Poimintoja Helsingin kaupunginvaltuuston selvityksestä vuoden 2021 arviointikertomuksen johdosta suoritetuista toimenpiteistä, kaupunginvaltuusto 7.12.2022

Poimintoja Helsingin kaupunginvaltuuston selvityksestä vuoden 2021 arviointikertomuksen johdosta suoritetuista toimenpiteistä, kaupunginvaltuusto 7.12.2022

Sote-lautakunnan jäsenenä kommentoin muutamaa sosiaali- ja terveystoimialan toimintaa koskevaa tarkastuslautakunnan havaintoa vuoden 2021 arviointikertomuksessa sekä kaupunginvaltuuston vastauksia niihin.

Arviointikertomuksessa esiin nostetussa suun terveydenhuollossa kaupungin palvelun kysyntä on viime vuosina kasvanut nopeasti. Hoitoon pääsy on viivästynyt, vaikka sen parantamiseksi toimialalla on tehty erilaisia toimenpiteitä. Palveluja on hankittu ulkopuolisilta toimijoita ja hankintoja luvataan kohdentaa myös vuokrahammashoitajien hankkimiseen. Toki budjetin puitteissa.

Nämä ovat tärkeitä, mutta niiden ohella on lisäksi tarpeen kehittää edelleen kaupungin oman palvelun tuotteistusta ja kustannusten läpinäkyvyyttä palvelusetelien hinnoittelussa – jotta palvelun tuottamiseen osallistuminen on kiinnostavaa myös yksityisille palveluntuottajille.

Suun terveydenhuolto on tärkeä osa terveydenhuollon kokonaisuutta – ja merkittävässä roolissa myös muiden sairauksien, esim. Suomessa yleisten sydänsairauksien kokonaishoidossa. Suun terveydenhuollon palvelujen saatavuus onkin tärkeää saada hyvälle tasolle.

Lastensuojelusta tarkastuslautakunta esittää, että sote-toimialalla on ryhdyttävä aikaisempaa vaikuttavampiin toimenpiteisiin lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden saatavuuden ja pysyvyyden parantamiseksi ja kehitettävä edelleen monitoimijaisia palveluja. Lakisääteinen mitoitus sosiaalityöntekijää kohden olevien lasten määrästä on Helsingissä kunnossa. Mutta kuten tiedämme, uusien sosiaalityöntekijöiden rekrytointi on haastavaa yleisestä sote-henkilöstön pulasta johtuen.

Sote-toimialalla on parhaillaan meneillään erilaisia toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi, mm. koulutusta uudentyyppiseen toimintamalliin. Tästä on hyvä kuulla tuloksia myöhemmin.

Ikääntyneiden kotihoidosta on arviointikertomuksessa nostettu esille sosiaalihuoltolain mukaisen yli 75-vuotiaiden palvelutarpeen arvioinnin toteutuminen määräajassa, eli seitsemässä arkipäivässä. Tämänkin huomion taustalla näkyvät ammattitaitoisen henkilöstön saatavuusongelmat.

Nopea palveluntarpeen arviointi on kuitenkin erityisen tärkeä tavoite ikääntyneiden asiakkaiden kohdalla. Mitä varhaisemmin palvelujen tarve huomioidaan ja tukea sekä palveluja järjestetään ennakoivasti, sitä paremmin iäkkäillä ihmisillä on mahdollisuus selviytyä omatoimisesti tai kevyen avun turvin kodeissaan.

Oppisopimuskoulutus ja kansainvälinen rekrytointi ovat meneillään olevia ratkaisukeinoja ikääntyneiden palvelujen henkilöstöpulaan – kuten myös työpajat työntekijöiden kanssa alan veto- sekä pitovoiman vahvistamiseksi. Hoitoalan vetovoimaisuuden vahvistamista tarvitaan edelleen koko maan tasolla. Esim. työolot, uralla etenemisen mahdollisuudet ja palkat pitää saada kuntoon. Myös koulutusmäärärahoja saattaisi olla syytä suunnata vastaamaan paremmin väkirikkaiden alueiden tarpeita. Tästä viesti OKM:lle.

Ikääntyneiden ihmisten kotona asumiseen liittyy myös arviointikertomuksessa mainittu, iäkkäiden ihmisten kotiuttaminen päivystyksestä, mikä vaatii erityistä huomiota juuri nyt.

