Kuulumisia kaupunginvaltuustosta (28.12.2021)

Kuulumisia kaupunginvaltuustosta (28.12.2021)

Päiväkirja

Syksy on ollut kaupunginvaltuustossa edelleen pandemian vuoksi poikkeuksellinen. Koronatilanne näytti helpottuvan alkusyksystä, jolloin palasimme luottamustoimissa normaaleihin kokoontumiskäytäntöihin. Loppusyksystä oli kuitenkin taas siirryttävä etäkokouksiin.

Koronarajoituksien ja -ohjeiden nopeista muutoksista ja epäselvyydestä on tullut palautetta. Kun valtakunnalliset ohjeistukset ovat olleet monen eri tahon hallinnassa, kaupunkilaisten on ollut haastavaa pysyä ajan tasalla. Siksi presidentin aikoinaan ehdottama valtakunnallinen ”koronanyrkki” on tuntunut syksyn aikana entistä tarpeellisemmalta.

Kaupunginvaltuusto järjestäytyi syksyn alussa, ja lautakunta- ym. paikat jaettiin puolueiden kesken. Pormestaristoa ja kaupunginhallitusta johtaa Kokoomuksen Juhana Vartiainen ja kaupunginvaltuustoa Vihreiden Fatim Diarra. Itse toimin kaupunginvaltuuston lisäksi HUSin (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) hallituksen jäsenenä ja hallituksen edustajana HYKS-lautakunnassa, sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenenä sekä kaupunginhallituksen sotepe-jaoston (valmistelee sote-uudistusta) ja maakuntavaltuuston varajäsenenä. Olen myös ehdolla Helsingin edustajaksi Kuntaliiton valtuuskuntaan, mutta asia päätetään vasta tammikuussa.

Merkittävä päätösasia kaupunginvaltuustossa oli heti syksyn alussa Helsingin kaupunkistrategian 2021–2025 hyväksyminen. Kaupunkistrategiassa mainitaan kaksi merkittävää muutosta, joihin kaupungin on vastattava tulevina vuosina ja vuosikymmeninä erityisesti. Toinen on ilmastonmuutos ja toinen väestön ikääntyminen. Linkistä löytyy valtuustopuheeni, jossa esitän hiukan kritiikkiä ikääntymisen haasteeseen vastaamisesta: https://www.seijamuurinen.net/paivakirja/kaupunginvaltuusto-kasitteli-uutta-kaupunkistrategiaa-6-10-2021/
Seuraavasta linkistä pääsee tarkastelemaan kaupunginvaltuuston hyväksymää kaupunkistrategiaa alkaneelle nelivuotiskaudelle. https://hallintoprod.blob.core.windows.net/prod/Helsingin%20kaupunkistrategia%20Kasvun%20paikka.pdf

Toinen merkittävä asia kaupunginvaltuustossa oli Helsingin kaupungin talousarvion vuodeksi 2022 ja taloussuunnitelman vuosille 2023 – 2024 hyväksyminen. Talousarvion mukaan Helsingin ulkoiset toimintamenot ovat vuonna 2022 noin 5,1 miljardia euroa ja kokonaisinvestointimenot ovat yhteensä lähes 1,1 miljardia euroa. Koronasta toipumiseen varataan erillisrahoitus (yhteensä 70 miljoonaa euroa) kaupunginhallituksen käyttövaroihin vuosille 2022 ja 2023. Vuonna 2022 kunnallisveroprosentti (18) pysyy ennallaan.
Linkki talousarvioon: https://www.hel.fi/static/kanslia/Julkaisut/2021/helsinki-talousarvio-2022.pdf
Linkki valtuustopuheeseeni talousarviosta: https://www.seijamuurinen.net/paivakirja/helsingin-kaupunginvaltuusto-kasitteli-kaupungin-talousarviota-vuodeksi-2022-seka-taloussuunnitelmaa-vuosille-2022-2024-25-11-2021/

