Kaupunginvaltuustossa 2.3.2022

Kaupunginvaltuusto käsitteli Laajasalon Stansvikinkallion asemakaavaa. Siitä linjattiin uudessa kaupunkistrategiassa, että asemakaava arvioidaan uudelleen. Tämä on yleisesti hyvin poikkeuksellinen ja vaarallinenkin linjaus.

Stansvikinkallion asuinalueen asemakaava on jo ehtinyt tullut lainvoimaiseksi marraskuussa 2020, korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen 30.10.2020 jälkeen. Kaupungin toimintamallin mukaisesti ja asuntotuotantotavoitteiden täyttämiseksi alueiden suunnittelua on ryhdytty tämän jälkeen viipymättä edistämään. Nyt valtuuston uuden päätöksen mukaan kaupunkiympäristön toimiala käynnistää asemakaavan uudelleen arvioinnin kaupunkistrategian mukaisesti.

Laajasalon asukkaiden kannalta päätös on tietenkin toiveiden mukainen ja myönteinen, mutta jo nyt päätös on aiheuttanut keskustelua muidenkin jo lainvoiman saaneiden kaavojen avaamisesta. Jos tämä käytäntö nyt yleistyy, sen myötä asuntojen rakentaminen hidastuu ja kallistuu. Sikäli valitukset ja vastaehdotukset pitäisi esittää ja käsitellä prosessin aiemmissa vaiheissa, jolloin muutosten tekeminen on helpompaa ja edullisempaa.

Lisäksi kaupunginvaltuustossa käynnistyi heti keskustelu Kruunuvuoren raitiotiesillan rakentamisesta ja sen kalleudesta suhteessa Laajasalon alueen suunniteltua (n. 40 000) vähäisempään asukasmäärään. Sillan piti alunperin palvella Laajasalon nykyisiä ja uusia asukkaita sekä Vartiosaareen kaavailtuja n. 2 000 asukasta. Lisäksi siltaa suunniteltiin Vuosaaren asukkaiden sekä matkailijoiden merelliseksi näköalareitiksi keskustasta Ramsinniemeen ja takaisin. Nyt sillan käyttäjiksi jäävät vain Laajasalon alueen asukkaat, joten silta per asukas näyttäytyy kalliina investointina. Toisaalta nyt Laajasalo on sillan kannattavuuden vuoksi rakennettava mahdollisimman tehokkaaksi, mahdollisesti sekä tiheydeltään että korkeudeltaan. Tätä asukkaat kuitenkin myös vastustavat tässäkin Stansvikinkallion asiassa.

Kaupunginvaltuuston viimeisen päätöksen mukaan raitiovaunu Kruunusilloilla kulkee ainakin alkuvaiheessa vain Laajasalon Yliskylästä Hakaniemeen, jolloin matkanteko Laajasalon eri alueilta esim. keskustaan vaatii useampia vaihtoja kuin metrolla kulkiessa. Ensin bussilla tai omalla autolla Laajasalon keskustaan, josta raitiovaunulla Hakaniemeen, josta toisella raitiovaunulla keskustaan ja mahdollisesti vielä eri vaunulla tai bussilla muihin suuntiin. Pyöräily onnistunee sillalla lähinnä kesäisin jos on voimia polkea kaarevan sillan huipun yli. Vielä kun autoilu on sillalla kielletty, sillan käyttö saattaakin jäädä oletettua vähäisemmäksi. Kun alkuperäinen raitiotiesiltapäätös tehtiin vuonna 2008, aika oli toinen. Nyt sähköautot ja -bussit ovat arkipäivää, joten olisi ollut kohtuullista sallia niiden käyttö sillalla sovituin ehdoin.

Kruunuvuoren silta tai lisäyhteys Laajasalon saarelle on kuitenkin tarpeellinen, koska Itämetron vetokyky on loppumassa. Silta on jo rakenteilla, ja tavoite raitiotieliikenteen käynnistymiselle on 2027.

