Ratkaisuna ”käsiparit” vai koulutettu henkilöstö?

Tämä tutkijatoverini kanssa kirjoittamamme artikkeli on julkaistu Helsingin Uutisissa 10.5.2023

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöpulan ratkaisemiseksi on esitetty julkisuudessa ”käsiparien” palkkaamista, etenkin ikääntyneiden palveluihin. Tämän loukkaavaksikin kokemamme ilmaisun takana lienee ajatus, että kuka tahansa osaa hoitaa iäkkäitä ihmisiä.

Perusteluissa viitataan usein omaishoitoon, mikä ei kuitenkaan ole pätevä argumentti. Läheistään hoitava omainen tuntee yleensä hoidettavansa, hänen terveyshistoriansa ja tarpeensa jo pitkältä ajalta. On eri asia mennä kouluttamattomana hoitamaan 10-20 sairasta, tuntematonta ikäihmistä hoitoyksikköön.

Varsinaisissa hoitotehtävissä, kuten asiakkaiden voinnin muutoksiin reagoimisessa sekä hyvästä ravitsemustilasta, psyykkisestä hyvinvoinnista, kuntoutuksesta ja lääkityksistä huolehtimisessa tarvitaan ammattilaisen osaamista ja otetta. Tutkimusnäyttökin osoittaa hyvän palvelujen laadun, asiakkaiden kunnon myönteisen kehityksen ja palveluketjun toimivuuden edellyttävän ammattitaitoista henkilöstöä. Käytännön kokemuksen mukaan esim. päivystyspalvelujen käyttö ikääntyneiden asumispalveluissa kasvaa helposti kesälomansijaisten siirtyessä vakituisen henkilöstön tilalle.

Jos edelleen halutaan tuottaa korkeatasoisia, ammattitaitoisesti johdettuja hoitopalveluja myös ikääntyneille, on tässä henkilöstöpulatilanteessa ryhdyttävä ripeisiin toimenpiteisiin. Ensisijaista on saattaa koulutetun hoitohenkilöstön palkkaus koulutuksen sekä työtehtävien vaativuuden edellyttämälle tasolle. Palkkaukseen sidotun urakehityksen on oltava myös hoitotyössä mahdollista.

Lisäksi on panostettava henkilöstö- ja tehtävärakenteen sekä työolojen kehittämiseen. Avustaviin tehtäviin ja tukipalveluihin tarvitaan lyhyen, soveltuvan kulutuksen saaneita hoito- tai muiden eri alojen työntekijöitä. Näin hoitotehtäviin koulutettu henkilöstö voi keskittyä ammatillista osaamista vaativiin tehtäviin ja hoitoyksiköiden johtamiseen.

Jotta saamme hoitoalalle jatkossakin uusia ammattilaisia, on hoitoalan ammattitehtävistä saatava sisällöltään ja palkkatasoltaan houkuttelevia. Voimme myös tavoitella alalta poistuneiden ja muihin maihin siirtyneiden hoitoalan ammattilaisten paluuta takaisin hoitoalan tehtäviin.

Ei etsitä enää ”käsipareja” ikääntyneiden hoitotyöhön, vaan pidemmän tai lyhyemmän eri alojen koulutuksen saanutta henkilöstöä eritasoisiin tehtäviin. Ammattitaitoisesti tuotettu hoitopalvelu on meidän kaikkien parhaaksi.

Aloitteeni käsittely kaupunginvaltuustossa (10.5.2023)

Kaupunginvaltuusto käsitteli eilen aloitettani, jossa esitin, että Helsingin kaupunki /
sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala järjestää /hankkii lisäkoulutusta sairaanhoitajille gerontologisesta hoitotyöstä ja palkkaa terveysasemille gerontologisia sairaanhoitajia

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta käsitteli aloitevastausta aiemmin. Virkahenkilöiden vastaus ei kuitenkaan ollut täysin myönteinen aloitteelle, ja esitinkin lautakunnan kokouksessa vielä tarkentavaa lisäystä vastaukseen. Lisäykseni hyväksyttiin lautakunnassa yksimielisesti.

Kaupunginvaltuuston käsittelyssä käytin puheenvuoron aloitteen merkityksestä, ja muistutin vielä virkahenkilöitä, että aloite on huomioitava tulevan vuoden talousarviossa.

