Tulevan vuoden budjettia suunniteltaessa olin sisäistänyt, ettei velkaa enää olisi syytä kasvattaa tulevien sukupolvien taakaksi, ja että investointeja on tästä syystä rajoitettava. Linjana oli supistaa kuluja kaikesta toiminnasta, karsia ”rönsyjä” ja mahdollisuuksien mukaan uudistaa palvelurakenteita. Nyt kuitenkin näyttää kaikki tämä unohtuneen. Helsingistä halutaan tehdä kiva kaupunki rakentamalla kaikenlaista uutta, eikä kustannuksista tunnuta juurikaan piitattavan.
Keskustakirjaston uutta mallia esitellään kuin se olisi jo valtuustossa siunattu. Sata miljoonaa ei tässä kohdassa olekaan paljon. Toki on edullista rakentaa uutta silloin kun valtio on tulossa mukaan kustannusten jakamiseen, mutta tällaisten tuottamattomien investointien lisääminen juuri nyt ei tunnu muuten järkevältä. Jos keskustakirjasto kuitenkin runnotaan läpi päätöksenteossa, on jotain samalla vähennettävä. Ei ole realistista pitää koko kirjastoverkkoa muuttumattomana jos lisäämme kuluja reippaasti keskustakirjaston rakentamiseen ja ylläpitoon. Meillä olisi keskustakirjaston jälkeen mm. kaksi vanhaa pääkirjastoa. Emme voi jatkaa tyylillä, jossa aina vain lisätään jotain eikä samalla tarkastella olemassa olevia rakenteita ja toimintoja kriittisesti.
Toinen lähes itsestään selvänä pidetty investointi tuntuu olevan Guggenheimin tulo Helsinkiin. Edellinen esitys oli Helsingin kannalta epäedullinen, sillä olisimme joutuneet lähinnä maksumiehen osaan. Uuden esityksen olisi oltava huomattavasti edullisempi meille, jotta asiaa kannattaa harkita. Avoimuutta hankkeen ympärillä olisi lisäksi syytä lisätä. Nyt uuden esityksen salaiseen alkuvalmisteluun pääsivät osallisiksi vain harvat ja valitut. Tämä ei ole edistänyt myönteisen ilmapiirin syntymistä. Emme myöskään saisi olla liian sinisilmäisiä amerikkalaisten businessmiesten kanssa neuvoteltaessa.
Monia muitakin suuria investointeja on ilmassa. Lastensairaala pitäisi saada mahdollisimman pikaisesti. Onneksi siihen on jo rahoitusta neuvoteltuna. Töölön sairaala pitäisi myös uudistaa. Homekoulut odottavat remontteja. Sitten on vielä erinäisiä liikennejärjestelyjä, jotka ovat välttämättömiä uusilla rakentamisalueilla. Valtakunnan tasolla käydään vääntöä siitä, pitäisikö elvyttää velkarahalla vai ei, ja jos niin missä määrin. Sitä samaa meidän pitäisi miettiä Helsingissä. Asettaisin nyt ensisijaisiksi vain tuottavat investoinnit.