Kuulumisia kaupunginvaltuustosta (28.12.2021)

Kuulumisia kaupunginvaltuustosta (28.12.2021)

Syksy on ollut kaupunginvaltuustossa edelleen pandemian vuoksi poikkeuksellinen. Koronatilanne näytti helpottuvan alkusyksystä, jolloin palasimme luottamustoimissa normaaleihin kokoontumiskäytäntöihin. Loppusyksystä oli kuitenkin taas siirryttävä etäkokouksiin.

Koronarajoituksien ja -ohjeiden nopeista muutoksista ja epäselvyydestä on tullut palautetta. Kun valtakunnalliset ohjeistukset ovat olleet monen eri tahon hallinnassa, kaupunkilaisten on ollut haastavaa pysyä ajan tasalla. Siksi presidentin aikoinaan ehdottama valtakunnallinen ”koronanyrkki” on tuntunut syksyn aikana entistä tarpeellisemmalta.

Kaupunginvaltuusto järjestäytyi syksyn alussa, ja lautakunta- ym. paikat jaettiin puolueiden kesken. Pormestaristoa ja kaupunginhallitusta johtaa Kokoomuksen Juhana Vartiainen ja kaupunginvaltuustoa Vihreiden Fatim Diarra. Itse toimin kaupunginvaltuuston lisäksi HUSin (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) hallituksen jäsenenä ja hallituksen edustajana HYKS-lautakunnassa, sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenenä sekä kaupunginhallituksen sotepe-jaoston (valmistelee sote-uudistusta) ja maakuntavaltuuston varajäsenenä. Olen myös ehdolla Helsingin edustajaksi Kuntaliiton valtuuskuntaan, mutta asia päätetään vasta tammikuussa.

Merkittävä päätösasia kaupunginvaltuustossa oli heti syksyn alussa Helsingin kaupunkistrategian 2021–2025 hyväksyminen. Kaupunkistrategiassa mainitaan kaksi merkittävää muutosta, joihin kaupungin on vastattava tulevina vuosina ja vuosikymmeninä erityisesti. Toinen on ilmastonmuutos ja toinen väestön ikääntyminen. Linkistä löytyy valtuustopuheeni, jossa esitän hiukan kritiikkiä ikääntymisen haasteeseen vastaamisesta: https://www.seijamuurinen.net/paivakirja/kaupunginvaltuusto-kasitteli-uutta-kaupunkistrategiaa-6-10-2021/
Seuraavasta linkistä pääsee tarkastelemaan kaupunginvaltuuston hyväksymää kaupunkistrategiaa alkaneelle nelivuotiskaudelle. https://hallintoprod.blob.core.windows.net/prod/Helsingin%20kaupunkistrategia%20Kasvun%20paikka.pdf

Toinen merkittävä asia kaupunginvaltuustossa oli Helsingin kaupungin talousarvion vuodeksi 2022 ja taloussuunnitelman vuosille 2023 – 2024 hyväksyminen. Talousarvion mukaan Helsingin ulkoiset toimintamenot ovat vuonna 2022 noin 5,1 miljardia euroa ja kokonaisinvestointimenot ovat yhteensä lähes 1,1 miljardia euroa. Koronasta toipumiseen varataan erillisrahoitus (yhteensä 70 miljoonaa euroa) kaupunginhallituksen käyttövaroihin vuosille 2022 ja 2023. Vuonna 2022 kunnallisveroprosentti (18) pysyy ennallaan.
Linkki talousarvioon: https://www.hel.fi/static/kanslia/Julkaisut/2021/helsinki-talousarvio-2022.pdf
Linkki valtuustopuheeseeni talousarviosta: https://www.seijamuurinen.net/paivakirja/helsingin-kaupunginvaltuusto-kasitteli-kaupungin-talousarviota-vuodeksi-2022-seka-taloussuunnitelmaa-vuosille-2022-2024-25-11-2021/