Tässä puheenvuoroni kaupunginvaltuustossa:

Kuten olen aloitteessani maininnut, ikääntyvän väestön määrä ja osuus kasvaa tulevina vuosina ja vuosikymmeninä Helsingissä merkittävästi. Tämä vaikuttaa jo nyt ja tulee vaikuttamaan myös jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarpeeseen.

Tässä tilanteessa on tärkeää, että ikääntyvä väestö saa tarvitsemansa avohoitopalvelut mahdollisimman oikea-aikaisesti terveys- ja hyvinvointikeskuksista – ja mielellään ennakoivalla ja kuntouttavalla otteella. Jotta tämä toteutuisi, tarvitaan tueksi asiantunteva, ikääntyneiden hyvinvointiin ja palveluihin valmennettu henkilöstö.

Siksi tein lautakuntakäsittelyssä lisäyksen toimialan vastaukseen, joka hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäyksessä esitin, että toimiala järjestää terveys- ja hyvinvointikeskusten ikääntyneiden hoidosta kiinnostuneille sairaanhoitajille ja terveydenhoitajille täydennyskoulutusta gerontologisesta sairaanhoidosta. Lisäksi toimiala kokeilee varsinkin vanhusvoittoisilla alueilla mallia, jossa gerontologisen lisäkoulutuksen saaneen henkilöstön vastaanotolle ohjataan erityisesti iäkkäitä monisairaita, joilla on haasteita hoitonsa hallitsemisessa.

Tämänkaltaiset asiakkaat on tärkeää löytää ajoissa, jotta toimintakyvyn heikkenemistä ja raskaampien palvelujen tarvetta voidaan pyrkiä minimoimaan. Tämä on hyödyllistä sekä iäkkäiden asukkaiden että palveluorganisaation näkökulmasta.
Lautakunnan lisäys onkin huomioitu tässä vastauksessa valtuustolle, ja on tärkeää, että tämä huomioidaan myös tulevan vuoden toiminnan ja talouden suunnittelussa. Vanhusneuvosto on myös todennut, että aloitteessa on nostettu esiin tärkeä asia
.”

Kaupunginvaltuusto käsitteli tärkeitä sosiaali- ja terveyspalveluja koskevia teemoja (17.2.2023)

Ensimmäinen käsiteltävä asia oli sote-palvelujen tuotantokustannusten läpinäkyvyyden lisääminen.

Tämä tarve on tullut usein esille kilpailutuksissa, kun on ollut tarve vertailla ostopalvelujen hintaa kaupungin omien palvelujen yksikköhintaan. Näissä tilanteissa on ollut vaikeuksia saada kaupungilta täysin kattavaa tietoa vertailun pohjaksi.

Isossa kaupungin organisaatiossa erilaisten hallinnointikustannusten, kuten vuokrien yms. vyöryttäminen yksikköhintoihin on vaativaa. Palvelutuotteiden tuotteistusta kuitenkin tarvitaan. Sotepe-toimialan vastaus tuotteistusesitykseen onkin myönteinen, eli kustannuslaskenta- ja tuotteistusprojekti on jo käynnistetty, ja siihen harkitaan myös laskentajärjestelmän hankkimista.

Käynnistetyllä projektilla on merkitystä esim. palvelusetelien todellisen arvon määrittelyssä ja tuottajien kilpailuttamisessa. Palveluseteleillä taas on tärkeä rooli erityisesti ruuhkatielanteiden purussa. Tavoite on, että yksityisille palveluntuottajille korvataan kulut kohtuullisesti. Tällöin kilpailutuksiin on mahdollista löytää riittävästi laadukkaita palvelujen tarjoajia, ja tarjota samantasoista palvelua sekä kaupungin että yksityisten toimijoiden tuottamana.

Toinen mielenkiintoinen asia oli aloite monikielisen seniorikeskuksen perustamisesta.

Ikääntyneiden palveluissa ei vielä ole ollut suuria määriä muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä asiakkaita. Aiemman kokemukseni mukaan, joissakin maahanmuuttajakulttuureissa onkin tapana huolehtia ikääntyneistä perheenjäsenistä sukulaisten toimesta. Silti ”muunkielisten” ikääntyneiden palvelujen tarve on olemassa, ja todennäköisesti kasvaa jatkossa. Myös vanhuspalvelulaki velvoittaa ottamaan iäkkäät maahanmuuttajat huomioon kuntien vanhuspoliittisissa ohjelmissa.

