Päiväkirja
Kruunusillat on ollut jo noin kymmenen vuoden ajan esillä kaupunginvaltuustossa – ja alkuperäistä päätöstä hankkeesta on moneen kertaan muutettu. Myös autoilun sallimisesta sillalla on jo useaan kertaan äänestetty. Alunperin tämän massiivisen sillan rakentamisen perusteluna käytettiin Itäväylän ruuhkautumista kaupungin itäsuunnan runsaan rakentumisen myötä. Tarvittiin toinen reitti keskustaan, mikä oli sinänsä viisas ajatus, kuten nyt huomamme Kulosaaren sillan remontoinnin vuoksi.
Perusteluna sillalle oli myös Kruunuvuorenrannan uuden rakennusalueen tuottama asukasmäärän kasvu. Lisäksi alkuperäinen, myöhemmin hylätty, suunnitelma oli, että silta jatkuisi jatkorakentamisen myötä Helsingin keskustasta Vuosaareen, Ramsinniemeen saakka. Tällöin sillalle olisi ollut riittävästi käyttäjiä suhteessa hankkeen kustannuksiin ja kannattavuuteen. Mielikuvana esiteltiin myös kaunista merireittiä matkailijoille kaupungin keskustasta Vuosaareen. Kaikki nämä suunnitelmat on nyt kuitenkin ”matkan varrella” hylätty.
Kruunuvuoren silta onkin hyvä esimerkki heikosti hallitusta hankkeesta, joka on vielä rakentamispäätöksen ja hinta-arvioiden jälkeen muuttunut useaan kertaan. Sillan käyttäjiksi jäävätkin tämänhetkisen suunnitelman mukaan vain Laajasalon alueen asukkaat, jolloin sillasta tulee todennäköisesti käyttöön nähden hyvin kallis.
Siltaa mahdollisesti käyttävien kaupunkilaisten reitti ei jatku nykyisten päätösten mukaan Laajasalosta eteenpäin, eikä silta myöskään ainakaan välittömästi jatku Hakaniemestä keskustaan saakka. Onkin epävarmaa, miten hyvin silta lopulta palvelee edes Laajasalon alueen asukkaita. Puheet Itäväylän vetokyvystäkin lienee jo unohdettu?
Tein jo vuonna 2016 Kruunusiltojen hankepäätöksen käsittelyssä ponnen: ”Hyväksyessään Kruunusillat-hankkeen hankesuunnitelman, kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuutta avata siltojen käyttö yöaikaan takseille.” Tämä ponsi kaatui äänestyksessä muutamilla äänillä.
Vuonna 2017 valtuustossa käsiteltiin aloitettani sillan mahdollisesta avaamista autoille tietyin ehdoin, mutta kaupungin aloitevastaus oli tuolloinkin kielteinen. Tein silloin vielä seuraavan palautusehdotuksen: ”Aloite palautetaan uudelleen valmisteltavaksi niin, että Kruunusiltoja koskevissa selvityksissä pidetään edelleen mukana pelastusajoneuvoliikenteen lisäksi mahdollisuus sähköbussien ja taksien liikennöintiin sillalla yöaikaan, jolloin ei ole raitiovaunuliikennettä. Näin kallis siltainvestointi saadaan käyttöön ympärivuorokautisesti.”
Valtuusto jakautui tässä äänestyksessä sananmukaisesti keskeltä valtuustoa niin, että palautusehdotus hylättiin vain 6 äänellä. Vasen puoli valtuustoa vastusti vastaehdotusta ja oikea puoli kannatti. Näin tiukka poliittinen linja lienee ollut enemmän ideologinen kuin faktoihin ja sillan kannattavuuteen pohjautuva?
Ehkä viimeistää nyt olisi aloitevastuksessa ollut hyvä arvioida, minkä verran liikennettä todellisuudessa sillalla tulee olemaan, ja mikä on liikenteen ja asiakkaiden määrä suhteessa sillan kustannuksiin – tai ainakin kertoa valtuustolle, jos arvioita on olemassa. Jos siltaa kulkee raitiovaunu muutaman kerran tunnissa ja muutama pyöräilijä sinnittelee sillalla, varsinkin talven tuulissa ja räntäsateissa, tämä ei liene toivottava lopputulos valtavalle ja meren yllä hienolta näyttävälle hankkeelle.