Päivystyksestä kotiutumisen ongelmat liittyvät hoitoketjun toimimattomuuteen . Jo valmiiksi hoidettuja potilaita jää erikoissairaanhoidon vuodepaikoille, kun kaikki asiakkaat eivät voi siirtyä erikoissairaanhoidosta suoraan omaan kotiin. Usein tarvitaan perusterveydenhuollon vuodepaikkoja kuntoutumisen ajaksi, mutta niitä on nyt – ehkä koronankin vuoksi – ollut liian vähän suhteessa tarpeeseen.  Hoitoketjuongelman ratkaisuun tarvitaan pikaisesti HUSin ja Helsingin yhteistyötä. Uudet toimintamallit, mm. sähköiset vastaanotot, ovat myös tervetulleita.

https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Paatos/2022/Keha_2022-12-07_Kvsto_21_Pk/EE46DA74-CCBA-C06F-B4F8-850AA5800000/Selvitys_vuoden_2021_arviointikertomuksen_johdosta.html

Gerontologisia sairaanhoitajia terveysasemille (7.12.2022)

”Ikääntyvän väestön määrä ja osuus kasvaa tulevina vuosina ja vuosikymmeninä Helsingissä merkittävästi. Tämä vaikuttaa jo nyt ja tulee vaikuttamaan myös jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarpeeseen. On tärkeää, että tässä tilanteessa ikääntyvä väestö saa tarvitsemansa avohoitopalvelut terveysasemilta / terveys- ja hyvinvointikeskuksista oikea-aikaisesti ja asiantuntevan henkilöstön toteuttamana. Ikääntyvällä väestöllä on oikeus yhdenvertaisiin, tarpeidensa mukaisiin palveluihin muun väestön kanssa. Esitänkin, että Helsingin kaupunki järjestää /hankkii lisäkoulutusta sairaanhoitajille gerontologisesta hoitotyöstä ja palkkaa terveysasemille gerontologisia sairaanhoitajia.”

Kuulumisia kaupunginvaltuustosta (21.11.2022)

Pääpaino kaupunginvaltuuston syyskauden päätöksissä on ollut tulevan vuoden valmistelussa. Vuodenvaihteessa toteutuva sote-uudistus tuo muutoksia sekä toimintaan että talouteen.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy Suomessa hyvinvointialueille. Ainoastaan Helsingissä kaupunki vastaa edelleen hyvinvointialueille kuuluvista tehtävistä. Helsingissäkin sosiaali-, terveys- sekä pelastuspalvelut yhdistyvät omaksi toimialakseen, joka erotetaan muusta kaupungin toiminnasta sekä budjetista. Valtio vastaa hyvinvointialueiden ja Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden rahoituksesta. Helsingissä päättävänä toimielimenä on jatkossa sosiaali- terveys- ja pelastuslautakunta.

HUS-yhtymä (aiemmin HUS-kuntayhtymä) tuottaa vuodenvaihteen jälkeen erikoissairaanhoidon palvelut Uudenmaan hyvinvointialueille ja Helsingille. Ylintä päätösvaltaa käyttää jatkossa Helsingin ja hyvinvointialueiden viidestä virkahenkilöstä koostuva HUS-yhtymäkokous (aiemmin 55-jäseninen HUS-valtuusto), ja HUSin kuntayhtymän hallituksen tilalla toimii jatkossa HUS-yhtymähallitus.

Sote-uudistuksen valmistelu on edellyttänyt Helsingiltä Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategian laatimista vuosille 2023–2025. ”Palvelustrategia tähtää siihen, että asukkaat saavat nopeasti, sujuvasti ja yhdenvertaisesti tarvitsemiaan palveluja.” Kaupunginvaltuusto hyväksyi palvelustrategian 16.11. – linkki alla:
Liite.pdf (hel.fi)

Sote-uudistuksen ohella kaupungin toimielimissä on tehty monia muitakin merkittäviä päätöksiä. Esim. Helsingin seudun liikenteen (HSL) hallitus on päättänyt matkalippujen hintojen muutoksista ja korotuksista.  Linkistä löytyy tietoa tarkemmin:
Dynasty tietopalvelu : HSL (oncloudos.com)

HSL:n lippujen hintojen muutos lienee ollut välttämätön nykyisen palvelutason säilyttämiseksi. Harmillista on, että vieläkään ei saatu ikääntyneiden kaupunkilaisten toivomaa alennusta kertalippuihin. Kausilipuista saavat kuitenkin kaikki 70-vuotta täyttäneet 40 %:n alennuksen jatkossa. 