Kaupunginvaltuusto päätti  alkusyksystä myös Kruunusillat -hankkeen  raitiotieosuuden (Helsingin päärautatieasemalta Laajasalon Yliskylään) vaiheistamisesta ja enimmäishinnan korottamisesta. Jo ensimmäisen vaiheen rakennuskustannukset (raitiotieyhteys Laajasalontieltä Hakaniemeen) ovat 326 miljoonaa euroa. Sillan kannattavuus herättikin keskustelua. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen, asuntojen rakentamisesta Vartiosaareen on luovuttu, eikä silta myöskään jatku Vartiosaaren kautta Vuosaareen, jonka piti olla alun perin sillan päätepiste. Niinpä sillan käyttäjien arvioitu määrä on pudonnut merkittävästi suhteessa sillan kustannuksiin, varsinkin kun siltaa voivat käyttää raitiovaunun lisäksi vain pyöräilijät ja kävelijät. Tein jo vuosia sitten aloitteen autojen, esim. sähköbussien ja taksien sallimisesta sillalle, mutta esitys kaatui äänestyksessä täpärästi. Nyt siis edetään vaiheittain, ja seuraavista vaiheista päätetään erikseen myöhemmin.
Puheeni asiasta kaupunginvaltuustossa: https://www.seijamuurinen.net/paivakirja/kruunusillat-yksi-alkusyksynuumista-puheenaihe-valtuustossa-24-9-2021/

Loppusyksystä kaupunginvaltuusto hyväksyi poliittisesti kiistanalaisen Sörnäistentunnelin hankesuunnitelman ja sen toteuttamisen vaiheittain. Valtuustossa äänestettiin palautusehdotuksista, joista toisen (tunnelia ei rakenneta), poikkeuksellisesti, teki asian esittelystä vastaava apulaispormestari Sinnemäki. Asia eteni kuitenkin äänestyksissä toteutettavaksi muutamilla ponsilla täydennettynä.

Lisäksi kaupunginvaltuustossa käsiteltiin syksyn aikana lukuisa joukko valtuutettujen aloitteita.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan tärkeimpiä asioita syksyn aikana oli kaupungin kokonaisbudjettiin kuuluvan sote-toimialan talousarvion sekä toimintasuunnitelman ja tulosbudjettien hyväksyminen vuodelle 2022. Sote-toimialan talousarvion vuoden 2022 kokonaismenoraami on 2,4 miljardia euroa, josta HUSille maksettava (erikoissairaanhoidon) osuus on 731,8 miljoonaa euroa. Kaupungin omissa palveluissa suurin osuus budjetista menee sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluille, 646,4 miljoonaa euroa. Tämä kattaa mm. kaupungin oman sairaalatoiminnan ja ikääntyneiden palvelut.

Vuosittain päätettävä, usein paljon keskustelua ja poliittistakin neuvottelua vaativa asia sosiaali- ja terveyslautakunnassa oli avustusten jakaminen järjestöille. Avustukset katetaan pääasiassa valtion Helsingille luovuttamilla kuolinpesien varoilla, joita oli käytettävissä 6,2 miljoonaa euroa. Lautakunta pääsi yhteiseen sopimukseen ja muutti hiukan esittelijän esitystä, mutta kokonaissumma jäi ennalleen. Avustukset ovat tärkeitä monille sosiaali- ja terveystoimialan omaa toimintaa täydentäville järjestöille.

Valtakunnallinen sote-uudistus etenee myös Helsingissä, vaikka meille ei tulekaan hyvinvointialuetta. Helsinki vastaa jatkossakin omista sosiaali- ja terveyspalveluistaan, mutta toiminta erotetaan muusta kaupungin toiminnasta ja budjetista omaksi kokonaisuudekseen. Rahoitus Helsingin sote-palveluille tulee jatkossa valtiolta. Hankimme erikoissairaanhoidon palvelut jatkossa ”HUS-yhtymältä”, kuten hankkivat myös Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Vantaa-Keravan ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueet. Uudenmaan hyvinvointialueilla järjestetään tammikuussa 2022 aluevaalit, joissa valitaan poliittiset päättäjät vastaamaan sote-palveluista. Helsingissä ei järjestetä vaaleja, koska sote- ja pelastuspalveluista tulee jatkossa vastaamaan kaupunginvaltuuston alainen ”sotepe-lautakunta”.