Helsingissä on jo joitakin toimintoja ”muunkielisille”, mutta kuten kaupunginhallituksen ja sotepe-lautakunnan lausunnoissa todettiin, tällä hetkellä ei nähdä tarvetta kokonaisen seniorikeskuksen perustamiselle. Sen sijaan kannattaa palveluja keskittää joihinkin yksiköihin, eri kieliryhmät huomioiden – sekä asiakkaissa että henkilöstössä.

Aluksi voisi olla tarpeen vahvistaa erilaisia avopalveluja, kuten palvelukeskus- ja päivätoimintaa, mutta myös ympärivuorokautista hoitoa pitää olla tarjolla tarpeiden mukaan. Erityisen tärkeää, on tiedottaa olemassa olevista palveluista ”muunkielisille” ikääntyneille sopivin keinoin, jotta he eivät jää palvelujärjestelmässämme ulkopuolisiksi.

Kaupunginvaltuusto päätti Haagan Lassilan Hopeatien kaavamuutoksesta (1.2.2023)

Käytin kaupunginvaltuuston kokouksessa seuraavan puheenvuoron:

On tärkeää, että Haagan Lassilan Hopeatien ympäristön asemakaavan muutos tulee hyväksytyksi, jotta alueelle voidaan rakentaa uusi seniorikeskus.

Seniorisäätiön kiinteistöt siirtyivät aikoinaan Helsingin kaupungille, ja silloin lupailtiin niiden peruskorjauksia. Kiinteistöt ovat kuitenkin nyt niin huonokuntoisia, että uuden ison seniorikeskuksen rakentaminen vanhojen, pienempien yksiköiden tilalle on järkevää. Uusi keskus monine palveluineen tulee vastaamaan nykyistä paremmin ikääntyneiden helsinkiläisten palvelutarpeisiin nykyaikaisilla tiloilla ja palveluilla.

Seniorikeskuksesta on tulossa valmistuessaan monipuolinen ikääntyneiden asumisen ja palveluiden keskittymänä, joka palvelee avopalveluillaan keskuksen asukkaiden lisäksi myös lähiympäristön asukkaita ja läheisyydessä sijaitsevia muita asumisyksiköitä, mm. Hopeatien palvelutaloa.

Tein vuonna 2019 valtuustoryhmäni jäsenten sekä muutamien muiden ryhmien jäsenten tukemana aloitteen tämän Hopeatien seniorikeskuksen rakentamisesta. Kiitänkin virkamiehiä sekä poliitikkoja myönteisestä suhtautumisesta ja asian edistämisestä – tätä hanketta todella tarvitaan, joten toivottavasti hanke etenee nyt ripeästi.”

Poimintoja Helsingin kaupunginvaltuuston selvityksestä vuoden 2021 arviointikertomuksen johdosta suoritetuista toimenpiteistä, kaupunginvaltuusto 7.12.2022

Poimintoja Helsingin kaupunginvaltuuston selvityksestä vuoden 2021 arviointikertomuksen johdosta suoritetuista toimenpiteistä, kaupunginvaltuusto 7.12.2022

Sote-lautakunnan jäsenenä kommentoin muutamaa sosiaali- ja terveystoimialan toimintaa koskevaa tarkastuslautakunnan havaintoa vuoden 2021 arviointikertomuksessa sekä kaupunginvaltuuston vastauksia niihin.

Arviointikertomuksessa esiin nostetussa suun terveydenhuollossa kaupungin palvelun kysyntä on viime vuosina kasvanut nopeasti. Hoitoon pääsy on viivästynyt, vaikka sen parantamiseksi toimialalla on tehty erilaisia toimenpiteitä. Palveluja on hankittu ulkopuolisilta toimijoita ja hankintoja luvataan kohdentaa myös vuokrahammashoitajien hankkimiseen. Toki budjetin puitteissa.

Nämä ovat tärkeitä, mutta niiden ohella on lisäksi tarpeen kehittää edelleen kaupungin oman palvelun tuotteistusta ja kustannusten läpinäkyvyyttä palvelusetelien hinnoittelussa – jotta palvelun tuottamiseen osallistuminen on kiinnostavaa myös yksityisille palveluntuottajille.

Suun terveydenhuolto on tärkeä osa terveydenhuollon kokonaisuutta – ja merkittävässä roolissa myös muiden sairauksien, esim. Suomessa yleisten sydänsairauksien kokonaishoidossa. Suun terveydenhuollon palvelujen saatavuus onkin tärkeää saada hyvälle tasolle.

