Päiväkirja
Kaupunginvaltuustossa käsiteltiin 3.3. kaupunginhallituksen vastaus aloitteeseeni mielenterveyskuntoutujien asumisketjun sujuvoittamisesta.
Mielenterveyskuntoutujien asumisketjun vetämättömyys on ollut pitkäaikainen ongelma. Se on ollut esillä sosiaali- ja terveyslautakunnassa jo usean valtuustokauden aikana. Helsingissä on ollut tilanne, jossa mielenterveyskuntoutujat ovat joutuneet odottamaan pitkiäkin aikoja kalliissa laitoshoidossa – vuodeosastolla, vaikka asiakkaiden tila olisi sallinut jo kevyemmän asumismuodon.
Mielenterveyskuntoutujien asumisongelman ratkaisemiseen tarvitaan kaupungin toimialojen yhteistyötä. Olenkin tyytyväinen, että vastauksen mukaan toimialat työskentelevät nyt yhdessä erityisryhmien asumisen parantamiseksi. Aloitevastauksessa on tuotu esille myös jo tehtyjä ja meneillään olevia tarpeellisia toimenpiteitä. Esim. mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja (tukiasumista) ja avohoidon liikkuvia palveluja on lisätty.
Kuntoutumisen päämääränä pitäisi mahdollisimman monella asiakkaalla olla sijoittuminen tavanomaiseen asumiseen – tarvittaessa kotiin saatavien palvelujen tukemana. Kuntoutumisvaiheessa on siten hyvä olla tarjolla erityyppistä asumista, esim. tukiasumista mutta myös tavanomaista asumista.
Kaikkiaan on sekä inhimillisesti että taloudellisesti tärkeää, että mielenterveyshoitoon pääsee oikea-aikaisesti ja saa laadukasta hoitoa sekä kuntoutusta. Sairaalahoidon jälkeen tarvitaan kullekin kuntoutujalle oikeanlainen asumismuoto ja tuki toipumisen edistymiseksi.
Olen tässä vaiheessa tyytyväinen vastaukseen kun asumisasia näyttäisi vihdoinkin olevan etenemässä. Nyt saamani vastauksen jälkeen jään kuitenkin vielä odottamaan syksyllä 2020 käynnistyneen valtion tukeman asunnottomuuden puolittamisen hankkeen tuloksia Helsingissä. Tuloksista tullaan raportoimaan sosiaali- ja terveyslautakunnalle, mitä kaupunginhallitus edellytti lausunnossaan kaupunginvaltuustolle.
Aloite:
“Jo pitkään mielenterveyskuntoutujat ovat joutuneet akuuttivaiheen jälkeen odottamaan heille sopivaa asumismuotoa mm. sairaalassa kevyempien asumismuotojen ruuhkauduttua. Asiakkaiden kuntoutumisen kannalta on tärkeää, että asumisketju sairaala-palveluasuminen- tukiasuminen-yksityisasuminen on sujuva, ja että asiakkaat pääsevät sopivaan asumismuotoon oikea-aikaisesti suhteessa vointiin ja toimintakykyyn. Esitän, että kaupungin toimialat tehostavat yhteistyötä mielenterveyskuntoutujien asumisketjun ja sen nivelkohtien sujuvoittamiseksi.”
Päiväkirja
Helsingin kaupunginhallitus käsittelee 8.2.2021 aloitettani mielenterveyskuntoutujien asumisketjun sujuvoittamisesta. Asumisketjun vetämättömyys on ollut pitkäaikainen ongelma, ja sen ratkaisemiseen tarvitaan kaupungin toimialojen yhteistyötä. On tärkeää, että mielenterveyshoitoon pääsee ajoissa ja että kuntoutumisvaiheessa on tarjolla oikeanlainen asumismuoto ja tuki tilanteen pitkittymisen ehkäisemiseksi.