Kun valtuustossa päätetään jostain näin suuresta hankkeesta, olisi hyvä olla tiedossa, mitä päätös ja varsinkin kesken hankeen tehtävät muutokset merkitsevät käytännössä – ja mikä niiden vaikutus on hankkeen yksikkökustannuksiin sekä tässä tapauksessa liikenteen sujuvuuteen. Haluaisinkin jatkossa kuulla, mikä on Kruunusiltojen käyttäjämäärä ja esim. kustannus käyttäjää kohden.
Päiväkirja
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala
- Toimialan lausunnossa todettiin, että ”hoitoon pääsyä perusterveydenhuollon avosairaanhoidon kiireettömään palveluun on edistetty perustamalla terveysasemille lisää lääkäri- ja hoitajavakansseja. Hoito- ja palveluvelkarahoituksen mahdollistaman ylimääräisen henkilöstön poistuessa henkilöstön kokonaismäärä ei kuitenkaan kasvanut.”
- Tämä huolestutti, ja kysyinkin apulaispormestarilta, onko lisähenkilöstön palkkaamiselle jatkossa mitään toiveita. Tarvetta kuitenkin olisi – Helsingin väestö kasvaa ja ikääntyy tulevinakin vuosina.
- Ikääntyneet tosin ovat aiempia sukupolvia parempikuntoisia, mutta silti jatkossa tarvitaan lisähenkilöstöä. Varsinkin jos halutaan panostaa aiempaa enemmän varhaiseen tukeen ja toimintakyvyn laskun ennaltaehkäisyyn. Näitä toimia valtakunnallisissa tavoitteissakin painotetaan.
- Vastauksena kuulin, että perusterveydenhuollon saatavuuden parantamiseksi on tehty määrätietoisia toimenpiteitä. Terveysasemien henkilöstöä on vahvistettu henkilöstölisäyksillä, yhteensä yli 40 henkilöllä. Tavoitteena on palveluihin pääsyn vahvistaminen.
- Tätä jään seuraamaan.
Päiväkirja
Näin vaalien alla on taas hyvä pohtia julkisten palvelumme tilannetta – ja esim. sitä, miten saisimme sote-palvelumme toimimaan tiukemmin kokonaisuutena ilman turhia jonotussessioita eri tason palvelujen välillä. Seuraavassa esimerkki on Uudeltamaalta:
”Perusterveydenhuolto totesi henkilöllä ei-kiireellisen leikkausta vaativan ongelman ja toimitti lähetteen erikoissairaanhoitoon. Odotusaika erikoissairaanhoidon konsultaatioon kesti 6 kk, minkä jälkeen henkilö odotti varsinaiseen toimenpiteeseen pääsyä 9 kk.” Siten tämän todetun ongelman hoitoprosessi perusterveydenhuollon käynnin jälkeen kesti yhteensä 15 kk.
Ehkä vaiva ei ollut vakava, mutta tällainen prosessi sisältää monta eri tapaamista ja papereiden käsittelyä ym. monien eri ammattilaisten toimesta. Kuinka paljon mahtaakaan tuottaa ”hukkatyötä”, jota on mm. STM:n hankkeella viime aikoina pyritty suitsimaan. Hukkatyön lisäksi hoidon odottelu saattaa vaikuttaa myös hoitoa odottavan henkilön arki- ja mahdollisesti myös työelämään, jopa vaivan pahentumiseen.
Tulevan valtuustokauden tärkeitä tehtäviä tuleekin hyvinvointialueilla olemaan uuden sote-mallin ja sote-palvelujen kokonaisuuden kehittäminen entistä toimivammaksi ja asiakaskeskeisemmäksi – ja ”hukkatyötä” vähentäväksi.
Kaikkiaan sote-palvelujen painopistettä on tässä säästöjen ja henkilöstövähennysten tilanteessa pyrittävä kääntämään hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, ennaltaehkäisyyn ja nopeampiin hoitoprosesseihin varsinkin ikääntyvän väestön palvelutarpeisiin vastaamiseksi.
On kuitenkin hyvä muistaa, ettei hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ole vain sote-palvelujen /hyvinvointialueiden tehtävä, vaan merkittävässä roolissa ovat kunnat. Niiden on omalta osaltaan panostettava asukkaidensa hyvinvointiin lautakunnissaan ja valtuustoissaan. Itse asiassa sote-palveluille kaatuu usein yhteiskunnallisen/ kunnallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä ennaltaehkäisevien toimenpiteiden epäonnistumisten tai laiminlyöntien korjaaminen.
