Lisää asuntoja Helsingin keskustaan

Helsingin Sanomat julkaisi 20.10. artikkelini Helsingin keskustan kehittämisestä ja elävöittämisestä. Tähän tarvitaan mm. lisää asuntoja ja asukkaita keskusta-alueelle:

Mielipide|Lukijan mielipide

Helsingin on lisättävä asuntojen määrää keskustassa

Helsinkiä on kehitettävä monipuolisesti, mutta sitä ei pidä tehdä asukkaiden hyvinvoinnin ja asumisterveyden kustannuksella.

Helsingin keskustassa on asuntoja muun muassa Alvar Aallon kadulla.

Helsingin keskustassa on asuntoja muun muassa Alvar Aallon kadulla. KUVA: PAULA KASKIMAA / IS

*********************

HELSINGISSÄ on käynnistynyt selvitystyö kaupungin keskusta-alueen toimitilojen periaatteiden päivittämiseksi sekä käyttötarkoituksen muutoksen helpottamiseksi. Tavoitteena on saada keskustaan lisää asukkaita.

Keskusta-alueella on runsaasti muun muassa valtion, kaupungin, yliopiston sekä virastojen ja yritysten toimitiloja ja aiempaa vähemmän asukkaita. Varsinkin talvikaudella osa kaduista on iltaisin ja viikonloppuisin hiljaisia, ja monet kivijalkakaupat ovat käyneet kannattamattomiksi.

KAUPUNKI on viime vuosina pitänyt esillä ydinkeskustan elävyyden vahvistamista erityisesti huvi- ja tapahtumapaikkoja lisäämällä. Käytännössä tämä on tarkoittanut keskusta-alueen muuttumista ”biletysalueeksi”. Tämä on elävöittänyt keskustaa lähinnä kesäiltaisin ja viihdyttänyt paljolti muiden kuntien asukkaita sekä turisteja.

Esimerkiksi toimitilojen ylimpiä kerroksia voisi varata asunnoiksi.

Mikäli tavoitteena on pitää keskusta elävänä ympäri vuoden, Helsingin on lisättävä asuntojen määrää keskusta-alueella. Esimerkiksi rakennettavien tai peruskorjattavien toimitilojen ylimpiä kerroksia voisi varata asunnoiksi. Ehkä tämä houkuttelisi myös palveluyrittäjiä hakeutumaan nyt tyhjillään oleviin kivijalkatiloihin ja monipuolistamaan keskustan palvelutarjontaa.

KESKUSTA-ALUEELLA on tärkeää huolehtia huvitarjonnan ja asumisen tasapainosta, esimerkiksi riittävillä melumääräyksillä ja -suojauksilla sekä valvonnalla. Keskusta ei ole houkutteleva asuinalue, jos esimerkiksi musiikin jytke kuuluu asuntoihin joka ilta. Helsinkiä on kehitettävä monipuolisesti, mutta sitä ei pidä tehdä asukkaiden hyvinvoinnin ja asumisterveyden kustannuksella.

Seija Muurinen

terveystieteiden tohtori, kaupunginvaltuutettu (kok)

Helsinki

Kaupunginvaltuustossa keskusteltiin kaupungin melusta, mm. konserttien aiheuttamasta häiriöstä 13.9.2023

Kaupunginvaltuustossa keskusteltiin kaupungin melusta, mm. konserttien aiheuttamasta häiriöstä 13.9.2023

Kaupunginvaltuusto käsitteli 13.9.2023 kokouksessa Helsingin ympäristöraporttia.

Pidin kokouksessa puheen ympäristöraportissa käsitellystä meluntorjunnasta. Lähtökohtanani oli Helsingin ympäristöraportissa mainittu tulos meluntorjunnan indikaattorin kehittymisestä parempaan suuntaan.

Varmaankin asia oli näin, kun melua oli mitattu vain tietyistä, entisistä kohteista. Vuonna 2022 tehdyssä kyselyssä asukkaiden kokemuksista ulkoilmakonserteista kohteita olivat Olympiastadion, Kaisaniemi, Tokoinranta ja Suvilahti.

