Kaupunginvaltuustossa 2.3.2022

Päiväkirja

Kaupunginvaltuusto käsitteli Laajasalon Stansvikinkallion asemakaavaa. Siitä linjattiin uudessa kaupunkistrategiassa, että asemakaava arvioidaan uudelleen. Tämä on yleisesti hyvin poikkeuksellinen ja vaarallinenkin linjaus.

Stansvikinkallion asuinalueen asemakaava on jo ehtinyt tullut lainvoimaiseksi marraskuussa 2020, korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen 30.10.2020 jälkeen. Kaupungin toimintamallin mukaisesti ja asuntotuotantotavoitteiden täyttämiseksi alueiden suunnittelua on ryhdytty tämän jälkeen viipymättä edistämään. Nyt valtuuston uuden päätöksen mukaan kaupunkiympäristön toimiala käynnistää asemakaavan uudelleen arvioinnin kaupunkistrategian mukaisesti.

Laajasalon asukkaiden kannalta päätös on tietenkin toiveiden mukainen ja myönteinen, mutta jo nyt päätös on aiheuttanut keskustelua muidenkin jo lainvoiman saaneiden kaavojen avaamisesta. Jos tämä käytäntö nyt yleistyy, sen myötä asuntojen rakentaminen hidastuu ja kallistuu. Sikäli valitukset ja vastaehdotukset pitäisi esittää ja käsitellä prosessin aiemmissa vaiheissa, jolloin muutosten tekeminen on helpompaa ja edullisempaa.

Lisäksi kaupunginvaltuustossa käynnistyi heti keskustelu Kruunuvuoren raitiotiesillan rakentamisesta ja sen kalleudesta suhteessa Laajasalon alueen suunniteltua (n. 40 000) vähäisempään asukasmäärään. Sillan piti alunperin palvella Laajasalon nykyisiä ja uusia asukkaita sekä Vartiosaareen kaavailtuja n. 2 000 asukasta. Lisäksi siltaa suunniteltiin Vuosaaren asukkaiden sekä matkailijoiden merelliseksi näköalareitiksi keskustasta Ramsinniemeen ja takaisin. Nyt sillan käyttäjiksi jäävät vain Laajasalon alueen asukkaat, joten silta per asukas näyttäytyy kalliina investointina. Toisaalta nyt Laajasalo on sillan kannattavuuden vuoksi rakennettava mahdollisimman tehokkaaksi, mahdollisesti sekä tiheydeltään että korkeudeltaan. Tätä asukkaat kuitenkin myös vastustavat tässäkin Stansvikinkallion asiassa.

Kaupunginvaltuuston viimeisen päätöksen mukaan raitiovaunu Kruunusilloilla kulkee ainakin alkuvaiheessa vain Laajasalon Yliskylästä Hakaniemeen, jolloin matkanteko Laajasalon eri alueilta esim. keskustaan vaatii useampia vaihtoja kuin metrolla kulkiessa. Ensin bussilla tai omalla autolla Laajasalon keskustaan, josta raitiovaunulla Hakaniemeen, josta toisella raitiovaunulla keskustaan ja mahdollisesti vielä eri vaunulla tai bussilla muihin suuntiin. Pyöräily onnistunee sillalla lähinnä kesäisin jos on voimia polkea kaarevan sillan huipun yli. Vielä kun autoilu on sillalla kielletty, sillan käyttö saattaakin jäädä oletettua vähäisemmäksi. Kun alkuperäinen raitiotiesiltapäätös tehtiin vuonna 2008, aika oli toinen. Nyt sähköautot ja -bussit ovat arkipäivää, joten olisi ollut kohtuullista sallia niiden käyttö sillalla sovituin ehdoin.

Kruunuvuoren silta tai lisäyhteys Laajasalon saarelle on kuitenkin tarpeellinen, koska Itämetron vetokyky on loppumassa. Silta on jo rakenteilla, ja tavoite raitiotieliikenteen käynnistymiselle on 2027.