Kaupunginvaltuusto päätti  alkusyksystä myös Kruunusillat -hankkeen  raitiotieosuuden (Helsingin päärautatieasemalta Laajasalon Yliskylään) vaiheistamisesta ja enimmäishinnan korottamisesta. Jo ensimmäisen vaiheen rakennuskustannukset (raitiotieyhteys Laajasalontieltä Hakaniemeen) ovat 326 miljoonaa euroa. Sillan kannattavuus herättikin keskustelua. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen, asuntojen rakentamisesta Vartiosaareen on luovuttu, eikä silta myöskään jatku Vartiosaaren kautta Vuosaareen, jonka piti olla alun perin sillan päätepiste. Niinpä sillan käyttäjien arvioitu määrä on pudonnut merkittävästi suhteessa sillan kustannuksiin, varsinkin kun siltaa voivat käyttää raitiovaunun lisäksi vain pyöräilijät ja kävelijät. Tein jo vuosia sitten aloitteen autojen, esim. sähköbussien ja taksien sallimisesta sillalle, mutta esitys kaatui äänestyksessä täpärästi. Nyt siis edetään vaiheittain, ja seuraavista vaiheista päätetään erikseen myöhemmin.
Puheeni asiasta kaupunginvaltuustossa: https://www.seijamuurinen.net/paivakirja/kruunusillat-yksi-alkusyksynuumista-puheenaihe-valtuustossa-24-9-2021/

Loppusyksystä kaupunginvaltuusto hyväksyi poliittisesti kiistanalaisen Sörnäistentunnelin hankesuunnitelman ja sen toteuttamisen vaiheittain. Valtuustossa äänestettiin palautusehdotuksista, joista toisen (tunnelia ei rakenneta), poikkeuksellisesti, teki asian esittelystä vastaava apulaispormestari Sinnemäki. Asia eteni kuitenkin äänestyksissä toteutettavaksi muutamilla ponsilla täydennettynä.

Lisäksi kaupunginvaltuustossa käsiteltiin syksyn aikana lukuisa joukko valtuutettujen aloitteita.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan tärkeimpiä asioita syksyn aikana oli kaupungin kokonaisbudjettiin kuuluvan sote-toimialan talousarvion sekä toimintasuunnitelman ja tulosbudjettien hyväksyminen vuodelle 2022. Sote-toimialan talousarvion vuoden 2022 kokonaismenoraami on 2,4 miljardia euroa, josta HUSille maksettava (erikoissairaanhoidon) osuus on 731,8 miljoonaa euroa. Kaupungin omissa palveluissa suurin osuus budjetista menee sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluille, 646,4 miljoonaa euroa. Tämä kattaa mm. kaupungin oman sairaalatoiminnan ja ikääntyneiden palvelut.

Vuosittain päätettävä, usein paljon keskustelua ja poliittistakin neuvottelua vaativa asia sosiaali- ja terveyslautakunnassa oli avustusten jakaminen järjestöille. Avustukset katetaan pääasiassa valtion Helsingille luovuttamilla kuolinpesien varoilla, joita oli käytettävissä 6,2 miljoonaa euroa. Lautakunta pääsi yhteiseen sopimukseen ja muutti hiukan esittelijän esitystä, mutta kokonaissumma jäi ennalleen. Avustukset ovat tärkeitä monille sosiaali- ja terveystoimialan omaa toimintaa täydentäville järjestöille.

Valtakunnallinen sote-uudistus etenee myös Helsingissä, vaikka meille ei tulekaan hyvinvointialuetta. Helsinki vastaa jatkossakin omista sosiaali- ja terveyspalveluistaan, mutta toiminta erotetaan muusta kaupungin toiminnasta ja budjetista omaksi kokonaisuudekseen. Rahoitus Helsingin sote-palveluille tulee jatkossa valtiolta. Hankimme erikoissairaanhoidon palvelut jatkossa ”HUS-yhtymältä”, kuten hankkivat myös Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Vantaa-Keravan ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueet. Uudenmaan hyvinvointialueilla järjestetään tammikuussa 2022 aluevaalit, joissa valitaan poliittiset päättäjät vastaamaan sote-palveluista. Helsingissä ei järjestetä vaaleja, koska sote- ja pelastuspalveluista tulee jatkossa vastaamaan kaupunginvaltuuston alainen ”sotepe-lautakunta”.

Sote-uudistusta käsitellään ja suunnitellaan eri toimielimissä, mm. Uudenmaan tasolla Helsingin kansliapäällikön johdolla ja Helsingissä kaupunginhallituksen sotepe-jaostossa. Myös HUSin hallitus käsittelee uudistuksen toimeenpanoa säännöllisesti. Toiminnan organisoinnista ei ole vielä selviä linjauksia tai päätöksiä, joten palaan niihin myöhemmin.

