Päiväkirja
Tuon tässä kirjeessä tiedoksenne joitakin kaupunginvaltuuston monista, päätettävinä olleista asioista 2024.
Kaupungin päättävissä toimielimissä näkyi edelleen sote-uudistuksen jälkeinen muutosvaihe ja siihen sopeutuminen. Osa kuntien verotuloista siirtyi valtiolle sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen (sotepe) järjestämiseksi valtion toimesta. Siten ”sotepe Helsingillä” ja ”kunta-Helsingillä” on nyt omat budjettinsa, eikä kunta-Helsinki voi enää rahoittaa sotepe-Helsinkiä.
Kaupunginvaltuustossa loppusyksystä käsiteltävä talousarvio on aina merkittävä päätös. Tänä vuonna valtuustoryhmät pääsivät Kokoomuksen johdolla, toki neuvottelujen jälkeen, sopuisaan ratkaisuun vuoden 2025 budjetista. Linkki talousarvioon:
Helsingin kaupunki – Talousarvio 2025
Kunta-Helsingin toimintamenot ovat n. 3,3 miljardia euroa ja sotepe-Helsingin n. 3,1 miljardia euroa (josta maksetaan erikoissairaanhoitoa tuottavalle HUSille n. 800 miljoonaa euroa). Investointitaso on edelleen lähes miljardin, vaikka sote-uudistus leikkasikin Helsingin verotulopohjaa. Tulovero (5,3%) ja kiinteistöveroprosentit päätettiin pitää ennallaan.
Talousarvion kaupunkiympäristötoimialaa koskevia varauksia budjetissa ovat mm. Myllypuron terveys- ja hyvinvointikeskuksen laajennus, Vartiokylän ala-asteen ja päiväkodin korvaava uudisrakennus. Kruunusillat-hanketta (Hakaniemestä Laajasaloon) jatketaan, ja mm. katujen talvikunnossapitoa tehostetaan. Lisäksi selvitetään, millä edellytyksillä voitaisiin mahdollistaa keskustan huoltotunnelin käyttöä myös läpiajoväylänä.
Sotepe-palveluissa tavoitellaan valtakunnallisista lainsäädäntökirjauksista huolimatta terveysasemien kiireettömän lääkäriajan saamista 30 vuorokauden ja hoitaja-ajan 14 vuorokauden kuluessa. Kiireellinen aika on määrä saada 1-2 vuorokaudessa, eikä terveyskeskusmaksuja edelleenkään peritä vuonna 2025.
Helsinki pyrkii myös ottamaan käyttöön omalääkärimallin suuntaisen omatiimimallin kaikilla terveysasemilla erityisesti paljon palveluja tarvitseville ja monisairaille. Kyseessä on ”mukaeltu malli” STM:n asiakasvastaavamallista (Muurinen & Mäntyranta 2011, Potilasturvallisuuden edistäminen). Oma näkemykseni on, että Helsingin olisi syytä kokeilla jollain alueella myös varsinaista omalääkärimallia, jossa jokaisella asukkaalla tai jopa perheellä olisi nimetty omalääkäri. Teinkin siitä valtuustokysymyksen, jota käsiteltiin kaupunginvaltuustossa: Kaupunginvaltuuston kyselytunnilla keskustelimme ajankohtaisesta valtuustokysymyksestäni – terveysasemien omalääkäri-omahoitajamallista sekä ammatinharjoittajamallista 10.4.2024 – Seija Muurinen
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle kohdennetaan lisärahoitusta mm. ammatilliseen koulutukseen ja painettuihin oppimateriaaleihin ja oppikirjamäärärahoihin. Myös kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle tehdään lisäkohdennuksia nuoriso- ja koulunuorisotyöhön. Lisäksi kaupunki panostaa sekä kaupungin liikuntapaikkojen ylläpitoon että taiteen ja kulttuurin avustusmäärärahoihin sekä liikunta- ja nuorisoavustuksien määrärahoihin.
Kaikkiaan on tarkoitus panostaa erityisesti lapsiin ja nuoriin.
Jo jonkin aikaa käytössä ollutta kaupungin palkkakehitysohjelmaa jatketaan. kaupunginhallituksen käyttövaroihin varataan 5 miljoonaa euroa henkilöstön pitovoiman edistämiseksi. Ohjelma suunnataan vuosittain eri henkilöstöryhmille.