Lastensuojelusta tarkastuslautakunta esittää, että sote-toimialalla on ryhdyttävä aikaisempaa vaikuttavampiin toimenpiteisiin lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden saatavuuden ja pysyvyyden parantamiseksi ja kehitettävä edelleen monitoimijaisia palveluja. Lakisääteinen mitoitus sosiaalityöntekijää kohden olevien lasten määrästä on Helsingissä kunnossa. Mutta kuten tiedämme, uusien sosiaalityöntekijöiden rekrytointi on haastavaa yleisestä sote-henkilöstön pulasta johtuen.

Sote-toimialalla on parhaillaan meneillään erilaisia toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi, mm. koulutusta uudentyyppiseen toimintamalliin. Tästä on hyvä kuulla tuloksia myöhemmin.

Ikääntyneiden kotihoidosta on arviointikertomuksessa nostettu esille sosiaalihuoltolain mukaisen yli 75-vuotiaiden palvelutarpeen arvioinnin toteutuminen määräajassa, eli seitsemässä arkipäivässä. Tämänkin huomion taustalla näkyvät ammattitaitoisen henkilöstön saatavuusongelmat.

Nopea palveluntarpeen arviointi on kuitenkin erityisen tärkeä tavoite ikääntyneiden asiakkaiden kohdalla. Mitä varhaisemmin palvelujen tarve huomioidaan ja tukea sekä palveluja järjestetään ennakoivasti, sitä paremmin iäkkäillä ihmisillä on mahdollisuus selviytyä omatoimisesti tai kevyen avun turvin kodeissaan.

Oppisopimuskoulutus ja kansainvälinen rekrytointi ovat meneillään olevia ratkaisukeinoja ikääntyneiden palvelujen henkilöstöpulaan – kuten myös työpajat työntekijöiden kanssa alan veto- sekä pitovoiman vahvistamiseksi. Hoitoalan vetovoimaisuuden vahvistamista tarvitaan edelleen koko maan tasolla. Esim. työolot, uralla etenemisen mahdollisuudet ja palkat pitää saada kuntoon. Myös koulutusmäärärahoja saattaisi olla syytä suunnata vastaamaan paremmin väkirikkaiden alueiden tarpeita. Tästä viesti OKM:lle.

Ikääntyneiden ihmisten kotona asumiseen liittyy myös arviointikertomuksessa mainittu, iäkkäiden ihmisten kotiuttaminen päivystyksestä, mikä vaatii erityistä huomiota juuri nyt.

Päivystyksestä kotiutumisen ongelmat liittyvät hoitoketjun toimimattomuuteen . Jo valmiiksi hoidettuja potilaita jää erikoissairaanhoidon vuodepaikoille, kun kaikki asiakkaat eivät voi siirtyä erikoissairaanhoidosta suoraan omaan kotiin. Usein tarvitaan perusterveydenhuollon vuodepaikkoja kuntoutumisen ajaksi, mutta niitä on nyt – ehkä koronankin vuoksi – ollut liian vähän suhteessa tarpeeseen.  Hoitoketjuongelman ratkaisuun tarvitaan pikaisesti HUSin ja Helsingin yhteistyötä. Uudet toimintamallit, mm. sähköiset vastaanotot, ovat myös tervetulleita.

https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Paatos/2022/Keha_2022-12-07_Kvsto_21_Pk/EE46DA74-CCBA-C06F-B4F8-850AA5800000/Selvitys_vuoden_2021_arviointikertomuksen_johdosta.html

Kuulumisia kaupunginvaltuustosta (21.11.2022)

Pääpaino kaupunginvaltuuston syyskauden päätöksissä on ollut tulevan vuoden valmistelussa. Vuodenvaihteessa toteutuva sote-uudistus tuo muutoksia sekä toimintaan että talouteen.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy Suomessa hyvinvointialueille. Ainoastaan Helsingissä kaupunki vastaa edelleen hyvinvointialueille kuuluvista tehtävistä. Helsingissäkin sosiaali-, terveys- sekä pelastuspalvelut yhdistyvät omaksi toimialakseen, joka erotetaan muusta kaupungin toiminnasta sekä budjetista. Valtio vastaa hyvinvointialueiden ja Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden rahoituksesta. Helsingissä päättävänä toimielimenä on jatkossa sosiaali- terveys- ja pelastuslautakunta.

