Päiväkirja
Kysymys, jonka laatimiseen osallistui myös valtuutettu Asko-Seljavaara:
”Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan Suomessa on vuosien kuluessa kokeiltu erilaisia omalääkärimalleja, mutta ne ovat usein kariutuneet. Ministeriön selvityksen mukaan tieteellinen näyttö on kuitenkin osoittanut, että saman yleislääkärin hoitaessa potilasta hoidon laatu ja potilastyytyväisyys paranee. Omalääkärimallilla on myös ollut mahdollista vaikuttaa myönteisesti mm. terveydenhuollon palveluiden kokonaistarpeeseen.
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema ”hoidon jatkuvuusmalli” sisältää uuden ”omalääkärimallin 2.0”, mukaan lukien ”ammatinharjoittajamallin”. Tällä pyritään tukemaan sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumista, kuten kustannusten nousun hillitsemistä ja yhdenvertaisuuden paranemista. Keskeisenä elementtinä mallissa on potilaan ja lääkärin välisen hoitosuhteen jatkuvuus, jossa potilaan hoidon tukena on omahoitaja ja tarvittaessa moniammatillisen tiimin muita jäseniä.
STM:n julkaisun mukaan nykyisillä toimintamalleilla ei Suomessa voida enää jatkaa, ja sikäli uusia malleja on lähdetty kehittämään ja niiden toimeenpanoa tukemaan. Tämän vuoden alussa sosiaali- ja terveysministeriö onkin julkaissut hakuilmoituksen valtionavustuksesta hankkeille, joissa otetaan käyttöön hoidon jatkuvuusmalli, noudattaen mallissa esitettyjä periaatteita.
Kysymme:
- Miten Helsingin sotepe-toimiala on valmistautunut terveysasemien hoidon saatavuuden ja jatkuvuuden paranemiseen – sekä kustannusten hillintään?
- Onko Helsingissä tarkoitus uudistaa terveysasemapalveluja sosiaali- ja terveysministeriön esittämän ”hoidon jatkuvuusmallin, mm. omalääkäri 2.0.” tavoitteiden mukaisesti?
- Onko tarkoitus ottaa jatkossa käyttöön omalääkäri-omahoitajamalli
- Tulisiko kyseeseen myös ammatinharjoittajamalli omalääkäri- omahoitaja periaatteella?”
Apulaispormestari Daniel Sazonovin vastauksessa todettiin, että kysymykseni liittyi terveysasemien hyvän hoitotyön perustekijöihin, eli mainitsemiini hoidon saatavuuteen, jatkuvuuteen ja kustannuksiin.
Hoidon saatavuus oli sotepe-toimialan vastauksen mukaan parantunut Helsingin terveysasemilla mm. käytössä olevan ”omatiimi-mallin avulla. Kustannusten hillitsemiseksi oli käynnistetty muutosohjelma. Kuulimme myös varovaisen myönteisen lausuman tiimimallia pidemmälle vietävän omalääkäri-omahoitaja
-mallin sekä ammatinharjoittajamallin edistämisestä.
Suurin osa valtuuston jäsenistä suhtautui myönteisesti apulaispormestarin vastaukseen ja kehittämistoimenpiteisiin, mutta joitakin vastakkaisiakin mielipiteitä kuultiin. Jonkun mielestä meillä ei olisi varaa uusiin kokeiluihin. Joillekin ammatinharjoittajamalli ei periaatteellisista syistä sopinut.
Oman kokemukseni ja tutkimusten mukaan omahoitaja-omalääkäri -malli helpottaa terveydenhuollon paineita. Esim. kun terveyspalvelua tarvitseva asiakas kohtaa usein eri ammattilaisia, jotka eivät tunne häntä, hänen hoitonsa jää hajanaiseksi ja tuottaa asiakkaalle huolta. Tilanne johtaa helposti epätarkoituksenmukaiseen terveyspalveluiden kysyntään ja terveyspalveluiden käyttöön – mikä vain entisestään kuormitta työntekijöitä ja järjestelmää.