Ohessa talousarviopuheeni, jossa keskityin valtakunnallisestikin tärkeäksi sote-palvelujen kehittämiskohteeksi valittuun kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen: Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2025 talousarviosta (27.11.2024) – Seija Muurinen
Lopuksi muutamia poimintoja yleistäkin kiinnostusta herättäneistä kokousasioista, lisää voi lukea: Helsingin kaupunginvaltuusto | Päätökset | Helsingin kaupunki.:
Pitkään Vartiosaaren ja Laajasalon naapurissa asuneena olin kiinnostunut valtuustossa käsitellystä Vartiosaaren ja Laajasalon vesi- ja venesatama-alueen osayleiskaavasta, johon sisältyy silta Laajasalosta Vartiosaareen.
Vartiosaari, osayleiskaava | Päätökset | Helsingin kaupunki
Tässä puheeni aiheesta:
Kaupunginvaltuusto käsitteli 13.11.-24 Vartiosaaren yleiskaavaehdotusta – Seija Muurinen
Päiväkirja
Helsingin kaupunginvaltuustossa käytiin keskustelua tulevan vuoden, 2025, talousarviosta. Alla oma puheeni, jossa keskityin talousarvioteksteissä esitettyihin asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä edistäviin toimiin.
”Talousarviotekstissä Helsingillä mainitaan olevan lähivuosina haasteita talouden ja toiminnan sopeuttamisessa sote-uudistuksen sekä TE-uudistuksen jälkeiseen kuntien rahoitusmalliin – on hienoa kuulla, että taloutta on hoidettu vastuullisesti, eikä taloudelliseen äkkijarrutukseen ole ollut tarvetta.
Talousarvion 2025 toimenpiteissä, etenkin liitteissä, on otettu hyvin huomioon hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen eli HYTE.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen oli myös juuri kuulemassani sosiaali- ja terveysministeriön virkahenkilön sote-uudistusta koskevassa esityksessä ensimmäisenä ehdotuksena siihen, miten koko maan sosiaali- ja terveydenhuoltoa olisi uudistettava? Esityksessä mainittiin mm., että painopistettä tulee siirtää palvelutarpeita ennalta ehkäisevään toimintaan.
Tämä on tärkeä viesti, sillä kuten talousarvioesityksessäkin sanotaan, sovittujen yhteisten toimenpiteiden avulla voidaan tukea asukkaiden hyvinvointia ja mm. pyrkiä vähentämään eri väestöryhmien välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja. Toimivalla HYTE-yhteistyöllä on myös mahdollista vaikuttaa esim. raskaiden sote-palvelujen tarpeeseen.
Helsingin talousarviossa luvataankin, että: ”Lisäämme ehkäisevää ja ennakoivaa työtä sekä teemme tiivistä yhteistyötä järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.” Ja tärkeänä sanomana ”Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen toiminnot ovat osa kaikkia palveluja”
Hyvinvoinnin terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy eivät ole vain sotepe-toimialan tehtävä, kuten se helposti mielletään. Esim. iäkkäiden tai liikuntaesteisten hyvinvointia ja terveyttä voidaan tukea talousarviossa mainitulla lisärahoituksella katujen talvikunnossapitoon. Tai tarjoamalla heille riittävästi sopivia, toimivia asuntoja, joissa he selviytyvät mahdollisimman itsenäisesti – tai suunnittelemalla esim. bussireitit ja -pysäkit hyvin saavutettaviksi myös apuvälineillä.
Kaupunkiympäristötoimialan lisäksi myös kulttuuri- ja liikunta- sekä opetustoimen on tärkeää huomioida myös iäkkäät ja muut erityistä tukea tarvitsevat ihmiset toiminnassaan.
Talousarvion mukaan Helsingissä erityistä huolta aiheuttavat nuorten mielen hyvinvoinnin haasteet. Mielen hyvinvoinnin haasteiden yleistyminen näkyy myös depressiolääkkeistä korvausta saaneiden nuorten osuuden nousussa. Sikäli tässäkin ryhmässä myös muut toimialat sotepe-toimialan ohella, ovat tärkeässä asemassa nuorten hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtimisessa jo varhaisessa vaiheessa.
Toivottavasti kaikilla toimialoilla tullaan tulevana vuonna panostamaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, ja nähdään ennakointi tärkeänä – se olisi hyödyksi sekä kaupunkilaisille että kaupungin taloudelle.”
