja sen purkaminen tuo uusia haasteita työntekijöille.
Esitänkin, että Helsingin kaupunki osoittaa arvostusta hoitohenkilöstölle ja varaa rahoitusta vuoden 2022 talousarvioon hoitohoitohenkilöstön huomioimiseksi korona-epidemian aikana tehdystä työstä.”
Aloite asuntotietokannan luomisesta ikääntyneiden asumistarpeiden ennakointiin (8.1.2021)
Jätin viimeisessä vuoden 2020 kaupunginvaltuuston kokouksesssa aloitteen asuntotietokannan luomisesta ikääntyneiden asumistarpeiden ennakointiin. Idea aloitteelle tuli kaupunkilaisilta, jotka olivat etsineet toimintakyvyltään heikentyneille omaisilleen esteetöntä, sopivaa asumismuotoa. Asuntietokannasta kaupunkilaiset tai heidän omaisenssa voisivat itse etsiä uutta, kaupungin turvalliseksi toteamaa, asukkaan tarpeisiin sopivaa tavallista asuntoa tai palveluasuntoa. Alla aloite:
”Ikääntyneiden määrä ja osuus väestössä kasvaa tulevina vuosina, mikä merkitsee palvelutarpeiden kasvua ja edellyttää kaupungilta erilaisia toimenpiteitä. Hyvinvointia ja terveyttä edistävillä toimilla ja ennaltaehkäisevillä palveluilla on mahdollista pyrkiä viivästyttämään ja vähentämään raskaiden palvelujen tarvetta.
Ikääntyneiden vaivaton arjesta suoriutuminen edellyttää mm. sopivaa, esteetöntä asumismuotoa ja toimivaa asuinympäristöä. Sikäli ikääntyneiden on hyvä tarkastella itse tai omaisten kanssa ajoissa omaa kotiympäristöään ja sen toimivuutta ikääntymisen näkökulmasta. Mikäli nykyinen asunto ei tue omatoimista selviytymistä, tarvitaan tietoa vaihtoehtoisista, turvallisista, esteettömistä asumisratkaisuista toimivassa ympäristössä.
Esitänkin, että kaupunki selvittää mahdollisuutta luoda tietokannan, josta ikäihmiset ja heidän omaisensa voivat tarvittaessa etsiä sopivaa asumismuotoa ja asuntoa; esim. kaupungin tai yksityinen normaali asuminen, senioritalossa asuminen, yhteisöllinen asuminen mm. monisukupolvinen asuminen, palveluasuminen.”
Aloite kaupunginvaltuustolle uintipaikasta (21.10.2020)
Jätin kaupunginvaltuustossa aloitteen talviuintipaikasta meren ympäröimään Laajasaloon. Aluueen aktiivit ovat jättäneet samansisältöisen idean myös tämän vuoden osallistuvan budjetoinnin ideoihin.
”Laajasalon asukkaiden toiveena on saada alueelle kaikille avoin, turvallinen, laiturillinen uintipaikka sekä erityisesti pukuhuoneilla ja avantotekniikalla varustettu talviuintipaikka. Saavutettavuuden pitäisi olla hyvä eri puolilta saarta.
Laajasalo on saari, jossa on riittävästi rantoja ja omaa väestöpohjaa oman talviuintipaikan edellytyksiin. Uintipaikka voisi sijaita esim.:
- Nykyisen uimarannan kohdalla Yliskylässä (jossa on jo pukukopit, mutta tarvittaisiin laituri ja tekniikka avantoon),
- Hevossalmessa Vuorilahden laitureilla (jonne tarvittaisiin pukukopit ja tekniikka avantoon) tai Hevossalmen uimarannan yhteydessä (jossa tosin on matalaa laituria ajatellen, ja jonne tarvittaisiin pukukopit, laituri ja tekniikka avantoon),
- Tullisaaressa (jonne tarvittaisiin pukukopit, laituri ja tekniikka avantoon), joka on kuitenkin hieman etäällä pysäköinnistä
- Kruunuvuorenrannassa, Stansvikissa tai Jollaksessa (joihin tarvittaisiin pukukopit, laituri ja tekniikka avantoon).
Laajasalon alueen ajantasa-asemakaavoissa kaikista edellä mainituista mahdollisista talviuintipaikan sijoituspaikoista löytyy lähivirkistykseen kaavoitettuja rantoja. Toteutuessaan talviuintipaikka toteuttaisi lähivirkistysmääräystä ja olisi kaikille avoin ympäri vuoden. Pukuhuoneet olisivat muiden Helsingin kaupungin talviuintipaikkojen tapaan jollakin tavoin kontrolloituja, esim. paikallisen ryhmäyhdistyksen voimin. Tätä tarkoitusta varten ollaan perustamassa laajasalolaista uimaseuraa, jonne on jo tiedossa talkoovoimaa asian toteuttamiseksi.
Laajasalon alueen ja erityisesti Kruunuvuorenrannan alueen kasvavan väestön lisäksi korona on tuonut lisääntynyttä tarvetta lähivirkistystoiminnalle. Lähimmissä, Laajasalon ulkopuolella sijaitsevissa talviuintipaikoissa on ruuhkaa, ja koronan myötä ruuhka on vain lisääntynyt. Jo nyt tämä hanke on saanut Laajasalossa huomiota ja innostus uintipaikka aja talviuintia kohtaan on suuri.
Esitänkin, että kaupunki selvittää mahdollisuutta perustaa Laajasalon alueelle laiturillinen uintipaikka sekä pukuhuoneilla ja avantotekniikalla varustettu talviuintipaikka.
Helsinki 6.10.2020
Seija Muurinen”