Erityisesti monisairaat, paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat hyötyvät omasta vastuuhenkilöstä terveysasemilla. Heidän hoitoaan varten jo aiemmin laadittu sosiaali- ja terveysministeriössä ”asiakasvastaavamalli” ja ”asiakasvastaaville” koulutusohjelma (Muurinen & Mäntyranta):
2a2a9f1a-8751-42b6-a0f5-ad92ff87e6a2 (stm.fi)
Tässä ajassa myös ammatinharjoittajamallia on mielestäni syytä rohkeasti kokeilla. Nyt terveyspalveluihin joudutaan ostamaan työvoimaa yksittäisiin työvuoroihin kalliista välittäjäfirmoista, kun vakituista työvoimaa ei ole riittävästi tarjolla. Tämä nimenomaan tekee hoidosta pirstaleista – heikentää palvelujen laatua, asiakastyytyväisyyttä ja jatkuvuutta sekä nostaa kustannuksia. Pidän parempana vaihtoehtona sellaista ammatinharjoittajamallia, jossa pysyvä lääkäri-hoitaja -työpari pitää vastaanottoa terveysasemalla, ja vastaa omien asiakkaidensa kokonaishoidosta.
Kaikkiaan uusia toimintamalleja kannattaa mielestäni kokeilla, mikäli aiemmassa järjestelmässä on koettu ongelmia. Kokeilujen samanaikaisen arvioinnin perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä, ja joko ottaa uusi malli käyttöön, kehittää mallia tai lopettaa kokeilu. Tiukasti entisissä toimintamalleissa pysytteleminen voi johtaa ajan myötä huonoon lopputulokseen asiakkaiden, hoitavan henkilöstön ja palvelujärjestelmän kannalta.
Päiväkirja
Kaupunginvaltuuston käsittelyssä ollut Myllypuron terveys- ja hyvinvointikeskuksen asemakaavan muutos herätti valtuustossa keskustelua yleisesti terveysasemien sijainnista ja palvelumallista. Koska Myllypuron terveys- ja hyvinvointikeskuksen asemakaavan muutos on kaupunkistrategian sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan voimassa olevan palveluverkkosuunnitelman mukainen, se lopulta hyväksyttiin. Kaavamuutos mahdollistaa aiemmin rakennetun Myllypuron terveysasemarakennuksen laajentamisen.
Tällä hetkellä Kontula-Kivikko-Myllypuro -alueella on kolme pientä terveysasemaa 2-3 kilometrin päässä toisistaan, ja ne muodostavat jo nyt yhdessä kolmessa osoitteessa sijaitsevan Myllypuron terveys- ja hyvinvointikeskuksen. Valtuuston käsittelyssä olleen asemakaavan muutoksen seurauksena lisäosan saava Myllypuron yksikkö tulee valmistuttuaan palvelemaan koko Kontula-Kivikko-Myllypuro -alueen väestöä yhdessä toimiyksikössä Myllypurossa. Tämä on perusteltua, koska nykyiset Kontulan ja Kivikon tilat eivät vastaa enää nykyisiä vaatimuksia, eikä niitä ole mahdollista tai kannattavaa korjata.
Hajautettuna toimiva nykyinen Myllypuron terveys- ja hyvinvointikeskus tarjoaa jo nyt terveysasemapalvelujen lisäksi esimerkiksi aikuisten ja nuorten sosiaalipalveluja, hammashoidon palveluja, fysioterapiaa, mielenterveyspalveluja ja laboratoriopalveluja, mutta eri palveluja eri toimiyksiköissä. Laajenevaa Myllypuron yksikköön on luvassa nämä kaikki entiset ja vielä joitakin uusia palveluja, mm. kuvantaminen on suunnitelmissa mainittu.
Uudistuva Myllypuron terveys- ja hyvinvointikeskus tulee vahvistamaan alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuutta sekä asiakkaiden kokonaishoitoa. Asiakkaille on tarjolla laaja sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuus samassa toimipisteessä. Esim. terveyskeskuslääkärin määräämiä tutkimuksia kuten laboratorio- ja kuvantamispalveluja ei tarvitse lähteä hakemaan eri toimipisteistä. Lisäksi henkilöstö voi tarvittaessa konsultoida sujuvasti samassa yksikössä toimivia eri alojen asiantuntijoita.