Esplanadien autokaistoja päätettiin kaupunkiympäristölautakunnan äänestyksen tuloksena sulkea siten, että kumpaankin suuntaan on jatkossa vain yksi kaista. Autokaistojen sulkeminen ilman laajempaa keskustan liikenteen kokonaisarviointia tuntuu harkitsemattomalta. Pelkona on keskustan autoväylien ruuhkautuminen sekä keskustan alueen edelleen autioituminen ja kauppojen siirtyminen kauppakeskuksiin. Päätös onkin saanut paljon kritiikkiä kaupunkilaisilta ja keskustan alueen yrittäjiltä. Tässä esim. yrittäjien näkökulmaa: Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja: Espan ajokaistojen sulkeminen on kuolinisku kivijalkayrittäjille – ”Asiakas ei löytänyt parkkipaikkaa ja ajoi Espoon Selloon” – Yrittajat.fi

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 16.11. käsiteltiin merkittäviä asioita, kuten Helsingin kaupungin talousarviota vuodeksi 2023 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2023 – 2025,  Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategiaa 2023–2025 ja Helsingin hyvinvointisuunnitelmaa 2022–2025. Muut asiat hyväksyttiin, mutta talousarvio ja siihen tehdyt muutosesitykset jätettiin pöydälle, ja niistä äänestetään 23.11. kokouksessa. Asioihin voi halutessaan tutustua linkistä: Helsingin kaupunki

Kunta-Helsingin toimintamenot ovat vuonna 2023 talousarvioesityksen mukaan yhteensä n. 2,9 miljardia euroa. Helsingin Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan vuoden 2023 talousarvion raami on n. 2,7 miljardia euroa, mikä perustuu valtion talousarvioehdotukseen. Raami sisältää myös Helsingin osuuden HUS-yhtymän budjetista, n. 767 miljoonaa euroa.

Kaupunginvaltuustossa on tuttuun tapaan käsitelty myös useita kaavoja syksyn aikana. Nostan tähän yhden, entistä kotiseutuani, Jollasta, koskevan lisärakennusoikeusesityksen: Tein asian käsittelyssä kokemukseeni perustuvan ponnen, joka harvinaista kyllä, se meni täysin yksimielisesti läpi. Puheeni kaupunginvaltuustossa:
Kaupunginvaltuusto käsitteli Jollaksen Hämeenapajantien, Puhuritien ja Puuskakujan asemakaavan muuttamista (7.9.2022) – Seija Muurinen

Sote-uudistuksen valmistelu on pitänyt sekä virkahenkilöt että valmisteluelimissä mukana olevat luottamushenkilöt kiireisinä. Tavoitteena on, että uusi kaupungin hallinnointi- ja palvelujen organisointimalli lähtee joustavasti käyntiin 2023, eikä muutos näy suuremmin asiakaspalveluissa. Toivottavasti näin käy, jolloin voimme hiukan hengähtää ja vähentää kokoustamista.

Kaupunginvaltuusto käsitteli Jollaksen Hämeenapajantien, Puhuritien ja Puuskakujan asemakaavan muuttamista (7.9.2022)

Käytin kaupunginvaltuuston kokouksessa puheenvuoron (alla), ja tein asemakaavaan liittyvän ponnen, joka meni täysin yksimielisesti läpi. Lasten asia kosketti ilmeisesti kaikkia valtuutettuja. Koska täysi yksimielisyys äänestyksissä on harvinaista, sain onnittelut valtuuston puheenjohtajalta.

Puhe:

”Jollas ja erityisesti sen kärki, jota kaavamuutos nyt koskee, on ainutlaatuinen Helsingin alue sekä luontoarvoiltaan että rakennuskannaltaan. Nyt käsiteltävä Puuskaniementien loppupää on pientaloaluetta, pääasiassa rintamamiestalojen kaltaisia taloja – lähellä merenrantaa. Olen asunut alueella 40 vuotta ja nauttinut jopa hiukan maalaismaisesta, mutta myös historiallisesta miljööstä.

Olen tyytyväinen kaupunkiympäristölautakunnan ja kaupunginhallituksen esitykseen siinä mielessä, että nyt kaavoitetulle alueelle on tulossa pientaloja. Joskin muutaman rakennettavan osa-alueen 0.60 tehokkuus tuntuu korkealta tähän maisemaan. En nyt kuitenkaan siihen tässä vaiheessa käsittelyä puutu enempää. Hyvää kaavaesityksessä on myös suunniteltu jalkakäytävä Puuskaniementien loppupään toiselle puolelle – varsinkin jos on Puuskaniementien loppupäähän rakennetaan jatkossa taloja.

