Päiväkirja
Käsittelimme tänään kaupunginvaltuustossa vuoden 2024 arviointikertomusta, josta löytyy hyviä huomioita, joita kaupunkilaisetkin ovat tuoneet esille yhteydenotoissaan.
On rauhoittavaa todeta, että sekä Kunta-Helsingin että Sotepe-Helsingin (sosiaali-, terveys-, pelastustoimi) talous on edelleen pysynyt tasapainossa sote-uudistuksen tuomista rahoitusmuutoksista huolimatta. Harmillista vain on, että valtion taholta halutaan tänä vuonna rangaista Helsingin sotepe-palveluja hyvästä talouden hallinnasta leikkaamalla rahoituksesta. Pääkaupunkiseudun erityisiä haasteita ei tunnuta aina tunnistettavan.
Tärkeä nosto arviointikertomuksessa on katutöiden haittojen vähentäminen. Tätä asiaa olemme käsitelleet jo useiden valtuustokausieni aikana. Silti edelleen työmaat saattavat ihan keskusta-alueellakin seisoa hiljaisina pitkähköjäkin aikoja. Esim. Pohjois-Espan kaistavarauksen piti päättyä vuodenvaihteeseen, mutta kaista on saatu vasta vähän aikaa sitten avattua. Yhden kaistan poistaminen on vaikuttanut liikenteen sujuvuuteen merkittävästi varsinkin ruuhka-aikoina. Toivottavasti tämä pitkään jatkunut yritys katutöiden haittojen vähentämisestä etenee tällä valtuustokaudella.
Asunnottomuuskin on ollut pitkään ongelmana, eikä tilanteeseen ole aivan helppoa ratkaisua. Tarkastuslautakunnan suosituksista pidän hyvänä ehdotusta kohdentaa resursseja erityisesti päihteettömiin asumispalveluihin ja naisten asumiseen. Kodittomuus on vakava asia ihmiselle, olipa syy mikä tahansa, joten on hyvä, että tähän on nyt kiinnitetty huomioita.
Arviointikertomuksessa on otettu esille myös tärkeä asia iäkkäiden oikea-aikaisesta pääsystä kotihoidosta ympärivuorokautiseen hoitoon. Kun esim. muistisairaus on edennyt riittävän pitkälle, tarvitaan ympärivuorokautista palvelua henkilön hyvinvoinnin ja turvallisuuden takaamiseksi. Mitä oikea-aikaisemmin ja paremmin asumis- tai hoitopaikka tai muu palvelu vastaa ikääntyneen ihmisen tarpeisiin, sitä vähemmän tulee tarvetta kalliille päivystystyyppisille tai raskaammille palveluille.
Niinpä väestörakennemuutoksen eli väestön ikääntymisen hallintaan tarvitaankin Helsingissäkin kaikkien kaupungin toimialojen ennakoivia, hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimenpiteitä. Tarvitaan mm. sopivia esteettömiä asuntoja riittävän ajoissa jäljellä olevan toimintakyvyn tukemiseksi, kuten myös helposti saavutettavia kulttuuri- ja liikuntapalveluja sekä mahdollisuutta elinikäiseen oppimiseen jne.
iitokset virkahenkilöille ja tarkastuslautakunnan jäsenille hyvistä nostoista arviointikertomuksessa!
Aloitteet
Jätin kaupunginvaltuustossa huhtikuussa 2025 valtuutettujen allekirjoitettavaksi aloitteen maksuttomista uimahallikäynneistä ikääntyneille – sain siihen riittävästi allekirjoituksia, joten se tulee valtuuston käsiteltäväksi kesäkuussa alkavalla kaudella:
”Maamme väestö ikääntyy tulevina vuosina ja vuosikymmeninä, mikä edellyttää ikääntyneiden palveluiden vahvistamista. Erityisen tärkeää on panostaa hyvinvointia ja terveyttä edistäviin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin ikääntyvien ihmisten toimintakyvyn säilyttämiseksi ja raskaampien palvelujen tarpeen hillitsemiseksi.
Helsinki on jo huolehtinut monista ikääntyneiden hyvinvointia edistävistä toimista seniorikeskuksissa, kuten edullista lounaista ja sosiaalisesta toiminnasta. Myös liikuntaa on tarjolla, mutta tarjolla olevien lajien lisäksi monet ikääntyneet kaipaavat mahdollisuutta päästä kaupungin uimahalleihin säännöllisesti, nykyistä edullisemmin.