Yksikön sijainti liikenteen solmukohdassa mahdollistaa hyvän saavutettavuuden eri suunnista. Esim. metroasema sijaitsee terveys- ja hyvinvointikeskuksen alakerrassa. Valtuuston kokouksessa hyväksyttiin vielä ponsi, jonka mukaan sisäänkäynti pyritään järjestämään sisäkautta suoraan metroasemalta terveys- ja hyvinvointikeskukseen.
Päiväkirja
Hyvät Ystävät
Valtuustokautta on leimannut edelleen levoton maailmantilanne. Myös talouden uudelleenjärjestely sote-uudistuksen myötä on leimannut sekä kunta-Helsingin että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimintaa.
Varsinkin HUS-yhtymähallituksessa sekä sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnassa (sotepe) olemme joutuneet uuden tilanteen eteen. Koronavuosien ja sote-uudistuksen jälkeen hoitojonot ovat olleet pitkiä, eikä riittävää henkilöstöä ole aina saatu. Onneksi henkilöstötilanne on viime aikoina hiukan parantunut, ja henkilöstö on selvityksen mukaan ollut aiempaa tyytyväisempää esim. HUSissa. Korona ja influenssa kuitenkin kuormittavat edelleen päivystystä sekä osasto- ja tehohoitoakin, joten vielä riittää tehtävää.
Olemme juuri hyväksyneet kunta-Helsingin ja sotepe-Helsingin talousarviot 2024. Iloinen asia on, että Helsingissä voitiin hiukan laskea kunnallisveroprosenttia. Valtiolta rahoituksen saavalla Sotepe-toimialalla sen sijaan joudutaan käynnistämään kolmivuotinen muutosohjelma talouden tasapainottamiseksi. Myös HUS-yhtymäjatkaa tasapainottamisohjelmaa vuonna 2024, koska jo vuoden 2023 menot ylittävät budjetin n. 97 milj. eurolla.
Sotepe-toimialan toimintamenoihin on tulossa valtiolta n. 2,9 mrd. €, josta kustannetaan myös HUSin menot Helsingin osalta (runsaat 800 milj. €). Kunta-Helsingin eli kasvatuksen ja koulutuksen, kaupunkiympäristön sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialojen toimintamenoihin on varattu tulevalle vuodelle n. 3 mrd. € ja investointeihin n. 1 mrd. €. Ohessa valtuustopuheeni talousarvion sosiaali- ja terveyspalveluja koskevista kirjauksista: Kaupunginvaltuusto käsitteli 22.11.-23 Helsingin talousarviota vuodelle 2024 – Seija Muurinen.
Uusi valtakunnallinen sote-malli ei tunnu ainakaan parantaneen sote-palvelujen tilannetta, sillä lähes kaikki hyvinvointialueet ylittävät tämän vuoden budjettinsa. Helsingin näkökulmasta valtion rahoituksessa ei ole huomioitu riittävästi pääkaupunkiseudun erityisiä haasteita ja tarpeita. Esim. asukasmäärän kasvua, maahanmuuttajien ja ns. paperittomien sekä päihteiden käyttäjien asumisesta ja palveluista huolehtimista jne.
Kaupunginvaltuuston kokouksissa on syyskaudella ollut käsittelyssä monia kaava-asioita ja mm. tärkeitä virkavalintoja. Kaava-asioista yleensä keskustellaan/ neuvotellaan pitkään. Esimerkkinä alkusyksystä käsitellyn Helsingin ”paraatirannan”, Eteläsataman itäosan, kehittäminen elämykselliseksi kulttuuri- ja vapaa-aikakeskukseksi. Virkamiesten esityksen mukaan tavoitteena on kehittää ranta-alue Kauppatorilta Katajanokan satama-alueelle saakka puistokaduksi ja kytkeä alue osaksi kävelypainotteista keskustaa.
Nykyinen Eteläsataman alueen toimija, Allas Sea Pool hakee kehittämisvarausta pysyvän kaupunkikylpylän sekä ympärivuotisen sekä ympärivuorokautisen kulttuuri- ja tapahtumakeskuksen suunnittelua varten. Otin asiaan kantaa valtuustokäsittelyssä Etelärannan ympäristön asukkaiden puolesta: Kaupunginvaltuustossa keskusteltiin kaupungin melusta, mm. konserttien aiheuttamasta häiriöstä 13.9.2023 – Seija Muurinen.
