Helsingin talousarviosta vuodelle 2020 (20.11.2019)

Päiväkirja

Kaupunginvaltuusto käsitteli 13.11. kokouksessa vuoden 2020 talousarviota. Talousarviota valmistelleet virkamiehet ansaitsevat vaativasta kokonaisuudesta kiitokset. Samoin talousarvion viimeistelyyn osallistuneet poliittisten ryhmien neuvottelijat. Ei ole helppoa kuulla kaikkia toiveita ja sovittaa yhteen erilaisia poliittisia näkökantoja omaavien luottamushenkilöiden vaateita.

Talousarviopuheessaan pormestari Vapaavuori esitti, että pari vuotta voimassa ollutta talousarvioprosessia on vielä syytä arvioida. Vaikka valtuuston vasen laita protestoi arviointia vastaan, Vapaavuoren arvioinnissa on mielestäni ideaa. Viimehetken poliittisissa neuvotteluissa tehdään aina mitä erilaisimpia lisäyksiä, jotka eivät välttämättä ole toimialan strategian mukaisia tai vastaa kaikkein oleellisimpiin tarpeisiin. Eli mikromanageerauksella ohitetaan asioihin perehtyneiden lautakuntien yhteisesitys. Tämä on tietysti poliittisen toiminnan ”tapa” eduskuntaa myöten, esim. ”joululahjarahojen” muodossa. Mutta kannattaa kuitenkin katsoa, mitä pormestarin esittämä arviointi tuo.

Omassa talousarviopuheessani kiitin Helsingin pitkäjänteistä talouspolitiikkaa. Vaikka talouskasvu hidastuu Suomessa ja kuntatalous heikentyy, Helsingissä mahdollistuu edelleen vakaus sekä korkea investointitaso. Kaupunkimme kehittyy ja uudistuu.

Toisaalta kun työikäisen väestön määrä ennusteiden mukaan laskee, se tuo ja on jo tuonut haasteita työvoiman saatavuuteen. Onkin hyvä, että Helsingissä jatketaan palkkakehitysohjelmaa osaavan työvoiman saamiseksi. Palkkakehitysohjelmassa sympatiani saavat erityisesti pienipalkkaiset naisvaltaiset alat, jotka vastaavat monista tärkeistä palveluistamme kuten lasten päivähoidosta, koulutuksesta sekä sosiaali- ja terveyspalveluista. Myös budjetin kirjauksesta tulospalkkiojärjestelmän uudistamiseksi kiitän. Henkilöstön tulospalkkio ei voi olla kiinni heidän toimistaan riippumattomista syistä. Nyt sosiaali- ja terveyspalvelujen budjetin ylitys on leikannut tulospalkkiorahoitusta, johtuipa ylitys mistä tahansa syystä.

Sosiaali- ja terveys- eli sote-toimialalle neuvotteluissa saatu lisärahoitus on tarpeen, koska esim. lastensuojelulaki on muuttunut ja edellyttää lisäresurssia. Myös lastensuojelun sekä raskaamman lastensuojelun tarve on kasvanut.

Sote-palvelujen kysynnän kasvuun vaikuttaa myös väestön ikääntyminen. Helsingin 75 vuotta täyttäneen väestön määrä kasvaa väestöennusteen mukaan vuoden 2023 alkuun mennessä noin
8 600 henkilöllä. Heistä osa tarvitsee pitkäaikaisestikin sote-palveluja.

Sote-toimialalla ikääntyneiden palveluja aiotaan kehittää kokonaisuutena varhaisesta tuesta elämän loppuvaiheeseen asti. Tämä on hyvä periaate nimenomaan ennakointia ja varhaista tukea painottaen, mihin tarvitaan myös muiden toimialojen panosta.

Valitettavasti vanhuspalvelulain uudistusluonnos tuottaa huolta, kun lakiluonnoksessa käsitellään lähinnä hoitoyksiköiden ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitusta. Siis vain pientä osaa ikääntyneiden palvelujen kokonaisuudesta. Toivottavasti maan hallitus ottaa huomioon Helsingin kaupunginhallituksen lausunnossa esitetyn kritiikin. Mitään harkitsematonta, ikääntyneiden palvelukokonaisuuden henkilöstötilannetta vaikeuttavaa päätöstä ei pitäisi valtakunnan tasollakaan nyt tehdä. Meidän on voitava taata ikääntyvälle väestöllemme turvalliset palvelut eri palvelumuotoihin, myös kotiin.