Päiväkirja
Valtuusto oli harvinaisen yksimielinen ehdotuksesta, ja keskustelussa näkyi yhteisymmärrys asiasta.
Esityslistassa todettiin, että Vartiosaari on osoitettu osayleiskaavaehdotuksessa kaupunkistrategian 2021-2025 kirjauksen mukaisesti virkistyskäyttöön. Kaavaehdotus sallii kuitenkin Vartiosaaren virkistyskäytön lisääntymisen ja saaren saavutettavuuden parantamisen siltayhteydellä sekä venesatama-alueella.
Omia näkemyksiäni kaavaehdotuksesta:
”Olen asunut saaren lähialueella n. 40 vuotta ja katsellut aina alku- ja lopputalvesta kauhulla asukkaiden ja ehkä muidenkin kulkijoiden taiteilua heikoilla jäillä Vartiosaaren ja mantereen välillä. Sikäli mahdollisen sillan rakentaminen on ymmärrettävä Vartiosaaren savuttavuuden ja saaren omien sekä kaikkien muidenkin saarelle kulkevien turvallisuuden parantamiseksi sekä ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksien lisäämiseksi saarella kaikkina vuodenaikoina. Silta helpottaisi myös kaupungin nuorisopalveluiden toimintaa saaressa, samoin kuin huollon ja kunnostamisen tehostamista kevyillä ajoneuvoilla.
Ymmärrän kuitenkin lähialueen asukkaiden huolen sillan vaikutuksista – käyntien määrästä ja retkeilijöiden, ulkoilijoiden ym. kulkijoiden mahdollisesta häiritsevästä toiminnasta Vartiosaaressa – esim. roskaamisesta tai muista mahdollisista ei toivotuista toimista hienolla kulttuurialueella. Sikäli sillan rakentamisen vaikutuksia voisi olla hyvä arvioida jo siirtymävaiheessa, jolloin olisi vielä mahdollista tarkentaa sääntöjä ja valvontaa.
Lähialueiden veneilijöiden huoli siitä, että silta estäisi isompien veneiden kulun kapeassa salmessa mantereen ja saaren välissä, on ratkaistu kaupunkiympäristölautakunnan lausunnossa, jonka mukaan sillan avattavuutta on tarpeen vielä arvioida. Se helpottaisi mm. purjeveneiden kulkua Laajasalon ja Vartiosaaren salmen läpi.
Vartiosaareen on tähänkin saakka päässyt kesäisin omalla veneellä, mutta varsinaista venepaikkaa ei ole ollut. Nyt saarelle on kaavaehdotuksessa esitetty myös venesatama-aluetta tilapäiseen rantautumiseen – sekin tulee mielestäni tarpeeseen.”
Kaavaa käsiteltäessä kaupunginvaltuustossa tehtiin useita ponsia. Yksi oli minulle erityisen mieluisa: ”Hyväksyessään Vartiosaaren osayleiskaavan, kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta toteuttaa saarelle historiaa, rakennettua kulttuurimaisemaa ja -perintöä valottavia informaatiotauluja (ja niihin mahdollisia digitaalisia linkkejä lisätietojen saamiseksi).” (Laura Kolbe)
Päiväkirja
Aloitevastaus tuli kaupunginvaltuuston käsittelyyn 11.9.2024. Aihe ja puhe herättivät keskustelua, ja aloitetta pidettiin hyvänä avauksena kaupungin elävyyden ja elinvoimaisuuden lisäämiseksi.
Alla puheeni kaupunginvaltuuston kokouksessa:
”Kiitos kaupunginhallitukselle vastauksesta aloitteeseeni edellyttää tai suositella rakennuttajia varaamaan keskusta-alueen toimitilojen ylimmät kerrokset tai vähintään ylin kerros asunnoiksi – sekä uusissa että korjausrakentamiskohteissa. Vastauksen mukaan kaupungin tavoite on ainakin osittain sama kuin aloitteessani, eli saada kantakaupungin alueelle lisää asukkaita ja samalla asiakkaita keskustan kuihtuviin palveluihin. On myöskin hyvä kuulla, että käyttötarkoituksen muutoksiin eli konversioihin suhtaudutaan lähtökohtaisesti myönteisesti ja nykyistä kevyemmillä vaatimuksilla – tapauskohtaisesti arvioiden.