Toivottavasti myös jatkorakentaminen Jollaksen kärjessä on pientalovaltaista ja luontoa säästävää. Esim. Puuskaniementien loppupään itäpuolen kalliot on huomioitu jo aiemmin historiallisiksi jäänteiksi (Litorina-meren rantakivikko, Helsingin kaupungin rakennusviraston aluesuunnitelma 2008). Ja varsinkin Puuskaniementien länsipuoli kadun loppuun saakka olisi hyvä säilyttää pientalovaltaisena, jatkona rintamamiestalojen tyyppiselle, oman aikansa hienolle kokonaisuudelle.

Kaava-alueen liikennejärjestelyistä mainitaan, että autojen pysäköintipaikat kaava-alueella sijaitsevat tonteilla, koska kadunvarsipysäköinti ei ole mahdollista kapeilla tonttikaduilla. Kadunvarsipysäköintiä olisi syytä arvioida myös Puuskaniementiellä Poikkilaakson koulun ja päiväkodin alueella. Nykyinen pysäköintimahdollisuus heti koulun jälkeen kaupungista tultaessa on ajoittain näyttänyt vaaralliselta. Bussit joutuvat usein pysähtymään vastaantulevaa liikennettä väistäessään kadulle pysäköityjen autojen perään siten, että koulun pihalta tuleva suojatie jää aivan bussin perän taakse. Vastaantulevan liikenteen on silloin vaikea nähdä, jos lapsia tulee samaan aikaan koulun pihalta suojatielle aivan bussin takaa. Entisenä Jollaksen asukkaana olen lähettänyt tästä jo viestiä liikennesuunnitteluun, mutta en saanut vastausta, joten en tiedä, huomioitiinko tai arvioitiinko tilanne.

Niinpä teen nyt asiaan vielä ponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta arvioida Poikkilaakson koulun ja päiväkodin lähialueen liikennejärjestelyjen turvallisuus lasten näkökulmasta Hämeenapajantien, Puhuritien ja Puuskakujan kaavaratkaisuun liittyvien liikenne- ja katusuunnitelmien toteutuksen yhteydessä.”

Kevätkauden kuulumisia luottamustoimista (2.7.2022)

Kevätkauden kuulumisia luottamustoimista (2.7.2022)

Kulunut kevät on ollut vauhdikas, ja paljon on tapahtunut mm. sote-uudistuksen valmistelussa. Korona on jäänyt taka-alalle ja rajoituksia on purettu. Uusia virusvariantteja kuitenkin ilmaantuu edelleen, ja siksi osa asiantuntijoista kehottaa edelleen varovaisuuteen, etenkin riskiryhmiin kuuluvia.

Kaupunginvaltuustossa on kevään aikana käsitelty mm. useita asemakaavoja, hankesuunnitelmia ja vuokrausperusteiden määrittämistä tonteille. Esimerkkinä Laajasalon kauppakeskuksen alueen asemakaava, josta sain palautetta alueen asukkailta. Ohessa linkki valtuustopuheeseen, jossa otin kantaa mm. lasten ja ikääntyneiden puolesta – tiedoksi, jos Laajasalon alue kiinnostaa: Puhe kaupunginvaltuustossa Laajasalon kauppakeskuksen alueen asemakaavasta 30.3.2022 – Seija Muurinen

Hyvin merkittävä asia kaupunginvaltuustossa oli huhtikuussa käsitelty HUS-yhtymän perussopimus. HUS-kuntayhtymä muuttuu vuoden vaihteessa HUS-yhtymäksi, joka tuottaa jatkossa erikoissairaanhoidon palvelut neljälle Uudenmaan hyvinvointialueelle sekä Helsingille. Perussopimusta käsiteltäessä kiisteltiin eniten siitä, toimiiko HUS-yhtymän korkeimpana päättävänä elimenä edelleen poliitikoista koostuva valtuusto vai hyvinvointialueiden ja Helsingin virkamiehistä koostuva yhtymäkokous. Viimeksi mainittu, Helsingin kaupunginhallituksen esittämä ja muidenkin alueiden hyväksymä kanta voitti.