Sote-uudistusta käsitellään ja suunnitellaan eri toimielimissä, mm. Uudenmaan tasolla Helsingin kansliapäällikön johdolla ja Helsingissä kaupunginhallituksen sotepe-jaostossa. Myös HUSin hallitus käsittelee uudistuksen toimeenpanoa säännöllisesti. Toiminnan organisoinnista ei ole vielä selviä linjauksia tai päätöksiä, joten palaan niihin myöhemmin.

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA ja jaksamista edelleen poikkeusoloissa!

Terv. Seija

 

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista tarvitaan 13.3.2018

Päiväkirja

Suomi ikääntyy, ja samalla tarve sosiaali- ja terveyspalveluille kasvaa. On arvioitu, että 75 vuotta täyttäneitä on vuonna 2030 noin 60 prosenttia enemmän kuin nyt. Kun palvelun tarve alkaa nousta yli 75-vuoden iässä, on selvää, että jotain on tehtävä taloudellisen kestävyyden varmistamiseksi. Terveydenhuollon kustannukset ovat jo nousseet viime vuosina runsaasti, eikä tällä tiellä ei voi kauan jatkaa.

Nykyinen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestelmä vaatii uudistamista ja peruspalveluille tarvitaan jo pitkään puheenaiheena olleet leveämmät hartiat. On ollut ongelmallista, että osiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen hallintomallista ei ole päästy yleiseen konsensukseen, vaikka uudistusta on tehty jo 10 vuotta erilaisten hallituskokoonpanojen voimin. Maakuntamallinkin kritiikki on kiihtynyt.

Varsinkin suuressa maakunnassa, Uudellamaalla, korostuvat maakuntamallin haasteet. Kun pääsee seuraamaan läheltä massiivisen Uudenmaan maakunnan valmistelua, tuntee helposti neuvottomuutta. Maakunnan hallinnoitavaksi siirretään sote-palvelujen lisäksi useita muita palvelukokonaisuuksia. Nousee kysymys, yritetäänkö yhdellä kertaa liian paljon. On haastavampaa tehdä näin suurta muutosta 1.6 miljoonan asukkaan maakunnassa kuin pienemmissä jopa alle 100 000 asukkaan maakunnissa, joille maakuntamalli voi olla sopiva.

Pääkaupunkiseutu Uudenmaan sisällä on lisäksi oma erityisalueensa. Hyötyykö pääkaupunkiseutu tästä uudistuksesta, on tärkeä kysymys. Onhan Helsinki ja muu pääkaupunkiseutu koko maan veturi, ja hyödyllinen koko maan näkökulmasta. Tämä olisi syytä huomioida vielä nykyisessäkin vaiheessa uudistusta. Myös eduskunnassa on vaadittu metropolipoliittista selontekoa sekä panostusta pääkaupunkiseutuun Suomen kehityksen vauhdittajana (Sari Sarkomaa 9.3.-18).

Siitä olen iloinen, että sosiaali- ja terveyspalveluille esitetään uudenlaista mallia, jossa on mahdollisuus asukaskeskeisyyden paranemiseen.  On odotettavissa että valinnanvapaus hallitusti toteutettuna parantaa kansalaisten hoitoon pääsyä ja omia valintoja. Nykyistä laajemmille alueille perustuva sote-uudistus sekä perus- ja erikoistason integraatio vaikuttanevat myös kustannuskehitykseen hillitsevästi.

Uudenmaan liiton maakuntavaltuusto ilmaisi huolensa Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun maakuntamallin vaikutuksista ja jätti kannanoton maakuntamallin haasteista pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla. Yhtä ideaalia hallintomallia ei tietenkään ole, ja aika uusille avauksille on vähissä. Toiveena on silti, että Uusimaa ja pääkaupunkiseutu huomioidaan muista poikkeavana maakuntana, ja vielä kerran pohditaan, voisiko Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen toteuttaa kevyemmällä tai toisenlaisella hallintomallilla perustuslakia rikkomatta?