Kokoomuksen valtuustoryhmän budjettipuheenvuoron pitäminen osui tänä vuonna kohdalleni. Ryhmän puhe perustui valtuustoryhmältä kerättyihin näkemyksiin kaupunginjohtajan talousarvioesityksestä. Puheessa painottuivat mm. kohtuullinen käyttömenojen kasvu ja tuottavuuden parantaminen sekä tiiviimpi rakentaminen kaupunkialueelle ja Östersundomin rakentamisen käynnistäminen mahdollisimman pian.
Budjettia arvioitaessa voimme vain todeta, että liikkumavara budjetissa on tulevalle vuodelle niukka, sillä Suomen talous on supistunut kaksi vuotta peräkkäin. Ja pidemmälläkin aikavälillä kasvu on ennusteiden mukaan erittäin hidasta. Väestön ikärakenteen muutos aiheuttaa nyt ja etenkin tulevina vuosina koko julkiselle taloudelle aivan erityisiä paineita. Suomen väestöllinen huoltosuhde on korkeampi kuin kertaakaan 1960-luvun alun jälkeen ja kasvaa edelleen.
Sikäli ei voi muuta kuin kiittää budjettineuvottelijoita vaikeasta tehtävästä ja siitä, että budjetin kasvu pysyi maltillisena myös viime hetken neuvotteluissa. Kaupungin velka on kaksinkertaistunut vuodesta 2008 lähtien, ja tämän suunnittelukauden jälkeen velkaa on jokaista helsinkiläistä kohden jo 3000 euroa. Sikäli nyt ei ole oikea aika kasvattaa velkaa vaan huolehtia siitä, etteivät lainanhoitokustannukset nouse liian korkeiksi. Muutenkaan velkaa ei pitäisi lisätä tulevien sukupolvien kannettavaksi kun työikäisiä maksajia on tulevina vuosikymmeninä entistä vähemmän suhteessa työelämän ulkopuolella oleviin.
Suuri ongelma on työttömyyden kasvu, ja etenkin pitkäaikaistyöttömien kasvu myös Helsingissä. Se näkyy helposti monella tavalla esim. sosiaali- ja terveystoimen kustannuksissa. Mm. toimeentulotukimenot, työmarkkinatuen kuntaosuus ja lastensuojelun menot herkästi seuraavat taloudellista kehitystä.
Kiitän neuvottelijoita pienestä lisäyksestä sosiaali- ja terveysvirastolle. Mm. kotihoito ja vammaispalvelut sekä psykiatriset palvelut tarvitsevat vahvistusta, eli raha tulee kaikkein haavoittuvimpien asiakasryhmien hyväksi. Toki sosiaali- ja terveysvirastossa tarvitaan edelleen vahvaa rakenteiden ja prosessien kehittämistä jo viime vuosina tehtyjen isojenkin muutosten lisäksi. Mutta muutos on yleensä hidas, ja vaikutukset näkyvät vasta viiveellä. Siksi tarvitaan myös lisärahoitusta muutosvaiheen läpiviemiseksi.
Suurin lisäys budjetissa kohdistetaan ensi vuonna opetukseen. Sillä taataan monipuoliset ja laajat tuntivalikoimat ja riittävä määrä koulunkäyntiavustajia. Laadukas opetus ja panostus koulutukseen ovat ehdottomasti satsauksia lasten ja nuorten parempaan tulevaisuuteen.
Kiitosten vastapainoksi hiukan myös ihmettelen yhtä viime hetken neuvotteluissa syntynyttä varausta, jossa jo lähes varmasti oletetaan keskustakirjaston rakentaminen. Siitä ei kuitenkaan ole vielä päätöstä. Ja kaikkein eniten ihmetyttää se, että kirjastotoimen toimintakuluja luvataan kasvattaa pysyvästi samaan aikaan kun muualla sopeutetaan. Esim. sosiaali- ja terveysviraston henkilöstöä vähennetään parhaillaan 200:lla ja kouluavustajien vakansseja oli ennen viime hetken neuvotteluja uhattu vähentää. Miksi siis kirjaston edellytetään kattavan vain puolet toimintamenojen kasvusta kirjastotoimen sisältä? Yleinen periaate tulevan vuoden budjetin suunnittelussa piti olla kaikilla: jos halutaan jotain uutta, on jotain samalla vähennettävä.
Ja mihin tarvitaan tänä päivänä suurta kirjastotaloa? Tukholmasta löytyy jo nyt kirjasto, joka on keskittynyt sähköisiin palveluihin. Se on tulevaisuutta, jossa suuria monumentteja ei enää tarvita kirjojen säilyttämiseen. Jos keskustakirjasto halutaan rakentaa, on syytä hakea investointiin yksityistä rahaa. Ja toimintamenojen pysyvä kasvu on katettava vähentämällä paikalliskirjastoja, joita kuitenkin pidän tärkeämpinä kuin nyt suunniteltua keskustakirjastoa. Tai kasvu on katettava kirjastotoimen sisältä muilla keinoin.
Investoinneista kiitän Kehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymän esille ottamista, vaikka aloitus onkin vielä monen vuoden päässä. Yhtä tärkeä olisi Itäväylän ja Herttoniemen liikenneympyrän sekä Linnanrakentajantien alueen kohentaminen. Nykytilanne ei kestä Kruunuvuoren rakentamisen myötä lisääntyvää liikennettä.