HUS-yhtymä (aiemmin HUS-kuntayhtymä) tuottaa vuodenvaihteen jälkeen erikoissairaanhoidon palvelut Uudenmaan hyvinvointialueille ja Helsingille. Ylintä päätösvaltaa käyttää jatkossa Helsingin ja hyvinvointialueiden viidestä virkahenkilöstä koostuva HUS-yhtymäkokous (aiemmin 55-jäseninen HUS-valtuusto), ja HUSin kuntayhtymän hallituksen tilalla toimii jatkossa HUS-yhtymähallitus.

Sote-uudistuksen valmistelu on edellyttänyt Helsingiltä Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategian laatimista vuosille 2023–2025. ”Palvelustrategia tähtää siihen, että asukkaat saavat nopeasti, sujuvasti ja yhdenvertaisesti tarvitsemiaan palveluja.” Kaupunginvaltuusto hyväksyi palvelustrategian 16.11. – linkki alla:
Liite.pdf (hel.fi)

Sote-uudistuksen ohella kaupungin toimielimissä on tehty monia muitakin merkittäviä päätöksiä. Esim. Helsingin seudun liikenteen (HSL) hallitus on päättänyt matkalippujen hintojen muutoksista ja korotuksista.  Linkistä löytyy tietoa tarkemmin:
Dynasty tietopalvelu : HSL (oncloudos.com)

HSL:n lippujen hintojen muutos lienee ollut välttämätön nykyisen palvelutason säilyttämiseksi. Harmillista on, että vieläkään ei saatu ikääntyneiden kaupunkilaisten toivomaa alennusta kertalippuihin. Kausilipuista saavat kuitenkin kaikki 70-vuotta täyttäneet 40 %:n alennuksen jatkossa. 

Esplanadien autokaistoja päätettiin kaupunkiympäristölautakunnan äänestyksen tuloksena sulkea siten, että kumpaankin suuntaan on jatkossa vain yksi kaista. Autokaistojen sulkeminen ilman laajempaa keskustan liikenteen kokonaisarviointia tuntuu harkitsemattomalta. Pelkona on keskustan autoväylien ruuhkautuminen sekä keskustan alueen edelleen autioituminen ja kauppojen siirtyminen kauppakeskuksiin. Päätös onkin saanut paljon kritiikkiä kaupunkilaisilta ja keskustan alueen yrittäjiltä. Tässä esim. yrittäjien näkökulmaa: Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja: Espan ajokaistojen sulkeminen on kuolinisku kivijalkayrittäjille – ”Asiakas ei löytänyt parkkipaikkaa ja ajoi Espoon Selloon” – Yrittajat.fi

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 16.11. käsiteltiin merkittäviä asioita, kuten Helsingin kaupungin talousarviota vuodeksi 2023 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2023 – 2025,  Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategiaa 2023–2025 ja Helsingin hyvinvointisuunnitelmaa 2022–2025. Muut asiat hyväksyttiin, mutta talousarvio ja siihen tehdyt muutosesitykset jätettiin pöydälle, ja niistä äänestetään 23.11. kokouksessa. Asioihin voi halutessaan tutustua linkistä: Helsingin kaupunki

Kunta-Helsingin toimintamenot ovat vuonna 2023 talousarvioesityksen mukaan yhteensä n. 2,9 miljardia euroa. Helsingin Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan vuoden 2023 talousarvion raami on n. 2,7 miljardia euroa, mikä perustuu valtion talousarvioehdotukseen. Raami sisältää myös Helsingin osuuden HUS-yhtymän budjetista, n. 767 miljoonaa euroa.

Kaupunginvaltuustossa on tuttuun tapaan käsitelty myös useita kaavoja syksyn aikana. Nostan tähän yhden, entistä kotiseutuani, Jollasta, koskevan lisärakennusoikeusesityksen: Tein asian käsittelyssä kokemukseeni perustuvan ponnen, joka harvinaista kyllä, se meni täysin yksimielisesti läpi. Puheeni kaupunginvaltuustossa:
Kaupunginvaltuusto käsitteli Jollaksen Hämeenapajantien, Puhuritien ja Puuskakujan asemakaavan muuttamista (7.9.2022) – Seija Muurinen

Sote-uudistuksen valmistelu on pitänyt sekä virkahenkilöt että valmisteluelimissä mukana olevat luottamushenkilöt kiireisinä. Tavoitteena on, että uusi kaupungin hallinnointi- ja palvelujen organisointimalli lähtee joustavasti käyntiin 2023, eikä muutos näy suuremmin asiakaspalveluissa. Toivottavasti näin käy, jolloin voimme hiukan hengähtää ja vähentää kokoustamista.