Helsingin keskusta-alue on muutenkin noussut kiinnostuksen kohteeksi. Pormestari on käynnistänyt selvitystyön, jolla halutaan helpottaa kaupungin keskusta-alueen toimitilojen muuttamista asuinkäyttöön. Tavoitteena on saada keskustaan lisää asukkaita. Tein tähän selvitykseen liittyvän valtuustoaloitteen, jota ilokseni tukivat useiden valtuustoryhmien jäsenet: CD94D4C0-5B34-CD7A-9AF3-8BD478D00006.pdf (hel.fi). Kirjoitin myös aiheeseen liittyvän artikkelin Helsingin Sanomiin:
Helsingin on lisättävä asuntojen määrää keskustassa – Mielipide | HS.fi.
Syksyn kokouksissa oli päätettävänä myös muutamia tärkeitä virkavalintoja. Helsingin uudeksi kansliapäälliköksi valittiin Porvoon kaupunginjohtajana toiminut Jukka-Pekka Ujula seitsemän vuoden ajaksi. Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialan johtajaksi valittiin Tampereella vastaavassa tehtävässä toiminut Juha Ahonen. Molempiin virkoihin oli useampia hakijoita, joten valinnoista äänestettiin. Sotepe-toimialan johtajana seuraavan kauden jatkaa yksimielisesti valittu Juha Jolkkonen.
Edellä oli vain muutamia poimintoja kaupunginvaltuustossa käsitellyistä asioista – seuraavasta linkistä löytyy lisätietoa:
Asiakirjat: Helsingin kaupunginvaltuusto | Helsingin kaupunki
Nyt on aika osallistua Alex Stubbin kampanjaan presidentinvaaleissa. Alexander Stubb tasavallan presidentiksi (alexstubb.fi)
Hyvää joulua ja tulevaa vuotta kaikille! Yst. terv. Seija
Päiväkirja
Käytin kokouksessa puheenvuoron asukkaiden osallistamisesta, mihin tarkastuslautakunta oli aiemmin kiinnittänyt huomiota.
”Selvityksessä vuoden 2022 arviointikertomuksen johdosta suoritetuista toimenpiteistä, joihin kaupunginkanslia, toimialat ja liikelaitokset ovat ryhtyneet, on useita hyviä avauksia.
Tarkastuslautakunta totesi raportissaan, että kaupunkiympäristö-toimialan tulee varmistaa, että vähemmän aktiivisille asukkaille ja asukasryhmille tarjotaan sopivia osallistumismenetelmiä aina silloin, kun valmisteltava kaava rakennussuunnitelmineen vaikuttaa merkittävästi heidän elinympäristöönsä. Kaupunkiympäristötoimiala on tähän haasteeseen suunnitellutkin monia toimenpiteitä – hyvä niin, jos kaikki toteutuvat. Riittävän varhaisella tiedotuksella ja toimenpiteillä voitaneen välttää ainakin joitakin vaikeita tilanteita, joissa asukkaat reagoivat käsiteltävään asiaan vasta päätösvaiheessa.
Aina asukkaiden kuulemisissa ei ole tunnuttu aiemmin onnistuneen parhaalla tavalla. Esim. Etelärannan uuden kaavan kuulemistilaisuudesta ilmoitettiin vain netissä, eivätkä monet asukkaat olleet huomanneet tilaisuutta. Osa tosin lähetti suoria palautteita virkamiehille, mutta niitä ei palautteiden lähettäneiden mielestä tunnuttu huomioitavan kaavaesityksessä. Etelärannan uusi kaava, erityisesti ympärivuotisen ja ympärivuorokautisen huvikeskuksen rakentaminen asuntojen ympäröimän lahden varrelle, tulee todellakin vaikuttamaan asukkaiden elinympäristöön ja asumisviihtyvyyteen merkittävästi.