Aloitteeni sisältö:
”Jo pitkään mielenterveyskuntoutujat ovat joutuneet akuuttivaiheen jälkeen odottamaan heille sopivaa asumismuotoa mm. sairaalassa kevyempien asumismuotojen ruuhkauduttua. Asiakkaiden kuntoutumisen kannalta on tärkeää, että asumisketju sairaala-palveluasuminen- tukiasuminen-yksityisasuminen on sujuva, ja että asiakkaat pääsevät sopivaan asumismuotoon oikea-aikaisesti suhteessa vointiin ja toimintakykyyn. Esitän, että kaupungin toimialat tehostavat yhteistyötä mielenterveyskuntoutujien asumisketjun ja sen nivelkohtien sujuvoittamiseksi.”
Kaupungin vastauksessa on tuotu esille jo nyt tehtyjä ja meneillään olevia toimenpiteitä, mm.: ”Tuetun asumisen jonoja on pystytty purkamaan. Sosiaali- ja terveystoimialalla on hankittu esimerkiksi mielenterveysasiakkaiden asumispalveluja noin 10 000 asumisvuorokautta enemmän vuoden 2020 syyskuun lopun tilanteessa kuin vastaavana ajankohtana edellisenä vuonna. Lisäksi psykiatrian avohoidon liikkuvia palveluja on lisätty mielenterveysasiakkaiden asumiseen.”
Myös syksyllä 2020 käynnistyneessä valtion tukemassa asunnottomuuden puolittamisen hankkeessa on määrä parantaa matalan kynnyksen palveluja ja toimintamalleja, joiden kautta erityisen tuen tarpeessa oleva henkilö saa sujuvasti avun yksilöllisiin tarpeisiinsa.
Koska mielenterveyskuntoutujien asumisongelmat ovat kestäneet jo vuosia, on tilannetta tarpeen arvioida jatkossakin. Ei ole inhimillisesti eikä taloudellisestikaan tarkoituksenmukaista, että kuntoutuja jää laitoshoitoon (vuodeosastolle) siinä vaiheessa kun edellytykset kevyemmälle asumismuodolle, esim. tukiasumiselle, ovat jo olemassa.
Linkki kaupungin vastaukseen: https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2021/Keha_2021-02-08_Khs_7_El/58019B3E-3FB3-CA8B-AF14-776CA3800001/V_1722021_Valtuutettu_Seija_Muurisen_aloite_mielen.html
Aloitteet
Jätin kaupunginvaltuuston kokouksessa 26.8. alla olevan aloitteen mielenterveyskuntoutujien asumisesta. Pidän tärkeänä, että mielenterveyskuntoutujat voivat asua tarpeensa mukaisessa asumismuodossa ja saada vointinsa mukaista tukea oikea-aikaisesti kuntoutumisen mahdollistumiseksi.
”Jo pitkään mielenterveyskuntoutujat ovat joutuneet akuuttivaiheen jälkeen odottamaan heille sopivaa asumismuotoa mm. sairaalassa kevyempien asumismuotojen ruuhkauduttua. Asiakkaiden kuntoutumisen kannalta on tärkeää, että asumisketju sairaala-palveluasuminen- tukiasuminen-yksityisasuminen on sujuva, ja että asiakkaat pääsevät sopivaan asumismuotoon oikea-aikaisesti suhteessa vointiin ja toimintakykyyn.
Esitän, että kaupungin toimialat tehostavat yhteistyötä mielenterveyskuntoutujien asumisketjun ja sen nivelkohtien sujuvoittamiseksi.
Helsingissä 26.08.2020
Muurinen Seija
Valtuustoryhmän varapuheenjohtaja
Kokoomuksen valtuustoryhmä (1 + 18 allekirjoitusta)”
Päiväkirja
Kaupunginvaltuuston kevään viimeisessä kokouksessa 19.6. käsittelimme kaupungin tilinpäätöstä sekä tarkastusviraston ja tarkastuslautakunnan työstämää arviointikertomusta. Puheessani otin esille joitakin arviointikertomuksessa käsiteltyjä asioita.
