Kevätkauden kuulumisia (4.4.2021)

Päiväkirja

Olemme saaneet viettää pääsisäistä kauniissa kevätsäässä, ainakin täällä Helsingissä. Edelleen tätäkin juhlapyhää on pitänyt viettää vain ihan läheisimpien ihmisten kanssa. Valopilkkuna tässä ”koronan harmaudessa” ovat rokotukset ja niiden eteneminen kohtalaisen hyvin, samoin kuin viime päivien alentuneet tartuntaluvut. Tämä antaa toivoa normaaliin elämään palaamisesta.

Kaupunginvaltuuston työ on tässäkin poikkeuksellisessa tilanteessa toiminut, ja päätöksiä on tehty. Mm. kaksi kaupunkikuvaan merkittävästi vaikuttanutta esitystä on saatu eteenpäin.

Periaatepäätös satamatoimintojen uudelleenjärjestelyistä Eteläsatamassa, Katajanokalla ja Länsisatamassa oli käsittelyssä heti alkuvuodesta. Tukholman matkustaja-autolauttaliikenne on jatkossa määrä keskittää Katajanokalle ja Tallinnan liikenne Länsisatamaan. Laivaliikenteen lopettamisella Eteläsatamassa halutaan vähentää rekkaliikennettä keskustassa. Länsisatamasta Länsiväylälle suunnitellaan satamatunneli vähentämään ruuhkia sillä suunnalla.

Toinen merkittävä päätös oli Malmin Nallenrinteen ja lentoasemakortteleiden asemakaavojen muuttaminen. Kaavaratkaisu koskee alueita Malmin lentokentän eteläosassa, suojeltujen lentokenttärakennusten ympärillä ja Tattariharjuntien varrella. Ratkaisu mahdollistaa asuinalueiden rakentamisen lähipalveluineen ja puistoalueineen. Tämä kiistanalainen asia Malmin lentokentän seudun rakentamisesta on jo vuosien ajan jakanut Helsingin kaupunginvaltuustoa. Tähän saakka asiaa sivunneissa lukuisissa äänestyksissä asuntojen rakentaminen on saanut enemmän kannatusta kuin lentokenttäalueen säilyttäminen lentotoiminnassa.

Maaliskuussa valtuuston kokouksessa käsiteltiin aloitteeni kaupungin toimialojen yhteistyön tehostamisesta mielenterveyskuntoutujien asumisketjun ja sen nivelkohtien sujuvoittamiseksi. Esitystä pidettiin valtuustossa tärkeänä jo pitkään kestäneiden ongelmien vuoksi, ja asia sai tukea muilta puolueilta. Mielenterveyskuntoutujien asumisketjun tilanne arvioidaan toiveeni mukaan uudelleen 2022. Tarkemmin: https://www.seijamuurinen.net/paivakirja/aloitteeni-mielenterveyskuntoutujien-asumisesta-7-3-2021/

Sosiaali- ja terveyslautakunnassa olemme askaroineet paljon korona-epidemian hoitoon liittyvien asioiden parissa. Koska henkilöstöä on tarvittu korona-näytteiden ottoon, tartuntaketjujen jäljittämiseen sekä rokotuksiin, olemme joutuneet hankkimaan lisähenkilöstöä ostopalveluna yksityisiltä toimijoilta. Sote-henkilöstö on ollut kuluneen vuoden ajan kovilla, ja työ jatkuu edelleen kiireisenä korona epidemian laannuttuakin korona-aikana syntyneen palvelu- ja hoitovelan purkamisena. Jätinkin kaupunginvaltuustossa talousarvioaloitteen henkilöstön huomioimisesta tulevan vuoden budjetissa. https://www.seijamuurinen.net/aloitteet/talusarvioaloite-hoitohenkiloston-huomioimiseksi-3-3-2021/

Kevään aikana olemme käsitelleet sote-lautakunnassa runsaasti aloitteita. Jotkin ovat herättäneet paljonkin huomiota, kuten avoimen puolueen esitys lainsäädäntöaloitteen tekemisestä kannabiksen laillisen tuotannon ja myynnin mahdollistamiseksi Helsingissä. Aloite ei saanut kannatusta sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Sen käsittelyä jatketaan kaupunginhallituksessa.

Lautakunta on myös antanut lausunnon kaupunginhallitukselle valtuustoaloitteestani, joka koskee tietokannan perustamista ikääntyneiden asuntotarpeiden ennakointiin. Sopiva asunto, jossa pääsee liikkumaan, ja josta pääsee ulos, on toimintakyvyn säilyttämisen kannalta tärkeä. Lautakunta esittää tietokannan kehittämistä yhdessä toimialojen kesken. https://www.seijamuurinen.net/aloitteet/aloite-asuntotietokannan-luomisesta-ikaantyneiden-asumistarpeiden-ennakointiin-8-1-2021/

Olen nyt toiminut sosiaali- ja terveyslautakunnassa 12 vuotta, ja siirryinkin loppukaudeksi kaupunginhallituksen jäseneksi. Jätän sosiaali- ja terveyslautakunnan muutamaksi loppukuukaudeksi jollekin toiselle.