Meluntorjuntaan ei tähän mennessä ole kiinnitetty huomiota – nykyinen huvikeskus saa soittaa musiikkia ulkotiloissa, ilman minkäänlaista melusuojausta. Ainakin jatkossa tässä asiassa kaupungin on syytä kommunikoida alueen asukkaiden kanssa vahvemmin, jotta kaavassa huomioidaan myös nykyisten asukkaiden viihtyvyys ja asumisterveys.”
Päiväkirja
Kommentoin puheessani joitakin talousarvion sote-palveluja koskevia kirjauksia – puhe alla:
”Sotepe-Helsingin puolella palvelujen rahoituksessa on uusi tilanne, mikä on haastanut tarvittavien palvelujen järjestämistä. Valtion rahoituksen jakokriteerien ei ole koettu ottavan huomioon riittävästi pääkaupunkiseudun erityisiä haasteita ja tarpeita. Myöskään yhteisten budjettivarojen kohdistaminen sekä perus- että erikoissairaanhoitoon ei ole aina helppoa, varsinkin kun Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin sotepe-toimialan rahoitusta ei ole koettu riittäväksi.
Jatkossa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla käynnistetäänkin talouden tasapainottamiseksi kolmivuotinen muutosohjelma, jossa selvitetään toimia tarvittavan sopeutustarpeen saavuttamiseksi. Myös HUS-yhtymä jatkaa tasapainottamisohjelmaa vuonna 2024.
Sotepe-toimialan budjetissa on luvataan panostaa mm. ennaltaehkäisevään toimintaan. Tämä on tärkeä linjaus vaikka rahoitus on niukkaa – ennaltaehkäisy tai hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ei ole kuitenkaan yksin Sotepe-Helsingin tai HUSin asia, vaan se on mitä suurimmassa määrin Kunta-Helsingin asia. Esim. ikääntyvän väestön kohdalla se edellyttää ikäystävällistä kaupunkisuunnittelua – esim. seniorikeskuksia ja niiden hyvää saavutettavuutta, rakentamisen ja liikkumisen esteettömyyttä, riittäviä ja edullisia liikunta- ja kulttuuripalveluja jne.
Vuoden 2024 Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan viidestä strategisesta painopisteestä esim. henkilöstön saatavuus, pysyvyys ja osaaminen sekä palvelujen saatavuus ja saavutettavuus ovat kriittisiä hyvien palvelujen takaamiseksi kaupunkilaisille. Henkilöstön riittävyydestä huolehtimiseen aiotaan panostaa mm. kansainvälisen rekrytoinnin ja kilpailukykyisen palkkauksen avulla, ja rekrytointikokemusta pyritään parantamaan.
Kuulin juuri, että pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tulevalle työntekijälle oli ollut tarjolla vain määräaikainen sijaisuus, jolloin hän pestautui naapurikuntaan, jossa sai pysyvän, turvallisen työsuhteen voidakseen muuttaakseen muuttaa alueelle. Toivottavasti tämä oli vain yksittäinen kokemus, mutta se kertoo siitä, että rekrytointitilanne vaatii herkkyyttä huomioida hakijan tilanne ja toiveet.
Osaava ja hyvinvoiva, koulutustaan vastaavaa työtä tekevä henkilöstö on keskeisessä roolissa sote-palvelujen laadun, satavuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta – varsinkin kun palvelujen tarve kasvaa.
Erittäin merkittävä tavoite on myös yhteistyö Sote-Helsingin ja HUSin välillä – toiminnan soisi olevan saumatonta ja sujuvaa. Uusia toimintamallejakin voisi tämän tavoitteen saavuttamiseksi ideoida. Myös esim. erikoissairaanhoidon konsultaatioiden lisääminen perusterveydenhuollossa voisi olla tarpeen yhteisen palveluketjun sujuvoittamiseksi.
Ei ole kovin asiakasystävällistä, jos terveysasemalle joutuu odottamaan viikkoja, ja sen jälkeen HUSiin useita kuukausia, ennen kuin saa palvelua tai hoitoa. Kaikkiaan palveluketjujen toimiminen saumattomasti on merkittävä tavoite sekä perusterveydenhuollon sisällä että perus- ja erikoistason palvelujen välillä. Kiitän Helsingin ja sotepe-toimialan virkahenkilöstöä hyvästä valmistelusta. Kannatan talousarvion hyväksymistä.”
