Päiväkirja
Puheeni valtuuston kokouksessa:
”Tilintarkastaja on maininnut lausunnossaan Sarastian ongelmista, mutta tilivelvollisille on myönnetty vastuuvapaus, koska mitään laitonta ei ole tapahtunut.
Palkkaepäselvyydet ovat olleet henkilöstön kannalta erittäin ikäviä, paikoitellen kohtuuttomiakin. Toivottavasti Sarastian ongelmat saadaan pian lopullisesti korjattua, ja palkat ajan tasalle.
Sotepe-lautakunnan jäsenenä kommentoin muutamaa sote-toimialan toimintaa koskevaa havaintoa arviointikertomuksessa. Nuorten mielenterveyspalvelujen kehittämisessä meillä on vielä tehtävää saumattoman palveluketjun luomisessa kasvatuksen- ja koulutuksen sekä soten kesken, vaikka varsinkin matalan kynnyksen palveluja on sote-toimialalla kehitetty viime vuosina. Korona-aika on ollut raskas kasvuikäisille lapsille ja nuorille, ja niitä kaikuja nähdään ehkä vieläkin nuorten hyvinvoinnissa.
Korona-vuodet ovat kuormittaneet myös hoitohenkilöstöä, samoin kuin esim. ympärivuorokautisen hoidon asukkaita, joita jouduttiin eristämään läheisistään ja muista kontakteista vakavan sairastumisuhan vuoksi. Hoitajien sairastumisista johtuen poissaoloja ja henkilöstövajauksia on ollut normaalia runsaammin. Hoitohenkilöstön sijaisjärjestelyjen kehittämiseksi on sote-toimialalla tehty paljon toimenpiteitä, ja nyt on jo kuulunut joitakin hyviä kokemuksia esim. kansainvälisistä rekrytoinneista. Avustaviin- ja tukipalvelutehtäviin tarvitaan vielä jatkossa panostusta, jotta koulutettu henkilöstö voi keskittyä varsinaisiin hoitotehtäviin – mikäli työvoimatilanne ei helpota.
Tarkastuslautakunta on aiheellisesti arvioinut omaishoidon tilannetta. Omaishoitajille on Helsingissä tänä päivänä tarjolla monenlaisia palveluja, ja palveluseteleitä on käytössä. Silti kaikki omaishoitajat eivät tarjonnasta huolimatta halua käyttää edes lakisääteisiä vapaitaan. Pandemian jälkeen uudelleen käynnistetyt omaishoitajien valmennukset ovat tärkeässä roolissa tukemassa ja rohkaisemassa omaishoitajia mm. vapaiden käyttöön ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen.
Lakisääteisiä vapaapäiviä omaishoitajilla on kaksi tai kolme kuukaudessa. Voisi olla hyvä pohtia myös valtakunnan päättäjien tasolla, onko tämä riittävä lepoaika omaishoitajalle. Ja löytyisikö hyvinvointialueille valtion rahoitusta omaishoitajien lepoajan pidentämiseksi. Omaishoito on merkittävä osa sote-palvelujen kokonaisuutta, ja tilanne ilman omaishoitajia olisi Helsingissäkin toisen näköinen.
Lopuksi kiitän tarkastuslautakuntaa ja virkahenkilöitä arvokkaasta työstä, arviointikertomukseen on nostettu tärkeitä asioita, ja tuotu hyviä parannusehdotuksia kaupungin ja toimialojen toimintaan.
Kannatan tilinpäätöksen hyväksymistä.”
Päiväkirja
Kaupunginvaltuuston viimeisessä kokouksessa käsittelimme tarkastuslautakunnan arviointikertomusta ja hyväksyimme tilinpäätöksen sekä myönsimme vastuuvapauden kaupungin hallintoa ja taloutta hoitaneille tilivelvollisille.
Käytin puheenvuoron arviointikertomuksessa esille nostetuista asioista. Ensimmäiseksi nostin esille kaupungin henkilöstöä koskevan kohdan. Arviointikertomuksen mukaan henkilöstön työhyvinvointi parani edellisellä strategiakaudella, mikä oli myönteinen tulos. Henkilöstön psyykkiseen hyvinvointiin on tulosten mukaan kuitenkin syytä kiinnittää huomiota jatkossa samoin kuin osatyökykyisten tukemiseen ja heidän osaamisensa hyödyntämiseen. Koska kaupungin työntekijät käytännössä tuottavat kaupungin palvelut, heidän hyvinvointinsa näkyy helposti kaupunkilaisten palvelujen laadussa. Siitäkin syystä henkilöstön kaikenpuoliseen hyvinvointiin, työssä jaksamiseen ja riittävän henkilöstön saantiin on ensiarvoisen tärkeää panostaa.
