Päiväkirja
Kaupunginvaltuusto käsiteli Laajasalon kauppakeskuksen alueen asemakaavaa. Kaava hyväksyttiin pitkähkön keskustelun jälkeen yhdellä ponnella höystettynä. Eniten puhetta aiheutti puretun Kiiltomadonpolun sillan uudelleen rakentaminen. Nythän tämä kevyen liikenteen silta on purettu.
Myös kaava-alueen läpi kulkeva liikeneväylä herätti kiinnostusta. Entisen kaksikaistaisen moottoriliikennetien sijaan saamme kaupunkibulevardin, jossa keskellä kulkee jatkossa raitiovaunut ja sivuilla sekä kevyen liikenteen että autokaistat. Tämä tulee hidastamaan liikennettä monine liikennevalo-ohjattuine suojateineen, jotka korvaavat jatkossa ylikulkusillan.
Omassa puheessani (kursiivilla) tein apualaispormestarille kaksi kysymystä, joihin sain myös vastaukset:
”Laajasalossa on viime aikoina käyty tiukkakin keskustelua tämän omaleimaisen, luonnonläheisen Laajasalon saaren rakentamisesta. Kaupunkistrategiassakin mainittu Stansvikinkallio oli hetki sitten kovan väännön kohteena. Nyt käsiteltävästä, pitkään tekeillä olleesta kaavasta ei sen sijaan ole kuulunut ainakaan laajempaa keskustelua. Nyt käsiteltävä alue, kauppakeskuksen ympäristö, onkin historiallisia luontokohteita sopivampi alue täydennysrakentamiselle. Laajasaloon on tulossa hyvin kallis silta- ja raitiotieratkaisu, joten tälle investoinnille tarvitaan myös käyttäjiä.
Tässä kaavassa puhutaan n. 700 asukkaan lisäyksestä alueelle, ja kaavan mukainen liiketila Laajasalon saaren keskuksena mahdollistaa palveluja koko saarialueen asukkaille. Kauppakeskuksen ympäristöstä tulee kaupunkimainen alue, josta löytyy aikanaan myös raitiotiepysäkki. Lautakuntakäsittelyssä kaavaan oli tehty hyvä lisäys, jonka mukaan ”julkisivujen ja maantasojärjestelyjen tulee olla korkeatasoisia koko alueella ja etenkin Yliskylän puistokadun puolella kirkon edustalla”. Toivottavasti saamme tyylikkään kokonaisuuden.
Asian perehtyessä heräsi kaksi kysymystä, jotka osoitin apulaispormestarille.
1. Tekstissä oli mainittu ettei purettua Kiiltomadonpolun siltaa rakenneta uudelleen, vaikka se lisäisi turvallisuutta esim. Laajasalontien toisella puolella asuvien koululaisten koulumatkaan. Leveän kaupunkibulevardin ylittäminen ei välttämättä ole yhtä turvallinen. Joten onko tämä linjaus sillasta lopullinen? Jos on, niin olisi hyvä kuulla perustelut.
Perusteluina apualaispormestari esitti, että maankäytön tilanne alueella muuttuu siten, ettei siltaa enää tarvita. Kaupunkibulevardin valmistuttua jalankulkuväylät ovat kaupunkibulevardin reunoilla ja suojatiet ovat tien ylittämistä varten. Sillan uudelleen rakentamista ei pidetty sopivana nykykaavaan. Tähän eivät kaikki olleet tyytyväisiä ja kaavan palauttamisesta uudelleen valmisteluun (silta lisättäisiin kaavaan) äänestettiin. Tuloksena oli, ettei Kiiltomadonpolun siltaa (ainakaan toistaiseksi) tule.
2. Kysyn vielä samalla sosiaali- ja terveystoimen aiemmissa rakentamissuunnitelmissa kaavaillusta uudesta seniorikeskuksesta Laajasalon keskustan alueelle. Tein jo valtuustourani alussa aloitteen uudesta seniorikeskuksesta, ja se on luvattu rakentaa Laajasaloon, mutta viimeisten tietojen mukaan rakentaminen ajoittuu vasta vuosikymmenen loppupuolelle. Kysynkin, olisiko hanketta mahdollista kiirehtiä?
