Aloitteet
Pikku-Finlandian esittelyssä todetaan: ”Keskelle kauneinta Helsinkiä on avautunut Pikku-Finlandia,
uusi puurakenteinen paviljonkimainen elämysten keskus. Tämä vertaansa vailla oleva ainutkertainen
kokous- juhla ja tapahtumapaikka tarjoaa uniikit puitteet unohtumattomille tilaisuuksille. Pikku
Finlandia on esteetön.”
Töölönlahden maamerkki Pikku-Finlandia onkin lunastanut paikkansa suosittuna ravintola- ja tapah-
tumapaikkana Helsingissä. Tilan ainutlaatuinen arkkitehtuuri on herättänyt kansainvälistäkin huomio
ta.
Pikku-Finlandian tilat ovat mahdollistaneet erilaisten ja erikokoisten tilaisuuksien järjestämisen. Tilois-
sa on järjestetty mm. musiikki- ja juhlatilaisuuksia, sekä kansainvälisiä kongresseja. Paikan sijainti ja
kahvila-/ ravintolapalvelut houkuttelevat myös kaupunkilaisia liikkumaan Töölönlahden kävelyreitille.
Pikku-Finlandia palvelee kaikkiaan laajaa joukkoa ihmisiä.
Kaupunki on Pikku-Finlandian menestyksestä huolimatta suunnitellut siirtävänsä rakennuksen muual-
le koulukäyttöön Finlandia-talon peruskorjauksen valmistuttua. Onneksi lopullista päätöstä on luvattu
tarkastella vielä Finlandia-talon ja Töölönlahden alueen kehittämisen osalta. Alueen aiemmalle käytöl-
le pysäköintipaikkana ei enää liene tarvetta Finlandia-talon pysäköintihallin läheisyydessä.
Me kaupunginvaltuutetut esitämme, että Pikku-Finlandia säilytetään nykyisessä paikassa tapahtuma-
ja ravintolatilana jatkossakin, eikä rakennusta siirretä Finlandia-talon peruskorjauksen valmistumisen
jälkeen muualle.
Aloitteet
”Helsingissä on käynnistynyt selvitystyö kaupungin keskusta-alueen toimitilojen periaatteiden päivittämiseksi sekä käyttötarkoituksen muutoksen helpottamiseksi. Tavoitteena on saada keskusta-alueelle lisää asukkaita.
Keskusta-alueella on tällä hetkellä runsaasti mm. valtion, kaupungin, yliopiston ym. virastojen, kuten myös yksityisten yritysten toimitiloja. Osa kaduista on iltaisin ja viikonloppuisin hiljaisia, ja mm. monet ns. kivijalkakaupat ovat käyneet kannattamattomiksi ydinkeskustan alueella. Tyhjää toimitilaa mainostetaan useilla keskustan alueilla.
Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme, että selvitystyöhön Helsingin keskusta-alueen toimitilojen periaatteiden päivittämiseksi sekä käyttötarkoituksen muutoksen helpottamiseksi sisällytetään myös arvio mahdollisuudesta edellyttää/ suositella rakennuttajia varaamaan rakennusten ylimmät kerrokset tai vähintään ylin kerros asunnoiksi – sekä toimitilojen uusissa että korjausrakentamiskohteissa.”
Aloitteet
Helsingin sosiaali- ja terveystoimialalla on pulaa hoitohenkilöstöstä, esim. kotihoidossa, hoivayksiköissä ja terveysasemilla. Henkilöstön vaihtuvuus on myös suurta, mikä vaikeuttaa toiminnan laadun ylläpitoa ja luottamuksellisten hoitosuhteiden muodostamista asiakkaille. Henkilöstötilanne on edelleen heikentynyt koronapandemian aikana, ja sosiaali- ja terveyspalveluihin on syntynyt viime vuosina runsaasti hoito- ja palveluvelkaa.
Jo nyt on henkilöstötilanteen parantamiseksi ollut esillä palkkakehitysohjelma, mutta työvoiman saatavuuden ja pysyvyyden vahvistamiseksi kannattaisi ideoida muitakin toimia.
Esitänkin, että Helsingin kaupunki perustaa työryhmän sosiaali- ja terveystoimialan henkilöstön saatavuutta ja ”pitovoimaa” edistävien toimenpiteiden määrittelemiseksi ja kutsuu työryhmään sekä viranhaltijoita että työntekijöiden edustajia.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi aloitteeni – tässä vastaus:
Sosiaali- ja terveyslautakunta on käsitellyt 7.6. ja 21.6. kokouksissaan esitystä erillisen työryhmän perustamisesta. Lautakunnan päätöksessä on laajasti todettu moninainen toiminta henkilöstön saatavuuden edistämiseksi. Henkilöstön saatavuutta edistetään mm. erilaisin hankkein, pito- ja vetovoimatyöpajoin, työnantajakuvaa ja oppilaitosyhteistyötä kehittäen, oppisopimuskoulutuksin ja kansainvälisen rekrytoinnin keinoin. Kehittämistä on tiivistetty, ja siihen on voitu osoittaa resurssia Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeesta.
Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että Työvoiman saatavuuden hankkeen sekä sosiaali- ja terveystoimialan henkilöstöresurssipalveluiden toimintaan sisäänrakennettujen saatavuutta parantavien mekanismien vaikutusten arviointi olisi syytä toteuttaa ennen työryhmän perustamista. Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että edellä mainitun vuoksi tässä vaiheessa oman työryhmän perustaminen Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan henkilöstön saatavuuden parantamiseksi ei ole tarkoituksenmukaista.
Samalla lautakunta päätti, että edellä kuvattujen toimenpiteiden lisäksi käynnistetään työpajatoiminta sosiaali- ja terveystoimialan henkilöstön saatavuuden ja pitovoiman vahvistamiseksi, ja kutsutaan työpajaan asiakastyötä tekeviä lääkäreitä, hoitotyön ja sosiaalityön edustajia sekä opintojen viime vaihetta suorittavia alan opiskelijoita. Lautakunta esittää myös harkittavaksi kyselyä lastensuojelussa jo tehdyn kyselyn tapaan eri yksiköissä toimiville asiakastyötä tekeville työntekijöille tai otokselle työntekijöistä. Sosiaali- ja terveyslautakunta toivoo saavansa työpajatoiminnan sekä mahdollisen kyselyn tulokset tiedoksi maaliskuuhun 2023 mennessä.
Muina näkökohtina sosiaali- ja terveyslautakunta nostaa esiin sosiaali- ja terveystoimen yksiköiden välisen tietojen vaihdon, henkilöstön työkierron ja -vierailujen kautta toimiva parhaiden käytäntöjen levittämisen sekä yksiköiden johtajien keskinäinen neuvonpidon organisaatioiden toimintojen kehittämiseksi ja työilmapiirin edistämiseksi ja muut vastaavat työyhteisön sisäiset ns. pitoa parantavat toimenpiteet.
Aloitteet
Katajanokan kärjessä sijaitsevaa melko uutta jalkapallokenttää käyttävät sekä seurat että asukkaat – lapset, nuoret ja aikuiset. Jalkapallokentän vierestä kulkee myös Katajanokan ympäri kiertävä, suosittu ulkoilureitti.
Jalkapallokenttä on kesäisin vilkkaassa käytössä, ja ongelmaksi on koettu, että kentän läheisyydessä ei ole yleisö-wc:tä. Kentän yhteydessä oleva wc varmistaisi alueen yleistä siisteyttä. Jalkapalloilijoiden lisäksi wc:tä voisivat hyödyntää myös ulkoilureitin käyttäjät.
Esitänkin, että Helsingin kaupunki järjestää wc-tilat Katajanokan jalkapallokentän lähelle.
Kaupunginvaltuuston talousarvion yhteydessä hyväksymä vastaus:
”Kaupunginhallitus toteaa kaupunkiympäristölautakunnan ja kulttuurin- ja vapaa-aikalautakunnan lausuntoihin viitaten, että wc-tilat sijoitetaan koko kaupungin alueelle laaditun käymäläverkostoselvityksen mukaisesti ja ne on priorisoitu vuoteen 2026 saakka.
Verkostosuunnittelulla varaudutaan suunnitelmassa esitettyjen wc-tilojen rakentamiskustannuksiin sekä niiden ylläpitokustannuksiin tulevaisuudessa. Suunnitellun verkoston ulkopuolelle ei voida sijoittaa yksittäisiä käymälöitä, sillä niistä aiheutuvia kustannuksia ei ole huomioitu seuraavien vuosien rahoitustarpeissa.
Wc-tilan sijoittamisessa Katajanokalle voidaan edetä verkostosuunnittelun puitteissa. Ehdotus sijaintipaikasta Katajanokalla lisätään arvioitavien toteutuskohteiden listalle. Vuosittain toteutetaan yksi uusi käymälä ja korvataan vanhoja käymälöitä. Katajanokan wc-tilan rakentamiseen ei ole varauduttu vuoden 2023 talousarviossa.”
Aloitteet
Jätin kaupunginvaltuustossa talousarvioaloitteen, jossa esitän, että kaupunki varaa rahoitusta vuoden 2022 talousarvioon hoitohenkilöstön huomioimiksi korona-epidemian aikan tehdystä työstä. Korona-vuosi on ollut sote-henkilöstölle raskas. Talousarvioaloitteet käsitellään talousarvion yhteydessä syksyllä. Alla aloiteteksti:
”Hoitohenkilöstö on joutunut työskentelemään korona-epidemian aikana vaativissa työoloissa jo vuoden ajan.
Sairaanhoitajaliiton valtakunnallisen selvityksen mukaan hoitohenkilöstö on väsynyttä. Monet työntekijät ovat tehneet ylitöitä ja pitkiä työrupeamia, eikä lomista ole ollut varmuutta. Työturvallisuus on myös ollut huolena.
Korona-epidemian vaikutukset eivät pääty epidemian sammuessakaan. Syntynyt hoitovelka ja sen purkaminen tuo uusia haasteita työntekijöille.
Esitänkin, että Helsingin kaupunki osoittaa arvostusta hoitohenkilöstölle ja varaa rahoitusta vuoden 2022 talousarvioon hoitohoitohenkilöstön huomioimiseksi korona-epidemian aikana tehdystä työstä.”