Sosiaali- ja terveystointa (sote-toimialaa) tarkastuslautakunta kehotti laatimaan yhdessä kaupunginkanslian ja kaupunkiympäristö-toimialan kanssa yhteisen suunnitelman asunnottomuuden vähentämiseksi. Tämän toimenpiteen toteutuksessa sote ydintehtävänsä mukaan tunnistaa asunnottomat henkilöt, neuvoo ja ohjaa sekä tuottaa tarvittaessa asuntoon tukitoimia. Asuntojen järjestäminen on kaupunkiympäristö-toimialan tehtävä. Tähän työnjakoon liittyen, vaikkakin koskee muita ryhmiä kuin asunnottomia, nostin esille välivuokrauksen, josta piti jo joitakin vuosia sitten päästä irti. Esitin välivuokrauksen lopettamista aloitteessani jo useita vuosia sitten, ja työjaon selvittämiseksi perustettiin työryhmäkin. Edelleen kuitenkin kaupunkiympäristö-toimiala välivuokraa asuntoja sote-toimialalle, joka taas vuokraa asunnot asiakkaille. Tämä ei ole järkevää resurssien käyttöä. Siksi tätä tilannetta pitää jatkossa selvittää ja työnjakoa kehittää edelleen.
Olen tyytyväinen, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (HYTE) oli otettu esille arviointikertomuksessa. Erityisen iloinen olen Helsingin päätöksestä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yhteistyörakenteiden muodostamisesta, mitä esitin aloitteessani jo pari valtuustokautta sitten. Tätä ei kuitenkaan vielä silloin nähty tarpeelliseksi. Valtuutetuille se oli ehkä uusi asia, ja virkemiehet uskoivat selviänsä asiakohtaisella yhteydenpidolla toimialojen kesken.
Hyvinvointia ja terveyttä edistävistä hankkeista oli arviointikertomukseen nostettu väestön lihavuuden ehkäisy- ja hoito-ohjelma, Sutjakka stadi. Se on käynnistetty sote-toimialalla, mutta tämän kansanterveydellisestikin tärkeän hankkeen toimenpiteitä tullaan siellä vielä monipuolistamaan ja tehostamaan. Ohjelman kokonaistavoitteiden toteutukseen tarvitaan kuitenkin muitakin toimialoja. Kasvatus ja koulutus sekä kulttuuri ja vapaa-aika (sisältää liikuntatoimen) lienevät ainakin tarpeellisia yhteistyökumppaneita sote-toimialalle.
Toivottavasti uusi, toimialojen yhteinen HYTE-toimintamalli vahvistaa jatkossa yhteisten hankkeiden, kuten Sutjakka stadi, johtamista, koordinointia ja seurantaa, mikä tuottanee parempia tuloksia kaupunkilaistenkin kannalta.
Saattohoidosta tarkastuslautakunta toteaa, että helsinkiläisille tarjottava hoito on hyvää erikoissairaanhoidossa sekä kaupungin omassa erityistason yksikössä sekä kotisairaalassa. Sen sijaan kaupungin sairaaloissa, ympärivuorokautista hoivaa antavissa yksiköissä sekä kotihoidossa on tarvetta saattohoito-osaamisen parantamiselle. Monia toimenpiteitä saattohoidon kehittämiseksi on sote-toimialalla jo tehtykin, mutta jatkossa tullaan vahvistamaan edelleen mm. psykososiaalista tukea asiakkaille, ja lisätään henkilökunnalle tarjottavaa täydennyskoulutusta. Elämän loppuvaiheen hoidon pitää olla laadukasta kaikissa yksiköissä, jotta potilaat perheineen voivat saada valintansa mukaan hyvää hoitoa sekä kodeissa että eri tason hoitoyksiköissä. Sote-lautakunnassa seuraamme saattohoidon tilannetta mm. tilannekatsauksen muodossa loppukeväästä 2019.