Vanha Rudolfin palvelutalo on erittäin huonokuntoinen ja esteellinen myös yleisiltä tiloiltaan. Sikäli kasvavan alueen ikääntyvälle väestölle tarvitaan seniorikeskus heidän kokoontumispaikakseen, hyvinvointinsa edistämiseksi sekä tarvittaessa myös hoivapalvelujen saamiseksi.
Apulaiskaupunginjohtajan vastaus oli lupaava. Hän totesi, että seniorikeskus rakennetaan niin pian kuin mahdollista. Tästä tulen nyt pitämään kiinni ja muistuttamaan ajoittain.
Mielestäni myös asuntojen rakentamisessa Laajasalon keskustan alueelle on jatkossa hyvä huomioida ikääntyneet ja liikuntaesteiset kaupunkilaiset. Alueella sijaitsevat jo nyt hyvin lähekkäin, helppojen kulkureittien varrella mm. sosiaali- ja terveyskeskus, kirjasto, kauppakeskus ja kirkko. Lisäksi raitiovaunun pysäkki on tulossa lähelle. Sopivat asunnot sopivassa ympäristössä edistäisivät liikuntaesteisten itsenäistä selviytymistä.”
https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Esitys/2022/Keha_2022-03-30_Kvsto_6_El/0B2C8313-86F1-CB1B-9CD1-7FBB4BF00001/Laajasalon_kauppakeskuksen_alueen_asemakaavan_muut.html
Päiväkirja
Kaupunginvaltuusto käsitteli 25.8. Kruunusillat-hankkeen hankesuunnitelman enimmäishinnan korotusta. Valtuuston kokouksessa kuultiin monenlaisia kommentteja kolme siltaa käsittävästä Kruunusillat-hankkeesta. Kristilliset ja perussuomalaiset tekivät asiasta palautusehdotukset uudelleen valmisteluun, mutta palautukset eivät menneet läpi äänestyksessä. Palautusta kannattivat lähinnä vain Krist, Ps, Rkp ja Liik. Koko hanke haluttiin pysäyttää ja hakea sillalle muita vaihtoehtoja, joita tosin on jo moneen kertaan selvitetty aiemmissa käsittelyissä. Siltaa pidettiin kalliina, mitä se onkin, mutta ilman siltaa on vaarana koko Laajasalon saaren sekä lähialueiden liikenteen vaikeutuminen.
On hyvä muistaa, että alun perin Kruunusiltojen rakentamisen perusteena oli itämetron vetokyvyn loppuminen, mikä on tosiasia. Siten siltojen rakentaminen tai rakentamatta jättäminen ei voi olla pelkästään mielipidekysymys. Saarella asuu meneillään olevan lisärakentamisen jälkeen n. 40 000 ihmistä, ja heille on taattava sujuvat liikennejärjestelyt. Laajasalon alueen ihmisten jättäminen yhden, nyt rakenteilla olevan kaupunkibulevardin taakse olisi haavoittuva ja liikkumista vaikeuttava vaihtoehto.
Kaupunkibulevardin kokeilu ajettiin valitettavasti valtuustossa läpi juuri tälle kiivaasti kasvavalle alueelle. Aiemmin hyvin vetäneen ulosmenotien liikennettä hidastetaan mm. purkamalla eritasoliittymät ja korvaamalla ne lukuisilla liikennevaloilla. Tämänkin vuoksi liikenteen sujumiseksi saarelta ja saarelle tarvitaan ratkaisuja – joista Kruunusillat näyttää tällä hetkellä toimivimmalta vaihtoehdolta.
