Päiväkirja
Tämä tutkijatoverini kanssa kirjoittamamme artikkeli on julkaistu Helsingin Uutisissa 10.5.2023
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöpulan ratkaisemiseksi on esitetty julkisuudessa ”käsiparien” palkkaamista, etenkin ikääntyneiden palveluihin. Tämän loukkaavaksikin kokemamme ilmaisun takana lienee ajatus, että kuka tahansa osaa hoitaa iäkkäitä ihmisiä.
Perusteluissa viitataan usein omaishoitoon, mikä ei kuitenkaan ole pätevä argumentti. Läheistään hoitava omainen tuntee yleensä hoidettavansa, hänen terveyshistoriansa ja tarpeensa jo pitkältä ajalta. On eri asia mennä kouluttamattomana hoitamaan 10-20 sairasta, tuntematonta ikäihmistä hoitoyksikköön.
Varsinaisissa hoitotehtävissä, kuten asiakkaiden voinnin muutoksiin reagoimisessa sekä hyvästä ravitsemustilasta, psyykkisestä hyvinvoinnista, kuntoutuksesta ja lääkityksistä huolehtimisessa tarvitaan ammattilaisen osaamista ja otetta. Tutkimusnäyttökin osoittaa hyvän palvelujen laadun, asiakkaiden kunnon myönteisen kehityksen ja palveluketjun toimivuuden edellyttävän ammattitaitoista henkilöstöä. Käytännön kokemuksen mukaan esim. päivystyspalvelujen käyttö ikääntyneiden asumispalveluissa kasvaa helposti kesälomansijaisten siirtyessä vakituisen henkilöstön tilalle.
Jos edelleen halutaan tuottaa korkeatasoisia, ammattitaitoisesti johdettuja hoitopalveluja myös ikääntyneille, on tässä henkilöstöpulatilanteessa ryhdyttävä ripeisiin toimenpiteisiin. Ensisijaista on saattaa koulutetun hoitohenkilöstön palkkaus koulutuksen sekä työtehtävien vaativuuden edellyttämälle tasolle. Palkkaukseen sidotun urakehityksen on oltava myös hoitotyössä mahdollista.
Lisäksi on panostettava henkilöstö- ja tehtävärakenteen sekä työolojen kehittämiseen. Avustaviin tehtäviin ja tukipalveluihin tarvitaan lyhyen, soveltuvan kulutuksen saaneita hoito- tai muiden eri alojen työntekijöitä. Näin hoitotehtäviin koulutettu henkilöstö voi keskittyä ammatillista osaamista vaativiin tehtäviin ja hoitoyksiköiden johtamiseen.
Jotta saamme hoitoalalle jatkossakin uusia ammattilaisia, on hoitoalan ammattitehtävistä saatava sisällöltään ja palkkatasoltaan houkuttelevia. Voimme myös tavoitella alalta poistuneiden ja muihin maihin siirtyneiden hoitoalan ammattilaisten paluuta takaisin hoitoalan tehtäviin.
Ei etsitä enää ”käsipareja” ikääntyneiden hoitotyöhön, vaan pidemmän tai lyhyemmän eri alojen koulutuksen saanutta henkilöstöä eritasoisiin tehtäviin. Ammattitaitoisesti tuotettu hoitopalvelu on meidän kaikkien parhaaksi.
Aloitteet
Helsingin sosiaali- ja terveystoimialalla on pulaa hoitohenkilöstöstä, esim. kotihoidossa, hoivayksiköissä ja terveysasemilla. Henkilöstön vaihtuvuus on myös suurta, mikä vaikeuttaa toiminnan laadun ylläpitoa ja luottamuksellisten hoitosuhteiden muodostamista asiakkaille. Henkilöstötilanne on edelleen heikentynyt koronapandemian aikana, ja sosiaali- ja terveyspalveluihin on syntynyt viime vuosina runsaasti hoito- ja palveluvelkaa.
Jo nyt on henkilöstötilanteen parantamiseksi ollut esillä palkkakehitysohjelma, mutta työvoiman saatavuuden ja pysyvyyden vahvistamiseksi kannattaisi ideoida muitakin toimia.
Esitänkin, että Helsingin kaupunki perustaa työryhmän sosiaali- ja terveystoimialan henkilöstön saatavuutta ja ”pitovoimaa” edistävien toimenpiteiden määrittelemiseksi ja kutsuu työryhmään sekä viranhaltijoita että työntekijöiden edustajia.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi aloitteeni – tässä vastaus:
Sosiaali- ja terveyslautakunta on käsitellyt 7.6. ja 21.6. kokouksissaan esitystä erillisen työryhmän perustamisesta. Lautakunnan päätöksessä on laajasti todettu moninainen toiminta henkilöstön saatavuuden edistämiseksi. Henkilöstön saatavuutta edistetään mm. erilaisin hankkein, pito- ja vetovoimatyöpajoin, työnantajakuvaa ja oppilaitosyhteistyötä kehittäen, oppisopimuskoulutuksin ja kansainvälisen rekrytoinnin keinoin. Kehittämistä on tiivistetty, ja siihen on voitu osoittaa resurssia Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeesta.
Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että Työvoiman saatavuuden hankkeen sekä sosiaali- ja terveystoimialan henkilöstöresurssipalveluiden toimintaan sisäänrakennettujen saatavuutta parantavien mekanismien vaikutusten arviointi olisi syytä toteuttaa ennen työryhmän perustamista. Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että edellä mainitun vuoksi tässä vaiheessa oman työryhmän perustaminen Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan henkilöstön saatavuuden parantamiseksi ei ole tarkoituksenmukaista.
Samalla lautakunta päätti, että edellä kuvattujen toimenpiteiden lisäksi käynnistetään työpajatoiminta sosiaali- ja terveystoimialan henkilöstön saatavuuden ja pitovoiman vahvistamiseksi, ja kutsutaan työpajaan asiakastyötä tekeviä lääkäreitä, hoitotyön ja sosiaalityön edustajia sekä opintojen viime vaihetta suorittavia alan opiskelijoita. Lautakunta esittää myös harkittavaksi kyselyä lastensuojelussa jo tehdyn kyselyn tapaan eri yksiköissä toimiville asiakastyötä tekeville työntekijöille tai otokselle työntekijöistä. Sosiaali- ja terveyslautakunta toivoo saavansa työpajatoiminnan sekä mahdollisen kyselyn tulokset tiedoksi maaliskuuhun 2023 mennessä.
Muina näkökohtina sosiaali- ja terveyslautakunta nostaa esiin sosiaali- ja terveystoimen yksiköiden välisen tietojen vaihdon, henkilöstön työkierron ja -vierailujen kautta toimiva parhaiden käytäntöjen levittämisen sekä yksiköiden johtajien keskinäinen neuvonpidon organisaatioiden toimintojen kehittämiseksi ja työilmapiirin edistämiseksi ja muut vastaavat työyhteisön sisäiset ns. pitoa parantavat toimenpiteet.