Esitänkin, että Helsingin kaupunki selvittää mahdollisuutta järjestää eläkeikäisille asukkailleen maksuttomia uimahallikäyntejä esim. ruuhkahuippujen ulkopuolella päiväaikaan, muutamina päivinä viikossa.”
Päiväkirja
Kruunusillat on ollut jo noin kymmenen vuoden ajan esillä kaupunginvaltuustossa – ja alkuperäistä päätöstä hankkeesta on moneen kertaan muutettu. Myös autoilun sallimisesta sillalla on jo useaan kertaan äänestetty. Alunperin tämän massiivisen sillan rakentamisen perusteluna käytettiin Itäväylän ruuhkautumista kaupungin itäsuunnan runsaan rakentumisen myötä. Tarvittiin toinen reitti keskustaan, mikä oli sinänsä viisas ajatus, kuten nyt huomamme Kulosaaren sillan remontoinnin vuoksi.
Perusteluna sillalle oli myös Kruunuvuorenrannan uuden rakennusalueen tuottama asukasmäärän kasvu. Lisäksi alkuperäinen, myöhemmin hylätty, suunnitelma oli, että silta jatkuisi jatkorakentamisen myötä Helsingin keskustasta Vuosaareen, Ramsinniemeen saakka. Tällöin sillalle olisi ollut riittävästi käyttäjiä suhteessa hankkeen kustannuksiin ja kannattavuuteen. Mielikuvana esiteltiin myös kaunista merireittiä matkailijoille kaupungin keskustasta Vuosaareen. Kaikki nämä suunnitelmat on nyt kuitenkin ”matkan varrella” hylätty.
Kruunuvuoren silta onkin hyvä esimerkki heikosti hallitusta hankkeesta, joka on vielä rakentamispäätöksen ja hinta-arvioiden jälkeen muuttunut useaan kertaan. Sillan käyttäjiksi jäävätkin tämänhetkisen suunnitelman mukaan vain Laajasalon alueen asukkaat, jolloin sillasta tulee todennäköisesti käyttöön nähden hyvin kallis.
Siltaa mahdollisesti käyttävien kaupunkilaisten reitti ei jatku nykyisten päätösten mukaan Laajasalosta eteenpäin, eikä silta myöskään ainakaan välittömästi jatku Hakaniemestä keskustaan saakka. Onkin epävarmaa, miten hyvin silta lopulta palvelee edes Laajasalon alueen asukkaita. Puheet Itäväylän vetokyvystäkin lienee jo unohdettu?
Tein jo vuonna 2016 Kruunusiltojen hankepäätöksen käsittelyssä ponnen: ”Hyväksyessään Kruunusillat-hankkeen hankesuunnitelman, kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuutta avata siltojen käyttö yöaikaan takseille.” Tämä ponsi kaatui äänestyksessä muutamilla äänillä.
Vuonna 2017 valtuustossa käsiteltiin aloitettani sillan mahdollisesta avaamista autoille tietyin ehdoin, mutta kaupungin aloitevastaus oli tuolloinkin kielteinen. Tein silloin vielä seuraavan palautusehdotuksen: ”Aloite palautetaan uudelleen valmisteltavaksi niin, että Kruunusiltoja koskevissa selvityksissä pidetään edelleen mukana pelastusajoneuvoliikenteen lisäksi mahdollisuus sähköbussien ja taksien liikennöintiin sillalla yöaikaan, jolloin ei ole raitiovaunuliikennettä. Näin kallis siltainvestointi saadaan käyttöön ympärivuorokautisesti.”
Valtuusto jakautui tässä äänestyksessä sananmukaisesti keskeltä valtuustoa niin, että palautusehdotus hylättiin vain 6 äänellä. Vasen puoli valtuustoa vastusti vastaehdotusta ja oikea puoli kannatti. Näin tiukka poliittinen linja lienee ollut enemmän ideologinen kuin faktoihin ja sillan kannattavuuteen pohjautuva?
Ehkä viimeistää nyt olisi aloitevastuksessa ollut hyvä arvioida, minkä verran liikennettä todellisuudessa sillalla tulee olemaan, ja mikä on liikenteen ja asiakkaiden määrä suhteessa sillan kustannuksiin – tai ainakin kertoa valtuustolle, jos arvioita on olemassa. Jos siltaa kulkee raitiovaunu muutaman kerran tunnissa ja muutama pyöräilijä sinnittelee sillalla, varsinkin talven tuulissa ja räntäsateissa, tämä ei liene toivottava lopputulos valtavalle ja meren yllä hienolta näyttävälle hankkeelle.