Lauttayhteyteen Kruunuvuoresta Hakaniemeen en usko, sillä matkalla Laajasalon eri alueilta (esim. Jollas) Helsingin keskustaan tarvittaisiin 2 vaihtoa, eli 3:n eri liikennevälineen käyttöä. Puhumattakaan esim. matkasta Meilahteen, jolloin tarvittaisiin jo 3 vaihtoa. Ainakin talvella tuntuisi liian kylmältä kyydiltä liikennevälineen vaihtoineen.
Pelkän raideliikenteen ja pyöräilyn sallimista silloilla pidän liian pudasoppisena ja joustamattomana ratkaisuna. Raitiovaunumatkan jälkeen suuri osa Laajasalon saaren eri osien asukkaista tarvitsee bussiyhteyden omalle alueelleen. Sikäli joustavammat sähköbussit ja -taksit pitäisi ainakin saada kulkemaan sillalla. Tätä olen esittänyt aloitteessani ensimmäisen kerran jo vuonna 2016. Niukasti yli puolet valtuuston jäsenistä vastusti tuolloin autoilua sillalla.
Kokoomus teki tässä kokouksessa asiaan ponsiesityksen, jossa edellytettiin etsittävän teknisiä ja toiminnallisia ratkaisuja, joilla sillan käyttöastetta voitaisiin kasvattaa esimerkiksi sallimalla päästöttömille ja vähäpäästöisille ajoneuvoille sillan käyttö. Valitettavasti 37 ääntä ponsiesityksen puolesta ei riittänyt läpimenoon. Pontta kannattivat Krist, Rkp, Ps, Liik ja Kok.
Päiväkirja
Tarkastelin valtuustokauden aikana kaupunginvaltuustossa tekemiäni aloitteita ja niihin saatuja vastauksia. Vuonna 2020 olin tehnyt naisista eniten aloitteita – tämän huomioi myös Helsingin uutiset. https://nakoislehti.media.fi/helsinginuutiset/a4bcdf02-a6d8-4d3f-94ed-62f0e398c2fa/14
Kehittämistehtävissä aiemmin kaupungillakin työskennelleenä, pyrin samaan tapaan korjaamaan havaitsemani epäkohdat kaupungin toiminnassa mm. aloitteiden muodossa. Saan myös ehdotuksia kaupunkilaisilta, joita olen valtuustourani aikana kuunnellut säännöllisesti. Esim. Hakaniemen markkinoilla olen ollut keskustelemassa ihmisten kanssa jo 115 kertaa, eli lähes aina kun on ollut tilaisuus.
Aloitteiden taakse on aina pyrittävä saamaan kannatusta muilta valtuutetuilta, sekä oman ryhmän että muiden ryhmien edustajilta. Hyvät yhteistyösuhteet auttavat tässä. Aloitteita ei kannata tehdä turhaan, vaan aina on selvitettävä, esim. onko asia jo hoidossa ja onko oma aloite realistinen. Aloitteiden käsittely kaupungin virkakoneistossa maksaa.
Aina aloitteista ei seuraa uutta jos virkamiehet eivät näe asiaa tärkeäksi, eikä valtuuston enemmistö siitä innostu. Joskus aloitteella saa suuriakin muutoksia aikaan, mikä tietysti palkitsee aloitteen tekijän.
Erityisesti nostan esille tältä valtuustokaudelta kaksi Aino Ackten huvilaa koskevaa aloitettani. Ehdotukseen kaupungin toteuttamasta huvilan peruskorjauksesta sain kieltävän vastauksen. Perusteena oli liian korkea hinta. Jatkoksi tein aloitteen Helsingin kiinteistöpolitiikan uudistamisesta, esimerkkinä kulttuurihistoriallisesti merkittävä Ackten huvila. Kaupunkiin laadittiin uusi toimitilastrategia, jossa luvattiin arvioida entistä tarkemmin arvokkaat ja suojellut kiinteistöt. Aiemmin kaikki kiinteistöt olivat olleet samalla myyntilistalla, mikäli kaupungilla ei ollut niille käyttöä. Kaakkoisen OmaStadi äänestyksen voitti myös esitys huvilan korjauksen uudesta arvioinnista, ja parhaillaan odottelemme, miten asiassa lopulta käy.