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA ja jaksamista edelleen poikkeusoloissa!

Terv. Seija

 

Kruunusillat, yksi alkusyksyn kuumista puheenaiheista valtuustossa (24.9.2021)

Kaupunginvaltuusto käsitteli 25.8. Kruunusillat-hankkeen hankesuunnitelman enimmäishinnan korotusta. Valtuuston kokouksessa kuultiin monenlaisia kommentteja kolme siltaa käsittävästä Kruunusillat-hankkeesta. Kristilliset ja perussuomalaiset tekivät asiasta palautusehdotukset uudelleen valmisteluun, mutta palautukset eivät menneet läpi äänestyksessä. Palautusta kannattivat lähinnä vain Krist, Ps, Rkp ja Liik. Koko hanke haluttiin pysäyttää ja hakea sillalle muita vaihtoehtoja, joita tosin on jo moneen kertaan selvitetty aiemmissa käsittelyissä. Siltaa pidettiin kalliina, mitä se onkin, mutta ilman siltaa on vaarana koko Laajasalon saaren sekä lähialueiden liikenteen vaikeutuminen.

On hyvä muistaa, että alun perin Kruunusiltojen rakentamisen perusteena oli itämetron vetokyvyn loppuminen, mikä on tosiasia. Siten siltojen rakentaminen tai rakentamatta jättäminen ei voi olla pelkästään mielipidekysymys. Saarella asuu meneillään olevan lisärakentamisen jälkeen n. 40 000 ihmistä, ja heille on taattava sujuvat liikennejärjestelyt. Laajasalon alueen ihmisten jättäminen yhden, nyt rakenteilla olevan kaupunkibulevardin taakse olisi haavoittuva ja liikkumista vaikeuttava vaihtoehto.

Kaupunkibulevardin kokeilu ajettiin valitettavasti valtuustossa läpi juuri tälle kiivaasti kasvavalle alueelle. Aiemmin hyvin vetäneen ulosmenotien liikennettä hidastetaan mm. purkamalla eritasoliittymät ja korvaamalla ne lukuisilla liikennevaloilla. Tämänkin vuoksi liikenteen sujumiseksi saarelta ja saarelle tarvitaan ratkaisuja – joista Kruunusillat näyttää tällä hetkellä toimivimmalta vaihtoehdolta.

Lauttayhteyteen Kruunuvuoresta Hakaniemeen en usko, sillä matkalla Laajasalon eri alueilta (esim. Jollas) Helsingin keskustaan tarvittaisiin 2 vaihtoa, eli 3:n eri liikennevälineen käyttöä. Puhumattakaan esim. matkasta Meilahteen, jolloin tarvittaisiin jo 3 vaihtoa. Ainakin talvella tuntuisi liian kylmältä kyydiltä liikennevälineen vaihtoineen.

Pelkän raideliikenteen ja pyöräilyn sallimista silloilla pidän liian pudasoppisena ja joustamattomana ratkaisuna. Raitiovaunumatkan jälkeen suuri osa Laajasalon saaren eri osien asukkaista tarvitsee bussiyhteyden omalle alueelleen. Sikäli joustavammat sähköbussit ja -taksit pitäisi ainakin saada kulkemaan sillalla. Tätä olen esittänyt aloitteessani ensimmäisen kerran jo vuonna 2016. Niukasti yli puolet valtuuston jäsenistä vastusti tuolloin autoilua sillalla.

Kokoomus teki tässä kokouksessa asiaan ponsiesityksen, jossa edellytettiin etsittävän teknisiä ja toiminnallisia ratkaisuja, joilla sillan käyttöastetta voitaisiin kasvattaa esimerkiksi sallimalla päästöttömille ja vähäpäästöisille ajoneuvoille sillan käyttö. Valitettavasti 37 ääntä ponsiesityksen puolesta ei riittänyt läpimenoon. Pontta kannattivat Krist, Rkp, Ps, Liik ja Kok.