Olen 13.6. järjestettävissä kuntavaaleissa ehdolla kaupunginvaltuustoon. Vaalien ennakkoäänestys on 26.5.- 8.6. ja varsinainen vaalipäivä on 13.6.2021. Pormestari on määrä valita eniten ääniä keränneestä puolueesta. Siten kenelle tahansa puolueen ehdokkaalle annettu ääni vaikuttaa myös pormestarin valintaan.

Vaalityössä pienikin apu otetaan ilolla vastaan. Jos haluat jakaa omassa lähiympäristössäsi vaalimainoksiani, niitä voi pyytää minulta.

Kevätterveisin Seija

  • Kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, Kokoomuksen valtuustoryhmän varapj., maakuntavaltuuston varapj., HUS-valtuuston jäsen
  • Terveystieteiden tohtori, gerontologian dosentti, sairaanhoitaja-diakonissa

Laitoshoidosta hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen (29.10.2020)

Päiväkirja

Kirjoitin ansiokasta työtä ikääntyneiden hyvinvoinnin eteen tekevän Vanhusten hyvinvointi ry:n nettisivuille artikkelin, jonka lisään myös tähän. (https://www.vanhustenhyvinvointi.net/)
”Olen toiminut pitkään vanhustenhuollossa eri tehtävissä. Ensin asiakastyössä, sittemmin kehittäjänä, johtajana ja tutkijana. Tästä perspektiivistä katsoen ikääntyneen väestön tarpeet ja palvelut ovat muuttuneet vuosien myötä paljon.
Ikääntyneiden määrä ja osuus väestössä on kasvanut ja elinajanodote pidentynyt. Esim. kotikunnassani Helsingissä 75
vuotta täyttäneiden lukumäärä kasvaa tällä vuosikymmenellä n. 2 000-3 000 henkilöllä vuosittain. Palvelujen tarve ei kuitenkaan kasva samassa suhteessa, sillä tämän päivän eläkeikäiset ovat aiempia ikäluokkia terveempiä, toimintakykyisempiä,
aktiivisempia ja elinvoimaisempia.
Vielä 1990-luvulla iäkkäille kansalaisille järjestettiin lähinnä vain kotihoitoa ja pitkäaikaista ympärivuorokautista hoitoa sairaalamaisissa yksiköissä. Tosin hoidon saanti oli nykyistä helpompaa kun palvelujen tarvitsijoita oli vähemmän. Nyt kunnissa on tarjolla monenlaisia avopalveluja kuten palvelukeskustoimintaa ja välimuotoisia palveluja, esim. päivätoimintaa sekä ympärivuorokautista asumispalvelua. Lisäksi on sähköisiä palveluita, joilla tuetaan muita palveluja.
Hoidon sisältö on myös kehittynyt, vaikka kehittämistarpeita on edelleen. Esim. vasta 2000-luvun taitteessa perustettiin erillisiä muistisairaiden yksiköitä. Myös muistisairauksien tutkimus- ja hoitomenetelmät ovat kehittyneet. On lääkkeellisiä ja lääkkeettömiä hoitomuotoja. Muistisairaita osataan kohdata, tukea ja kuntouttaa entistä paremmin tutkimustietoon perustuen.
Julkisessa keskustelussa painottuvat useimmin ikääntyneiden raskaimpien palvelujen tarve ja laatu. Muiden avun varassa
elävien ihmisten ympärivuorokautisen palvelun onkin oltava laadukasta, ja ammattitaitoisesti tuotettua. On kuitenkin hyvä huomioida, että esim. Helsingin 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä n. 8 % on pitkäaikaisesti ympärivuorokautisessa
hoidossa hoitoyksiköissä ja n. 12 % säännöllisen kotihoidon asiakkaina. Suurin osa tästä ikäluokasta asuu ja elää itsenäisesti kodeissaan. Tämän vuoksi keskustelua ja kuntien toimia kannattaisi suunnata entistä enemmän myös hyvinvointia ja
terveyttä edistäviin palveluihin, ennaltaehkäisyyn ja kuntoutukseen. Siihen, että ikääntyneiden terveys ja toimintakyky säilyvät mahdollisimman pitkään.
Hyvinvointia ja terveyttä edistävät toimet ovat olleet mukana kuntien suunnitelmissa jo pitkään, mutta eteneminen on ollut
hidasta. Ehkä siksi, että toimenpiteiden edistämiseen tarvitaan kunnissa kaikkien toimialojen yhteistyötä. Ikääntyneiden tarpeet on otettava huomioon sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi mm. kaavoituksessa, rakentamisessa, palvelujen sijoittelussa, liikennejärjestelyissä, kulttuuri- ja liikuntapalveluissa. Iäkkään ihmisen kannalta on merkittävää, pääseekö hän liikkumaan kodissaan esteettömästi, ja pääseekö hän omin voimin kauppaan, apteekkiin, palvelukeskuksiin ym. kohteisiin.
Kaikkiaan asumisen, ympäristön ja palvelujen toimiva kokonaisuus on perusta turvalliselle ikääntymiselle. Oman elämän valinnoissa tärkeitä ovat myös hyvä ravitsemus, liikunta sekä sosiaalinen toiminta. Näistä voi jokainen iäkäs
ihminen pyrkiä itse huolehtimaan, mutta myös kuntien, järjestöjen ym. toimijoiden tukea tarvitaan iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.
Seija Muurinen
TtT, gerontologian dosentti, sairaanhoitaja-diakonissa,
kaupunginvaltuutettu, Helsinki ”