Kruunusillat, yksi alkusyksyn kuumista puheenaiheista valtuustossa (24.9.2021)

Päiväkirja

Kaupunginvaltuusto käsitteli 25.8. Kruunusillat-hankkeen hankesuunnitelman enimmäishinnan korotusta. Valtuuston kokouksessa kuultiin monenlaisia kommentteja kolme siltaa käsittävästä Kruunusillat-hankkeesta. Kristilliset ja perussuomalaiset tekivät asiasta palautusehdotukset uudelleen valmisteluun, mutta palautukset eivät menneet läpi äänestyksessä. Palautusta kannattivat lähinnä vain Krist, Ps, Rkp ja Liik. Koko hanke haluttiin pysäyttää ja hakea sillalle muita vaihtoehtoja, joita tosin on jo moneen kertaan selvitetty aiemmissa käsittelyissä. Siltaa pidettiin kalliina, mitä se onkin, mutta ilman siltaa on vaarana koko Laajasalon saaren sekä lähialueiden liikenteen vaikeutuminen.

On hyvä muistaa, että alun perin Kruunusiltojen rakentamisen perusteena oli itämetron vetokyvyn loppuminen, mikä on tosiasia. Siten siltojen rakentaminen tai rakentamatta jättäminen ei voi olla pelkästään mielipidekysymys. Saarella asuu meneillään olevan lisärakentamisen jälkeen n. 40 000 ihmistä, ja heille on taattava sujuvat liikennejärjestelyt. Laajasalon alueen ihmisten jättäminen yhden, nyt rakenteilla olevan kaupunkibulevardin taakse olisi haavoittuva ja liikkumista vaikeuttava vaihtoehto.

Kaupunkibulevardin kokeilu ajettiin valitettavasti valtuustossa läpi juuri tälle kiivaasti kasvavalle alueelle. Aiemmin hyvin vetäneen ulosmenotien liikennettä hidastetaan mm. purkamalla eritasoliittymät ja korvaamalla ne lukuisilla liikennevaloilla. Tämänkin vuoksi liikenteen sujumiseksi saarelta ja saarelle tarvitaan ratkaisuja – joista Kruunusillat näyttää tällä hetkellä toimivimmalta vaihtoehdolta.

Lauttayhteyteen Kruunuvuoresta Hakaniemeen en usko, sillä matkalla Laajasalon eri alueilta (esim. Jollas) Helsingin keskustaan tarvittaisiin 2 vaihtoa, eli 3:n eri liikennevälineen käyttöä. Puhumattakaan esim. matkasta Meilahteen, jolloin tarvittaisiin jo 3 vaihtoa. Ainakin talvella tuntuisi liian kylmältä kyydiltä liikennevälineen vaihtoineen.

Pelkän raideliikenteen ja pyöräilyn sallimista silloilla pidän liian pudasoppisena ja joustamattomana ratkaisuna. Raitiovaunumatkan jälkeen suuri osa Laajasalon saaren eri osien asukkaista tarvitsee bussiyhteyden omalle alueelleen. Sikäli joustavammat sähköbussit ja -taksit pitäisi ainakin saada kulkemaan sillalla. Tätä olen esittänyt aloitteessani ensimmäisen kerran jo vuonna 2016. Niukasti yli puolet valtuuston jäsenistä vastusti tuolloin autoilua sillalla.

Kokoomus teki tässä kokouksessa asiaan ponsiesityksen, jossa edellytettiin etsittävän teknisiä ja toiminnallisia ratkaisuja, joilla sillan käyttöastetta voitaisiin kasvattaa esimerkiksi sallimalla päästöttömille ja vähäpäästöisille ajoneuvoille sillan käyttö. Valitettavasti 37 ääntä ponsiesityksen puolesta ei riittänyt läpimenoon. Pontta kannattivat Krist, Rkp, Ps, Liik ja Kok.