Omaishoidosta on arviointikertomuksessa monia parannusehdotuksia, vaikka Helsinki on edelläkävijä omaishoidon palveluissa. Helsinki järjestää palveluja enemmän ja monipuolisemmin kuin naapurikunnat ja mitä laki edellyttää. Myös omaishoitajien palkkio on samansuuruinen kuin naapurikunnissa. Arviointikertomuksessa todetaan, että omaishoidon tukikeskusten ryhmiin tulee niin vähän asiakkaita, ettei ryhmiä aina saada käyntiin. Syynä ovat usein kuljetusmahdollisuudet. Kaikki hoidettavat eivät kykene liikkumaan busseilla tai ratikoilla tai metrolla, ja taksi on monille liian kallis vaihtoehto. Tästä olen saanut usein palautetta.
Sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluja on kyllä tarjolla, mutta rajoitetusti ja niiden saaminen perustuu tulotasoon. Siksi kuljetuksiin on tärkeää ideoida uusia ratkaisuja. Kodeista ulos pääseminen on tärkeä hyvinvointia lisäävä tekijä omaishoitoperheille.
Mielenterveyspalvelut olivat taas tarkastuslautakunnan huomioin kohteena. Tällä kertaa lasten ja nuorten palvelut aiheellisesti siksi, että kysyntä on kasvanut ja palvelujen riittävyys heikentynyt. Sote-toimialalla on jo monia palveluja tarjolla lapsille ja nuorille mm. perhekeskuksissa ja nuorisoasemalla, ja uusien toimenpiteiden käynnistäminen on meneillään. Myös tarkastuslautakunnan ehdotukset aiotaan huomioida sote-toimialalla. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmia on jatkossa järkevää tarkastella sektorirajat ylittävänä ilmiönä monitoimijaisesti, kuten sote-toimialan lausunnossa todetaan.
Tarkastuslautakunta on todennut toimeentulotuen päätösten valmistelun hajauttamisen voivan aiheuttaa viivästyksiä. Päätösten teko on sote-toimialalla jaettu eri sektoreille, jolloin päätöksentekijöiden määrä on kaksinkertaistunut. Tällöin päätöksentekijöille ei kerry riittävästi rutiinia. Näen tässä myös asiakkaiden yhdenvertaisuuden sekä kustannusten kannalta riskin jos päätösten tasalaatuisuus kärsii. Tarkastuslautakunta on ehdottanut omavalvonnan julkistamista sosiaalihuoltolain mukaisesti. Tämä on sote-toimialalla jo toteutettu. Ehkä myös tehtyjen päätösten yhdenmukaisuuden arviointia voisi myöhemmin harkita. Sellaisesta on hyviä saatu hyviä tuloksia muualla.
Arviointikertomuksen kohdassa ”palkitseminen, yhdenmukaisuus, tasa-arvoisuus”, tarkastuslautakunta ehdottaa henkilöstön tehtävien vaativuuden arvioinnin systematisointia sekä yhdenmukaisten kriteerien luomista palkantarkistuksiin. Tämä on hyvä huomio ja tärkeä henkilöstön tasa-arvon kannalta. Koska meillä on henkilöstöpulaa joillakin toimialoilla, tarvitaan myös muita toimenpiteitä kaupungin tehtävien houkuttelevuuden lisäämiseksi. Tarkastelun yhtenä kohteena voisi jatkossa olla esim. henkilöstön uralla etenemisen mahdollisuudet ja työsuhdeasuntojen lisääminen.
Kaikkiaan tarkastuslautakunta sekä virkanaiset ja -miehet ovat tehneet arvokasta työstä. Arviointikertomukseen on nostettu esille oikeita tärkeitä asioita ja tuotu hyviä kehittämisehdotuksia kaupunkimme toiminnan ja palvelujen parantamiseksi.
