Kruunusillat on ollut jo noin kymmenen vuoden ajan esillä kaupunginvaltuustossa – ja alkuperäistä päätöstä hankkeesta on moneen kertaan muutettu. Myös autoilun sallimisesta sillalla on jo useaan kertaan äänestetty. Alunperin tämän massiivisen sillan rakentamisen perusteluna käytettiin Itäväylän ruuhkautumista kaupungin itäsuunnan runsaan rakentumisen myötä. Tarvittiin toinen reitti keskustaan, mikä oli sinänsä viisas ajatus, kuten nyt huomamme Kulosaaren sillan remontoinnin vuoksi.
Perusteluna sillalle oli myös Kruunuvuorenrannan uuden rakennusalueen tuottama asukasmäärän kasvu. Lisäksi alkuperäinen, myöhemmin hylätty, suunnitelma oli, että silta jatkuisi jatkorakentamisen myötä Helsingin keskustasta Vuosaareen, Ramsinniemeen saakka. Tällöin sillalle olisi ollut riittävästi käyttäjiä suhteessa hankkeen kustannuksiin ja kannattavuuteen. Mielikuvana esiteltiin myös kaunista merireittiä matkailijoille kaupungin keskustasta Vuosaareen. Kaikki nämä suunnitelmat on nyt kuitenkin ”matkan varrella” hylätty.
Kruunuvuoren silta onkin hyvä esimerkki heikosti hallitusta hankkeesta, joka on vielä rakentamispäätöksen ja hinta-arvioiden jälkeen muuttunut useaan kertaan. Sillan käyttäjiksi jäävätkin tämänhetkisen suunnitelman mukaan vain Laajasalon alueen asukkaat, jolloin sillasta tulee todennäköisesti käyttöön nähden hyvin kallis.
Siltaa mahdollisesti käyttävien kaupunkilaisten reitti ei jatku nykyisten päätösten mukaan Laajasalosta eteenpäin, eikä silta myöskään ainakaan välittömästi jatku Hakaniemestä keskustaan saakka. Onkin epävarmaa, miten hyvin silta lopulta palvelee edes Laajasalon alueen asukkaita. Puheet Itäväylän vetokyvystäkin lienee jo unohdettu?
Tein jo vuonna 2016 Kruunusiltojen hankepäätöksen käsittelyssä ponnen: ”Hyväksyessään Kruunusillat-hankkeen hankesuunnitelman, kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuutta avata siltojen käyttö yöaikaan takseille.” Tämä ponsi kaatui äänestyksessä muutamilla äänillä.
Vuonna 2017 valtuustossa käsiteltiin aloitettani sillan mahdollisesta avaamista autoille tietyin ehdoin, mutta kaupungin aloitevastaus oli tuolloinkin kielteinen. Tein silloin vielä seuraavan palautusehdotuksen: ”Aloite palautetaan uudelleen valmisteltavaksi niin, että Kruunusiltoja koskevissa selvityksissä pidetään edelleen mukana pelastusajoneuvoliikenteen lisäksi mahdollisuus sähköbussien ja taksien liikennöintiin sillalla yöaikaan, jolloin ei ole raitiovaunuliikennettä. Näin kallis siltainvestointi saadaan käyttöön ympärivuorokautisesti.”
Valtuusto jakautui tässä äänestyksessä sananmukaisesti keskeltä valtuustoa niin, että palautusehdotus hylättiin vain 6 äänellä. Vasen puoli valtuustoa vastusti vastaehdotusta ja oikea puoli kannatti. Näin tiukka poliittinen linja lienee ollut enemmän ideologinen kuin faktoihin ja sillan kannattavuuteen pohjautuva?
Ehkä viimeistää nyt olisi aloitevastuksessa ollut hyvä arvioida, minkä verran liikennettä todellisuudessa sillalla tulee olemaan, ja mikä on liikenteen ja asiakkaiden määrä suhteessa sillan kustannuksiin – tai ainakin kertoa valtuustolle, jos arvioita on olemassa. Jos siltaa kulkee raitiovaunu muutaman kerran tunnissa ja muutama pyöräilijä sinnittelee sillalla, varsinkin talven tuulissa ja räntäsateissa, tämä ei liene toivottava lopputulos valtavalle ja meren yllä hienolta näyttävälle hankkeelle.
Kun valtuustossa päätetään jostain näin suuresta hankkeesta, olisi hyvä olla tiedossa, mitä päätös ja varsinkin kesken hankeen tehtävät muutokset merkitsevät käytännössä – ja mikä niiden vaikutus on hankkeen yksikkökustannuksiin sekä tässä tapauksessa liikenteen sujuvuuteen. Haluaisinkin jatkossa kuulla, mikä on Kruunusiltojen käyttäjämäärä ja esim. kustannus käyttäjää kohden.