Kaupunginvaltuusto käsitteli tärkeitä sosiaali- ja terveyspalveluja koskevia teemoja (17.2.2023)

Päiväkirja

Ensimmäinen käsiteltävä asia oli sote-palvelujen tuotantokustannusten läpinäkyvyyden lisääminen.

Tämä tarve on tullut usein esille kilpailutuksissa, kun on ollut tarve vertailla ostopalvelujen hintaa kaupungin omien palvelujen yksikköhintaan. Näissä tilanteissa on ollut vaikeuksia saada kaupungilta täysin kattavaa tietoa vertailun pohjaksi.

Isossa kaupungin organisaatiossa erilaisten hallinnointikustannusten, kuten vuokrien yms. vyöryttäminen yksikköhintoihin on vaativaa. Palvelutuotteiden tuotteistusta kuitenkin tarvitaan. Sotepe-toimialan vastaus tuotteistusesitykseen onkin myönteinen, eli kustannuslaskenta- ja tuotteistusprojekti on jo käynnistetty, ja siihen harkitaan myös laskentajärjestelmän hankkimista.

Käynnistetyllä projektilla on merkitystä esim. palvelusetelien todellisen arvon määrittelyssä ja tuottajien kilpailuttamisessa. Palveluseteleillä taas on tärkeä rooli erityisesti ruuhkatielanteiden purussa. Tavoite on, että yksityisille palveluntuottajille korvataan kulut kohtuullisesti. Tällöin kilpailutuksiin on mahdollista löytää riittävästi laadukkaita palvelujen tarjoajia, ja tarjota samantasoista palvelua sekä kaupungin että yksityisten toimijoiden tuottamana.

Toinen mielenkiintoinen asia oli aloite monikielisen seniorikeskuksen perustamisesta.

Ikääntyneiden palveluissa ei vielä ole ollut suuria määriä muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä asiakkaita. Aiemman kokemukseni mukaan, joissakin maahanmuuttajakulttuureissa onkin tapana huolehtia ikääntyneistä perheenjäsenistä sukulaisten toimesta. Silti ”muunkielisten” ikääntyneiden palvelujen tarve on olemassa, ja todennäköisesti kasvaa jatkossa. Myös vanhuspalvelulaki velvoittaa ottamaan iäkkäät maahanmuuttajat huomioon kuntien vanhuspoliittisissa ohjelmissa.

Helsingissä on jo joitakin toimintoja ”muunkielisille”, mutta kuten kaupunginhallituksen ja sotepe-lautakunnan lausunnoissa todettiin, tällä hetkellä ei nähdä tarvetta kokonaisen seniorikeskuksen perustamiselle. Sen sijaan kannattaa palveluja keskittää joihinkin yksiköihin, eri kieliryhmät huomioiden – sekä asiakkaissa että henkilöstössä.

Aluksi voisi olla tarpeen vahvistaa erilaisia avopalveluja, kuten palvelukeskus- ja päivätoimintaa, mutta myös ympärivuorokautista hoitoa pitää olla tarjolla tarpeiden mukaan. Erityisen tärkeää, on tiedottaa olemassa olevista palveluista ”muunkielisille” ikääntyneille sopivin keinoin, jotta he eivät jää palvelujärjestelmässämme ulkopuolisiksi.

Kaupunginvaltuusto päätti Haagan Lassilan Hopeatien kaavamuutoksesta (1.2.2023)

Päiväkirja

Käytin kaupunginvaltuuston kokouksessa seuraavan puheenvuoron:

”On tärkeää, että Haagan Lassilan Hopeatien ympäristön asemakaavan muutos tulee hyväksytyksi, jotta alueelle voidaan rakentaa uusi seniorikeskus.

Seniorisäätiön kiinteistöt siirtyivät aikoinaan Helsingin kaupungille, ja silloin lupailtiin niiden peruskorjauksia. Kiinteistöt ovat kuitenkin nyt niin huonokuntoisia, että uuden ison seniorikeskuksen rakentaminen vanhojen, pienempien yksiköiden tilalle on järkevää. Uusi keskus monine palveluineen tulee vastaamaan nykyistä paremmin ikääntyneiden helsinkiläisten palvelutarpeisiin nykyaikaisilla tiloilla ja palveluilla.

Seniorikeskuksesta on tulossa valmistuessaan monipuolinen ikääntyneiden asumisen ja palveluiden keskittymänä, joka palvelee avopalveluillaan keskuksen asukkaiden lisäksi myös lähiympäristön asukkaita ja läheisyydessä sijaitsevia muita asumisyksiköitä, mm. Hopeatien palvelutaloa.

Tein vuonna 2019 valtuustoryhmäni jäsenten sekä muutamien muiden ryhmien jäsenten tukemana aloitteen tämän Hopeatien seniorikeskuksen rakentamisesta. Kiitänkin virkamiehiä sekä poliitikkoja myönteisestä suhtautumisesta ja asian edistämisestä – tätä hanketta todella tarvitaan, joten toivottavasti hanke etenee nyt ripeästi.”