Kysyinkin apulaispormestarilta ja virkahenkilöiltä, miksi kaikkein useimmin kaupungin keskustassa, asutuksen keskellä pidettäviä Etelärannan alueen konsertteja ei otettu mukaan kyselyyn? Vastaus ei mielestäni tuonut ”valaistusta” asiaan, sillä selityksenä oli, että vasta uuden huvikeskuksen rakentamisen yhteydessä (vuosikymmenen loppupuolella?) tätä pohditaan. Vastaus ei myöskään ”lämmittänyt” huvikeskuksen lähialueen asukkaiden mieliä.

Palautetta Etelärannan alueen konserteista ja musiikista on käsittääkseni tullut runsaasti myös virkahenkilöille mm. Tähtitorninmäen, Etelärannan suunnan ja Katajanokan asukkailta.

Allas Sea Poolin pihalla järjestettiin tänä kesänä nettisivujen mukaan kolmen kesäkuukauden aikana yli 60 konserttia, mikä oli kohtuuton määrä ilman minkäänlaista melusuojausta naapureiden suuntaan. Lähialueen asukkaille jäi kesällä vain n. 20 musiikin jytkeestä vapaata iltaa! Varsinaisten konserttien lisäksi Allas Sea Poolin kattoterassilla soitettiin musiikkia, usein diskjockeyn vetämänä, samoin kuin Flying Cineman pihalla, jonne ravintolan kovaääniset on sijoitettu.

Ikkunoiden kiinni pitäminen ei estä musiikin aiheuttamaa melua asuntojen sisätiloissa, erityisesti basson jytkettä ja rumpujen hakkaavaa ääntä. Varsinkin talojen ylempiin kerroksiin ja parvekkeille (kun konserttipaikan ja asuntojen välissä ei ole yhtään rakennusta vaimentamassa ääntä) melu kuuluu voimakkaimpana näistä kaikista musiikkimelun lähteistä, esim. Tähtitornimäen suunnalla. Tämä säätelee lähialueiden asukkaiden parvekkeiden käyttömahdollisuutta.

Basson jytke ei ole vain korvin kuultavaa melua, vaan se tuntuu koko kropassa ja aiheuttaa stressiä elimistössä. Kaikkiaan melu, mukaan lukien jatkuva musiikkimelu, ei ole pelkkä kiusa, vaan se on monella tavalla terveyteen vaikuttava haitta – esim. kasvavien lasten kehitykseen. Näin sanotaan THL:n ympäristöterveys-sivuilla Melu – THL– lisätietoa löytyy myös mm. Valviran sivuilta Melu Mitä tehdä, kun melu häiritsee? | Valvira.

Kaupungin ympäristöraportin mukaan merkittävin melulähde Helsingissä on tieliikenne. Oman kokemukseni mukaan se ei kuitenkaan ole mitään säännöllisesti sisätiloihin kantautuvaan basson jytkeeseen verrattuna.

Kaupungin elävyyden kehittämistä ja vieraspaikkakuntalaisten houkuttelua kivan kaupungin tapahtumiin ei pitäisi tehdä oman kunnan asukkaiden hyvinvoinnin kustannuksella. Jos keskustassa halutaan säilyttää tai lisätä myös asumista, on asunnoissa voitava asua ilman kohtuutonta meluhaittaa ja heikentynyttä asumisterveyttä.

Teinkin ympäristöraportti-asiaan valtuuston kokkouksessa kaksi pontta:
1) Kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta, että Helsingin tulevassa meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa huomioidaan Olympiastadionin, Kaisaniemen, Tokoinrannan ja Suvilahden lisäksi myös Etelärannan alueella soitettava musiikki.

  • Tämän ponnen läpimeno olisi tarkoittanut mm. asukkaiden kuulemista melun kartoittamisen ohella.
  • Siksi ihmettelinkin, miksi esim. Vasemmistoliitto ja Liike Nyt äänestivät ponttani vastaan (?). Puolueista, Vihr ja Kesk sekä pormestaristo äänestivät tyhjää. Vain Rkp, Krist, PS ja Kok sekä osa SD:n valtuutetuista tuki pontta. Läpimeno jäi muutamista äänistä kiinni.

2) Kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta, että kaupunkiympäristötoimiala ryhtyy toimenpiteisiin, ja edellyttää Etelärannan alueen ulkokonsertteja järjestävät tai musiikkia ulkona soittavat toimijat suojaamaan lähiympäristön asukkaat musiikinmelun aiheuttamilta terveyshaitoilta jo ensi kesän ajaksi.

  • Tätä pontta tuki vain 20 valtuutettua.