Kun valtuustossa päätetään jostain näin suuresta hankkeesta, olisi hyvä olla tiedossa, mitä päätös ja varsinkin kesken hankeen tehtävät muutokset merkitsevät käytännössä – ja mikä niiden vaikutus on hankkeen yksikkökustannuksiin sekä tässä tapauksessa liikenteen sujuvuuteen. Haluaisinkin jatkossa kuulla, mikä on Kruunusiltojen käyttäjämäärä ja esim. kustannus käyttäjää kohden.
Päiväkirja
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala
- Toimialan lausunnossa todettiin, että ”hoitoon pääsyä perusterveydenhuollon avosairaanhoidon kiireettömään palveluun on edistetty perustamalla terveysasemille lisää lääkäri- ja hoitajavakansseja. Hoito- ja palveluvelkarahoituksen mahdollistaman ylimääräisen henkilöstön poistuessa henkilöstön kokonaismäärä ei kuitenkaan kasvanut.”
- Tämä huolestutti, ja kysyinkin apulaispormestarilta, onko lisähenkilöstön palkkaamiselle jatkossa mitään toiveita. Tarvetta kuitenkin olisi – Helsingin väestö kasvaa ja ikääntyy tulevinakin vuosina.
- Ikääntyneet tosin ovat aiempia sukupolvia parempikuntoisia, mutta silti jatkossa tarvitaan lisähenkilöstöä. Varsinkin jos halutaan panostaa aiempaa enemmän varhaiseen tukeen ja toimintakyvyn laskun ennaltaehkäisyyn. Näitä toimia valtakunnallisissa tavoitteissakin painotetaan.
- Vastauksena kuulin, että perusterveydenhuollon saatavuuden parantamiseksi on tehty määrätietoisia toimenpiteitä. Terveysasemien henkilöstöä on vahvistettu henkilöstölisäyksillä, yhteensä yli 40 henkilöllä. Tavoitteena on palveluihin pääsyn vahvistaminen.
- Tätä jään seuraamaan.
Päiväkirja
Näin vaalien alla on taas hyvä pohtia julkisten palvelumme tilannetta – ja esim. sitä, miten saisimme sote-palvelumme toimimaan tiukemmin kokonaisuutena ilman turhia jonotussessioita eri tason palvelujen välillä. Seuraavassa esimerkki on Uudeltamaalta:
”Perusterveydenhuolto totesi henkilöllä ei-kiireellisen leikkausta vaativan ongelman ja toimitti lähetteen erikoissairaanhoitoon. Odotusaika erikoissairaanhoidon konsultaatioon kesti 6 kk, minkä jälkeen henkilö odotti varsinaiseen toimenpiteeseen pääsyä 9 kk.” Siten tämän todetun ongelman hoitoprosessi perusterveydenhuollon käynnin jälkeen kesti yhteensä 15 kk.
Ehkä vaiva ei ollut vakava, mutta tällainen prosessi sisältää monta eri tapaamista ja papereiden käsittelyä ym. monien eri ammattilaisten toimesta. Kuinka paljon mahtaakaan tuottaa ”hukkatyötä”, jota on mm. STM:n hankkeella viime aikoina pyritty suitsimaan. Hukkatyön lisäksi hoidon odottelu saattaa vaikuttaa myös hoitoa odottavan henkilön arki- ja mahdollisesti myös työelämään, jopa vaivan pahentumiseen.
Tulevan valtuustokauden tärkeitä tehtäviä tuleekin hyvinvointialueilla olemaan uuden sote-mallin ja sote-palvelujen kokonaisuuden kehittäminen entistä toimivammaksi ja asiakaskeskeisemmäksi – ja ”hukkatyötä” vähentäväksi.
Kaikkiaan sote-palvelujen painopistettä on tässä säästöjen ja henkilöstövähennysten tilanteessa pyrittävä kääntämään hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, ennaltaehkäisyyn ja nopeampiin hoitoprosesseihin varsinkin ikääntyvän väestön palvelutarpeisiin vastaamiseksi.
On kuitenkin hyvä muistaa, ettei hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ole vain sote-palvelujen /hyvinvointialueiden tehtävä, vaan merkittävässä roolissa ovat kunnat. Niiden on omalta osaltaan panostettava asukkaidensa hyvinvointiin lautakunnissaan ja valtuustoissaan. Itse asiassa sote-palveluille kaatuu usein yhteiskunnallisen/ kunnallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä ennaltaehkäisevien toimenpiteiden epäonnistumisten tai laiminlyöntien korjaaminen.