Kaupunginhallituksen vastauksessa mainitaan, että ”keskeistä on arvioida ovatko asumisesta aiheutuvat haitat keskustan elinvoimalle suurempia kuin siitä saatavat hyödyt” – tätä jäin pohtimaan. Toivottavasti tapauskohtaisessa arvioinnissa huomioidaan ensisijaisesti kaupungin asukkaiden arkielämän ja arkipalvelujen sekä niiden tuottajien näkökulma. Keskeistä olisi myös esittää kysymys toisinpäin, eli ”millaisia ovat tapahtumien ja yöelämän haitat keskustassa asumiselle, tai millaisissa sijainneissa ja olosuhteissa tapahtumia voidaan järjestää aiheuttamatta haittaa asumiselle”. En tiedä, onko muissa pääkaupungeissa yleisesti sijoitettu jatkuvasti melua tuottavat tapahtuma- ja yöelämäkeskukset kaupunkien ydinkeskustaan – vai voisiko tähän olla muitakin malleja?
Aloitevastauksessa myös ilahduttaa, että asuinrakennusten ullakoiden muuttamista asumiskäyttöön sekä kaupunkiympäristöön soveltuvien rakennusten korottamista edistetään määrätietoisesti. Ullakkoasuntojen rakentamisessa ongelmana ovat näyttäneet olevan tiukat määräykset ikkunoiden koosta ja sijainneista. Oman kokemuksen mukaan esim. Wienin keskustan vanhojen rakennusten ullakkojen hyödyntämisessä asumiskäyttöön näkyi vapaampi tyyli. Ullakkoasunnoissa oli normaalin kokoiset ikkunat, eivätkä ne tuntuneet silti pilaavan rakennuksen ulkonäköä tai kaupunkikuvaa. Olisiko hiukan sallivampi ote tässä tarpeen meilläkin?
Pääosin olen tyytyväinen vastaukseen ja toivon, että voimme jatkossa nähdä Helsingin keskusta-alueella monikäyttöisiä, asumisviihtyvyydeltään hyviä rakennuksia – esim. sellaisia, joiden alimmassa kerroksessa on kauppoja, rauhallisia kahvila- tai ravintolatiloja, keskikerroksissa toimistotiloja ja ylimmissä kerroksissa asuntoja.”
Aloitteet
Pikku-Finlandian esittelyssä todetaan: ”Keskelle kauneinta Helsinkiä on avautunut Pikku-Finlandia,
uusi puurakenteinen paviljonkimainen elämysten keskus. Tämä vertaansa vailla oleva ainutkertainen
kokous- juhla ja tapahtumapaikka tarjoaa uniikit puitteet unohtumattomille tilaisuuksille. Pikku
Finlandia on esteetön.”
Töölönlahden maamerkki Pikku-Finlandia onkin lunastanut paikkansa suosittuna ravintola- ja tapah-
tumapaikkana Helsingissä. Tilan ainutlaatuinen arkkitehtuuri on herättänyt kansainvälistäkin huomio
ta.
Pikku-Finlandian tilat ovat mahdollistaneet erilaisten ja erikokoisten tilaisuuksien järjestämisen. Tilois-
sa on järjestetty mm. musiikki- ja juhlatilaisuuksia, sekä kansainvälisiä kongresseja. Paikan sijainti ja
kahvila-/ ravintolapalvelut houkuttelevat myös kaupunkilaisia liikkumaan Töölönlahden kävelyreitille.
Pikku-Finlandia palvelee kaikkiaan laajaa joukkoa ihmisiä.
Kaupunki on Pikku-Finlandian menestyksestä huolimatta suunnitellut siirtävänsä rakennuksen muual-
le koulukäyttöön Finlandia-talon peruskorjauksen valmistuttua. Onneksi lopullista päätöstä on luvattu
tarkastella vielä Finlandia-talon ja Töölönlahden alueen kehittämisen osalta. Alueen aiemmalle käytöl-
le pysäköintipaikkana ei enää liene tarvetta Finlandia-talon pysäköintihallin läheisyydessä.
Me kaupunginvaltuutetut esitämme, että Pikku-Finlandia säilytetään nykyisessä paikassa tapahtuma-
ja ravintolatilana jatkossakin, eikä rakennusta siirretä Finlandia-talon peruskorjauksen valmistumisen
jälkeen muualle.
