Kaupunginvaltuustossa tekemieni aloitteiden vaikutusten tarkastelua (11.1.2021)
Tarkastelin valtuustokauden aikana kaupunginvaltuustossa tekemiäni aloitteita ja niihin saatuja vastauksia. Vuonna 2020 olin tehnyt naisista eniten aloitteita – tämän huomioi myös Helsingin uutiset. https://nakoislehti.media.fi/helsinginuutiset/a4bcdf02-a6d8-4d3f-94ed-62f0e398c2fa/14
Kehittämistehtävissä aiemmin kaupungillakin työskennelleenä, pyrin samaan tapaan korjaamaan havaitsemani epäkohdat kaupungin toiminnassa mm. aloitteiden muodossa. Saan myös ehdotuksia kaupunkilaisilta, joita olen valtuustourani aikana kuunnellut säännöllisesti. Esim. Hakaniemen markkinoilla olen ollut keskustelemassa ihmisten kanssa jo 115 kertaa, eli lähes aina kun on ollut tilaisuus.
Aloitteiden taakse on aina pyrittävä saamaan kannatusta muilta valtuutetuilta, sekä oman ryhmän että muiden ryhmien edustajilta. Hyvät yhteistyösuhteet auttavat tässä. Aloitteita ei kannata tehdä turhaan, vaan aina on selvitettävä, esim. onko asia jo hoidossa ja onko oma aloite realistinen. Aloitteiden käsittely kaupungin virkakoneistossa maksaa.
Aina aloitteista ei seuraa uutta jos virkamiehet eivät näe asiaa tärkeäksi, eikä valtuuston enemmistö siitä innostu. Joskus aloitteella saa suuriakin muutoksia aikaan, mikä tietysti palkitsee aloitteen tekijän.
Erityisesti nostan esille tältä valtuustokaudelta kaksi Aino Ackten huvilaa koskevaa aloitettani. Ehdotukseen kaupungin toteuttamasta huvilan peruskorjauksesta sain kieltävän vastauksen. Perusteena oli liian korkea hinta. Jatkoksi tein aloitteen Helsingin kiinteistöpolitiikan uudistamisesta, esimerkkinä kulttuurihistoriallisesti merkittävä Ackten huvila. Kaupunkiin laadittiin uusi toimitilastrategia, jossa luvattiin arvioida entistä tarkemmin arvokkaat ja suojellut kiinteistöt. Aiemmin kaikki kiinteistöt olivat olleet samalla myyntilistalla, mikäli kaupungilla ei ollut niille käyttöä. Kaakkoisen OmaStadi äänestyksen voitti myös esitys huvilan korjauksen uudesta arvioinnista, ja parhaillaan odottelemme, miten asiassa lopulta käy.
Kun ehdotin Seniorikeskuksen perustamista Kaakkoiselle alueelle, sain siihen myönteisen vastauksen. Nyt sellainen on suunnitelmissa Laajasaloon tämän vuosikymmenen loppupuolella. aloitteeni frisbeegolfradasta Laajasaloon tuotti aluksi nihkeän vastauksen, mutta ponnella sain asian kirjattua Laajasalon tuleviin suunnitelmiin. Myös Iso-Roobertinkadun kävelykatu saatiin rauhoitettua laittomasta autoliikenteestä – tämä oli asukkaiden harras toive.
Merkittävä menestys oli aloitteella Helsingin tytäryhtiön, Seniorisäätiön huonokuntoisten tilojen korvaamisesta uudella, nykymuotoiseen vanhustenhoitoon soveltuvalla isommalla tilalla. Pohjois-Haagaan päätettiin rakentaa uusi Seniorikeskus, jolla korvataan vanhat, sopimattomat tilat. Ehdotukseni Helsingin kaupungin ja HUS:n sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuuden aiempaa paremmasta hallinnasta perustamalla integraatiokoordinaattorin virka, ei mennyt sellaisenaan eteenpäin. Pääkaupunkiseudun ja HUS:n johtavat virkamiehet saivat kuitenkin uuden toimielimen, jossa nyt käsitellään yhteisiä asioita kuten palveluketjuja.
Talousarvioaloitteeni Katajanokan Laivastopuiston leikkipaikan kunnostuksesta ja kuntoiluvälineistä Katajanokan Laivastopuiston ulkoilupolun varrelle saivat myönteisen vastauksen. Muutaman vuoden kuluessa nämä on luvattu toteuttaa.
Tässä kaikki aloitteeni vuosilta 2014-2020:
Hyvää vuoden jatkoa!
Seija