Kun ehdotin Seniorikeskuksen perustamista Kaakkoiselle alueelle, sain siihen myönteisen vastauksen. Nyt sellainen on suunnitelmissa Laajasaloon tämän vuosikymmenen loppupuolella. aloitteeni frisbeegolfradasta Laajasaloon tuotti aluksi nihkeän vastauksen, mutta ponnella sain asian kirjattua Laajasalon tuleviin suunnitelmiin. Myös Iso-Roobertinkadun kävelykatu saatiin rauhoitettua laittomasta autoliikenteestä – tämä oli asukkaiden harras toive.
Merkittävä menestys oli aloitteella Helsingin tytäryhtiön, Seniorisäätiön huonokuntoisten tilojen korvaamisesta uudella, nykymuotoiseen vanhustenhoitoon soveltuvalla isommalla tilalla. Pohjois-Haagaan päätettiin rakentaa uusi Seniorikeskus, jolla korvataan vanhat, sopimattomat tilat. Ehdotukseni Helsingin kaupungin ja HUS:n sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuuden aiempaa paremmasta hallinnasta perustamalla integraatiokoordinaattorin virka, ei mennyt sellaisenaan eteenpäin. Pääkaupunkiseudun ja HUS:n johtavat virkamiehet saivat kuitenkin uuden toimielimen, jossa nyt käsitellään yhteisiä asioita kuten palveluketjuja.
Talousarvioaloitteeni Katajanokan Laivastopuiston leikkipaikan kunnostuksesta ja kuntoiluvälineistä Katajanokan Laivastopuiston ulkoilupolun varrelle saivat myönteisen vastauksen. Muutaman vuoden kuluessa nämä on luvattu toteuttaa.
Tässä kaikki aloitteeni vuosilta 2014-2020:
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/jasenet/aloitteet?aid=muurisei
Hyvää vuoden jatkoa!
Seija
Aloitteet
Tein syksyllä 2017 valtuustoaloitteen fresbeegolfradan saamiseksi Laajasaloon (alla). Toivomani alue ei ollut vastauksen mukaan mahdollinen meneillään olevan kaavoituksen ja rajallisen maa-alueen vuoksi. Vastaus perustui täysimittaiseen rataan. Alueen pitää tietysti olla turvallinen sekä pelaajille että muille alueen asukkaille.
Keskustelussa laajasalolaisten kanssa kävi ilmi, että alueella oltaisiin tyytyväisiä myös puolikkaaseen (9-väyläiseen) rataan tai 6-väyläiseen tai vaikka vain muutamaan koriin omaehtoiseen harjoitteluun. Siksi tein vielä aloitevastauksen käsittelyssä ponnen, joka meni kaupunginvaltuustossa läpi yksimielisesti (alla). Sikäli jäämme odottamaan, löytävätkö virkamiehet radalle sopivan alueen.
Ponsi 13.6.2018
Hyväksyessään aloitteen loppuunkäsitellyksi, kaupunginvaltuusto edellyttää, että kulttuuri- ja vapaa-ajan toimiala selvittää vielä aluetta koskevan kaavaprosessin yhteydessä tai sen jälkeen, löytyisikö Laajasalon alueelta turvallinen ja ympäristöä häiritsemätön alue pienimuotoiselle fresbeegolfradalle tai muutaman korin harjoittelualueelle.”
Aloite 9.10.2017
Laajasalon alueella on tällä hetkellä urheilupuisto, jossa voi harrastaa eri liikuntalajeja. Erityisesti nuorille kaivattaisiin vielä omaehtoisen liikunnan harrastamiseen frisbeegolfrataa.
Esitänkin, että Helsingin kaupunki selvittää mahdollisuutta perustaa frisbeegolfrata Laajasalon alueelle, esim. urheilupuiston läheisyyteen tai Sarvaston venesataman viereiselle niittyalueelle.