Päiväkirja
Tuon tässä kirjeessä tiedoksenne joitakin kaupunginvaltuuston monista, päätettävinä olleista asioista 2024.
Kaupungin päättävissä toimielimissä näkyi edelleen sote-uudistuksen jälkeinen muutosvaihe ja siihen sopeutuminen. Osa kuntien verotuloista siirtyi valtiolle sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen (sotepe) järjestämiseksi valtion toimesta. Siten ”sotepe Helsingillä” ja ”kunta-Helsingillä” on nyt omat budjettinsa, eikä kunta-Helsinki voi enää rahoittaa sotepe-Helsinkiä.
Kaupunginvaltuustossa loppusyksystä käsiteltävä talousarvio on aina merkittävä päätös. Tänä vuonna valtuustoryhmät pääsivät Kokoomuksen johdolla, toki neuvottelujen jälkeen, sopuisaan ratkaisuun vuoden 2025 budjetista. Linkki talousarvioon:
Helsingin kaupunki – Talousarvio 2025
Kunta-Helsingin toimintamenot ovat n. 3,3 miljardia euroa ja sotepe-Helsingin n. 3,1 miljardia euroa (josta maksetaan erikoissairaanhoitoa tuottavalle HUSille n. 800 miljoonaa euroa). Investointitaso on edelleen lähes miljardin, vaikka sote-uudistus leikkasikin Helsingin verotulopohjaa. Tulovero (5,3%) ja kiinteistöveroprosentit päätettiin pitää ennallaan.
Talousarvion kaupunkiympäristötoimialaa koskevia varauksia budjetissa ovat mm. Myllypuron terveys- ja hyvinvointikeskuksen laajennus, Vartiokylän ala-asteen ja päiväkodin korvaava uudisrakennus. Kruunusillat-hanketta (Hakaniemestä Laajasaloon) jatketaan, ja mm. katujen talvikunnossapitoa tehostetaan. Lisäksi selvitetään, millä edellytyksillä voitaisiin mahdollistaa keskustan huoltotunnelin käyttöä myös läpiajoväylänä.
Sotepe-palveluissa tavoitellaan valtakunnallisista lainsäädäntökirjauksista huolimatta terveysasemien kiireettömän lääkäriajan saamista 30 vuorokauden ja hoitaja-ajan 14 vuorokauden kuluessa. Kiireellinen aika on määrä saada 1-2 vuorokaudessa, eikä terveyskeskusmaksuja edelleenkään peritä vuonna 2025.
Helsinki pyrkii myös ottamaan käyttöön omalääkärimallin suuntaisen omatiimimallin kaikilla terveysasemilla erityisesti paljon palveluja tarvitseville ja monisairaille. Kyseessä on ”mukaeltu malli” STM:n asiakasvastaavamallista (Muurinen & Mäntyranta 2011, Potilasturvallisuuden edistäminen). Oma näkemykseni on, että Helsingin olisi syytä kokeilla jollain alueella myös varsinaista omalääkärimallia, jossa jokaisella asukkaalla tai jopa perheellä olisi nimetty omalääkäri. Teinkin siitä valtuustokysymyksen, jota käsiteltiin kaupunginvaltuustossa: Kaupunginvaltuuston kyselytunnilla keskustelimme ajankohtaisesta valtuustokysymyksestäni – terveysasemien omalääkäri-omahoitajamallista sekä ammatinharjoittajamallista 10.4.2024 – Seija Muurinen
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle kohdennetaan lisärahoitusta mm. ammatilliseen koulutukseen ja painettuihin oppimateriaaleihin ja oppikirjamäärärahoihin. Myös kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle tehdään lisäkohdennuksia nuoriso- ja koulunuorisotyöhön. Lisäksi kaupunki panostaa sekä kaupungin liikuntapaikkojen ylläpitoon että taiteen ja kulttuurin avustusmäärärahoihin sekä liikunta- ja nuorisoavustuksien määrärahoihin.
Kaikkiaan on tarkoitus panostaa erityisesti lapsiin ja nuoriin.
Jo jonkin aikaa käytössä ollutta kaupungin palkkakehitysohjelmaa jatketaan. kaupunginhallituksen käyttövaroihin varataan 5 miljoonaa euroa henkilöstön pitovoiman edistämiseksi. Ohjelma suunnataan vuosittain eri henkilöstöryhmille.