Omat, Wille Rydmanin puolestani esittämät, tarkennukset kaupunginhallituksen lausuntoon hyväksyttiin kaupunginhallituksessa yksimielisesti. https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Paatos/2019/Keha_2019-11-11_Khs_42_Pk/A28C6DE9-5473-C0F9-8DD0-6E8270800001/Lausunto_sosiaali-_ja_terveysministeriolle_ikaanty.html

Budjettikirjassa esitetty sote-toimialan sitova toiminnallinen tavoite asiakkaan pääsystä terveysaseman lääkärin kiireettömälle vastaanotolle keskimäärin 10 vuorokauden sisällä on erittäin tärkeä tavoite. Suunniteltuun toimenpidekokonaisuuteen tavoitteen saavuttamiseksi on syytä panostaa vahvasti. Kiireettömään hoitoon pääsy kestää nyt liian kauan. Lääkärivajetta pyritään helpottamaan palkankorotuksin, mutta myös toimintojen uudistamista tarvitaan edelleen.

Terveysasemapalvelut ovat kaupunkilaisille ensisijainen ja tärkeä palvelu. Ajoissa saatu tutkimus, hoito ja kuntoutus lisäävät kaupunkilaisten hyvinvointia ja luottamusta palveluihimme. Peruspalveluja vahvistamalla on mahdollista vähentää raskaampien ja kalliimpien palvelujen tarvetta.

Puheenvuoro talousarvion 2020 lähetekeskustelussa (27.4.2019)

Päiväkirja

Helsingin kaupunginvaltuusto kävi 24.4. lähetekeskustelun talousarvion 2020 valmistelua varten.  Omassa puheessani keskityin lähinnä sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeisiin ja niihin vaikuttaviin haasteisiin.

Puheeni:

”Suomen bruttokansantuotteen kasvun ennustetaan hidastuvan lähivuosina, mutta talouskasvua kuitenkin ennustetaan edelleen olevan. Vaalien aikaiset levottomat puheet rahan jakamisesta, useiden verojen korotuksista tai mm. yritystukien poistamisesta kokonaan aiheuttavat kuitenkin huolta Suomen talouskehityksestä. Toivottavasti tuleva hallitus kuitenkin toimii vastuullisesti; perustaa toimintansa laskelmiin ja tietoon – jotta yritykset voivat edelleen työllistää suomalaisia ja helsinkiläisiä.

Väestön ikääntyminen on yksi tulevaisuuden haasteistamme, joka kasvattaa erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen menoja. Tämä luo paineita talouden kestävyydelle pidemmällä aikavälillä.

Helsingissä eläkeikäisen väestön vuotuisen kasvun ennustetaan olevan yli 2 000 asukasta. Heistä useat siirtyvät pois työterveyshuollon piiristä, mikä lisää julkisten palvelujen tarvetta. Eläkeikäisen väestön sisällä erityisesti kaikkein vanhimpien vanhusikäluokkien, yli 75- ja yli 85-vuotiaiden, määrän kasvu lisää myös palvelujen kysyntää. Yli 95-vuotiaitakin oli Helsingissä viime vuonna runsaat 1000 ja yli 100-vuotiaita 116 henkilöä. Näistä kaikkien hauraimmista ikäryhmistä voisi jatkossa raportoida myös Helsingin ennusteissa.

Väestön ikääntymisen lisäksi kaupungin väkiluku kasvaa vuosittain yli 5000 asukkaalla. Heistäkin kaikki ovat potentiaalisia julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjiä.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa on juuri nyt yksittäisenä huolena lastensuojelutarpeen kasvu, joka on jatkunut jo jonkin aikaa. Tämä on syytä huomioida tulevassa talousarviossa. Tukea on hyvä olla tarjolla mahdollisimman varhain auttamaan perheitä sekä lapsia ja nuoria elämässä eteenpäin. Tämä on satsaus syrjäytymisen ehkäisyyn ja tulevaisuuteen.

Henkilöstöpula on tosiasia monissa sosiaali- ja terveyspalveluissa, esim. terveysasemapalveluihin on edelleen vaikea löytää ammattitaitoista henkilöstöä. Tulevina vuosina onkin jatkettava keinojen etsimistä Helsingin työpaikkojen houkuttelevuuden lisäämiseksi. Mm. palkkakehitysohjelmaa on syytä kiirehtiä, ja henkilöstön johtamiseen ja työjärjestelyihin voisi kiinnittää lisää huomiota. Esim. itseohjautuvia tiimejä on muualla kokeiltu. Meilläkin voisi pilotoida tämän suuntaisia kokeiluja. Myös tälle vuodelle tehtyä budjettikirjausta allianssimallin kokeilusta jossain sosiaali- ja terveyspalvelussa pitää viedä eteenpäin.

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat avoimia ja tärkeitä kaikille kaupunkilaisille. Tulevassa talousarviossa on tarpeen tunnistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää kasvattavat tekijät ja resursoida palveluja sen mukaisesti. Samanaikaisesti pitää tukea toiminnan kehittämistä erilaisin uusin avauksin niin, että kaupunkilaiset lapsista vanhuksiin voivat luottaa saavansa hyviä, ajanmukaisia palveluja oikea-aikaisesti, ja että palvelut tuotetaan kustannusvaikuttavasti ja – tehokkaasti.”