Niinpä ensimmäinen HUS-yhtymäkokous kokoontuu 7.7. ja päättää mm. tulevan HUS-yhtymän hallituksen jäsenistä. Uusi HUS-yhtymän hallitus aloittaa työnsä jo syksyllä ”vanhan”, vuoden loppuun saakka kokoontuvan HUS-kuntayhtymän hallituksen rinnalla. Erikoinen ”kahden rinnakkaisen hallituksen” tilanne, mutta näin on toimittava. Ohessa valtuustopuheeni HUS-yhtymän perussopimuksen käsittelystä: Kaupunginvaltuusto käsitteli HUS-yhtymän perussopimuksen hyväksymistä 27.4.2022 – Seija Muurinen

Kevätkauden toinen merkittävä asia kaupunginvaltuustossa oli kaupunginhallituksen esitys Helsingin kaupungin omana toimintana tuottaman työterveyshuollon kilpailutuksesta. Asia oli etenkin vasemmistopuolueille vaikea, mutta esitys kilpailutuksesta hyväksyttiin äänestyksen jälkeen. Puheessani tarkemmin asiasta: Kaupunginvaltuusto päätti kaupungin työterveyshuollon kilpailutuksesta (1.6.2022) – Seija Muurinen

Valtuuston kokouksissa käsiteltiin tuttuun tapaan runsaasti valtuutettujen tekemiä aloitteita. Jatkossa aloitekäytäntö kuitenkin muuttuu, eivätkä kaikki aloitteet tulee enää kaupunginvaltuuston käsiteltäviksi. Valtuutettujen jättämiin aloitteisiin vastaa kaupunginhallitus, lautakunta tai johtokunta, eli se taho, jonka toimivaltaan kyseinen asia kuuluu. Kaupunginvaltuuston kokouksissa käsitellään vain aloitteet, jotka ovat saaneet vähintään 25 valtuutetun allekirjoituksen. Tämän arvioidaan keventävän valtuuston kokouksia, sillä aloitteista on keskusteltu pitkään, ja kokoukset ovat venyneet aina yötä myöten.

Sosiaali- ja terveyslautakunnassa on valmistauduttu myös sote-uudistuksen toimeenpanoon. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut erotetaan muusta kaupungin toiminnasta, ja rahoitus näille palveluille (SotePe-toimiala) tulee jatkossa suoraan valtiolta. Samalla Helsingin verotuloja siirretään valtiolle hyvinvointialueiden (myös Helsingin SotePe-toimialan) toiminnan rahoittamiseksi. Tämä on suuri muutos aiempaan, ja huolena on edelleen, otetaanko pääkaupungin erityishaasteet riittävästi huomioon valtion rahoitusjärjestelyissä (?).

Sosiaali- ja terveyslautakunta muuttuu vuoden alusta lähtien sosiaali- ja terveys sekä pelastuslautakunnaksi (SotePe-lautakunta). Lautakunta päättää sekä sosiaali- että terveysasioista mutta myös pelastustoimen asioista. Tämä edellyttää hallinnollisia muutoksia. Muutoksen ei kuitenkaan pitäisi näkyä asiakkaille, vaan kyseessä on lähinnä sisäinen uudelleen järjestäytyminen.

Muuten sosiaali- ja terveyslautakunta on käsitellyt kokouksissaan tavalliseen tapaan mm. hankintoja ja aloitevastauksia toimitettavaksi edelleen kaupunginhallitukselle ja
-valtuustolle. Toimialan haasteena on ollut henkilöstöpula ja sen myötä palveluihin pääsy. Teinkin aloitteen työntekijöiden osallistamisesta veto- ja pitovoiman parantamiseksi. Alla linkki aloitevastaukseni lisäykseen, jonka ryhmäni sai läpi yksimielisesti sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa: Työvoimatilanteen parantamiseksi sote-toimialalla tarvitaan henkilöstön näkemyksiä (30.6.2022) – Seija Muurinen

Toki muissakin kaupungin sekä ylikunnallisissa toimielimissä on käsitelty lukuisia tärkeitä asioita, mutta kommentoin tässä vain joitakin keskeisiä ja merkittäviä päätöksiä omissa luottamustoimissani. Joka tapauksessa sote-uudistuksen voimaantulo 2023 alussa on suuri asia Helsingille, ja se on tuottanut paljon työtä henkilöstölle. Jos näkemykseni sote-uudistuksen historiasta sekä (hiukan kriittinen) mielipide sote-uudistuksesta kiinnostaa, se löytyy tästä: https://www.seijamuurinen.net/paivakirja/paras-hankkeesta-sote-uudistukseen-ja-hyvinvointialueisiin-25-3-2022/

Palataan asioihin taas syksyllä. Minuun voi olla myös yhteydessä tarvittaessa.
Toivotan kaikille rentouttavaa ja aurinkoista kesää!

Terv. Seija