Ohessa talousarviopuheeni, jossa keskityin valtakunnallisestikin tärkeäksi sote-palvelujen kehittämiskohteeksi valittuun kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen: Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2025 talousarviosta (27.11.2024) – Seija Muurinen
Lopuksi muutamia poimintoja yleistäkin kiinnostusta herättäneistä kokousasioista, lisää voi lukea: Helsingin kaupunginvaltuusto | Päätökset | Helsingin kaupunki.:
Pitkään Vartiosaaren ja Laajasalon naapurissa asuneena olin kiinnostunut valtuustossa käsitellystä Vartiosaaren ja Laajasalon vesi- ja venesatama-alueen osayleiskaavasta, johon sisältyy silta Laajasalosta Vartiosaareen.
Vartiosaari, osayleiskaava | Päätökset | Helsingin kaupunki
Tässä puheeni aiheesta:
Kaupunginvaltuusto käsitteli 13.11.-24 Vartiosaaren yleiskaavaehdotusta – Seija Muurinen
Päiväkirja
Helsingin kaupunginvaltuustossa käytiin keskustelua tulevan vuoden, 2025, talousarviosta. Alla oma puheeni, jossa keskityin talousarvioteksteissä esitettyihin asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä edistäviin toimiin.
”Talousarviotekstissä Helsingillä mainitaan olevan lähivuosina haasteita talouden ja toiminnan sopeuttamisessa sote-uudistuksen sekä TE-uudistuksen jälkeiseen kuntien rahoitusmalliin – on hienoa kuulla, että taloutta on hoidettu vastuullisesti, eikä taloudelliseen äkkijarrutukseen ole ollut tarvetta.
Talousarvion 2025 toimenpiteissä, etenkin liitteissä, on otettu hyvin huomioon hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen eli HYTE.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen oli myös juuri kuulemassani sosiaali- ja terveysministeriön virkahenkilön sote-uudistusta koskevassa esityksessä ensimmäisenä ehdotuksena siihen, miten koko maan sosiaali- ja terveydenhuoltoa olisi uudistettava? Esityksessä mainittiin mm., että painopistettä tulee siirtää palvelutarpeita ennalta ehkäisevään toimintaan.
Tämä on tärkeä viesti, sillä kuten talousarvioesityksessäkin sanotaan, sovittujen yhteisten toimenpiteiden avulla voidaan tukea asukkaiden hyvinvointia ja mm. pyrkiä vähentämään eri väestöryhmien välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja. Toimivalla HYTE-yhteistyöllä on myös mahdollista vaikuttaa esim. raskaiden sote-palvelujen tarpeeseen.
Helsingin talousarviossa luvataankin, että: ”Lisäämme ehkäisevää ja ennakoivaa työtä sekä teemme tiivistä yhteistyötä järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.” Ja tärkeänä sanomana ”Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen toiminnot ovat osa kaikkia palveluja”
Hyvinvoinnin terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy eivät ole vain sotepe-toimialan tehtävä, kuten se helposti mielletään. Esim. iäkkäiden tai liikuntaesteisten hyvinvointia ja terveyttä voidaan tukea talousarviossa mainitulla lisärahoituksella katujen talvikunnossapitoon. Tai tarjoamalla heille riittävästi sopivia, toimivia asuntoja, joissa he selviytyvät mahdollisimman itsenäisesti – tai suunnittelemalla esim. bussireitit ja -pysäkit hyvin saavutettaviksi myös apuvälineillä.
Kaupunkiympäristötoimialan lisäksi myös kulttuuri- ja liikunta- sekä opetustoimen on tärkeää huomioida myös iäkkäät ja muut erityistä tukea tarvitsevat ihmiset toiminnassaan.
Talousarvion mukaan Helsingissä erityistä huolta aiheuttavat nuorten mielen hyvinvoinnin haasteet. Mielen hyvinvoinnin haasteiden yleistyminen näkyy myös depressiolääkkeistä korvausta saaneiden nuorten osuuden nousussa. Sikäli tässäkin ryhmässä myös muut toimialat sotepe-toimialan ohella, ovat tärkeässä asemassa nuorten hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtimisessa jo varhaisessa vaiheessa.
Toivottavasti kaikilla toimialoilla tullaan tulevana vuonna panostamaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, ja nähdään ennakointi tärkeänä – se olisi hyödyksi sekä kaupunkilaisille että kaupungin taloudelle.”
