Ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hankkeen käynnistäminen (6.6.2019)

Päiväkirja

Kaupunginvaltuustossa käsiteltiin 5.6. aloitteeni ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) hankkeen käynnistämisestä. Vastauksessa aloitteeseen on esitetty useita hyviä asioita HYTEn edistämiseksi toiminnassa. Helsinkiin ollaan luomassa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yhteistyörakenteita lopultakin. Niitä olen ehdottanut  jo lähes 10 vuotta sitten, jotta ennakoivien palvelujen vahvistaminen ja kehittäminen etenisi.

Vastauksen mukaan näyttää siltä, että HYTE-toiminta tulisi olemaan aiempaa systemaattisempaa ja koordinoidumpaa – kuten aloitteessani edellytin. Aiemminkin meillä on ollut ikääntyneille hyviä tavoitteita Stadin ikäohjelmassa, mutta toteutus ei käsitykseni mukaan ole ollut riittävän järjestelmällistä.

On hyvä, että tähän aloitevastaukseen on koottu kaikkien toimialojen vastaukset. Aiemmin HYTE on helposti mielletty sosiaali- ja terveystoimen (sote) tehtäväksi. Toki soten palveluilla on siinä tärkeä osuus varsinkin ikääntyneille. Esim. soten ennakoivia palveluja ja kuntoutusta on syytä vahvistaa edelleen, mutta muiden toimialojen merkitys on suuri ihmisten arkielämän sujumisessa.

Ikääntyneillä hyvinvoinnin ja toimintakykyisyyden lähtökohtana on asumisen ja ympäristön toimiva kokonaisuus – sen kaupunkiympäristötoimiala on vastauksessaan maininnutkin. Esteetön asunto, palveluja lähellä ja liikennejärjestelyjen toimivuus ovat merkittäviä päivittäisten toimien sujumisen kannalta. Esim. bussipysäkkien sijoittelu voi olla este tai mahdollisuus kodin ulkopuolisiin tapahtumiin pääseksi.

Monipuolisia palvelukeskuksia sekä niiden yhteyteen rakennettavaa senioriasumista tarvitaan lisää. Nyt niitä onkin soten rakentamisohjelmassa esitetty. Toivottavasti ne myös etenevät jatkokäsittelyssä. Soten rakennushankkeita lienee hidastanut maakunta-sote -valmistelu viime vuosina.

Tarvitaan myös ikääntyneille sopivia liikunta- ja kulttuuripalveluja. Kaikenpuolisen liikkumisen lisääminen onkin nostettu uuden HYTE-organisaation pilottihankkeeksi.

Vastauksessa aloitteeseeni on ansiokkaasti nostettu eri toimialojen osuuksia ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Ikääntyneiden HYTE-kokonaisuudessa olisi jatkossa hyvä käsitellä lisäksi julkisen liikenteen osuutta. Ikääntyneiden osallistumista siihen moninaiseen toimintaan, jota kaupungissa järjestetään, kannattaa tukea. Joukkoliikenteellä ja sen maksuilla on suuri merkitys useille niille eläkeikäisille, jotka kykenevät omatoimisesti matkustamaan. Muille tarvitaan kuljetuspalveluja.

Toivottavasti kaikki toimialat jatkossa huomioivat ikääntyneiden tarpeet ennakoiden – se on myös kaupungin etu. Kuten olen aloitteessani esittänyt, ikääntyneen väestön määrä ja osuus kasvaa Helsingissä nyt ja vielä muutaman vuosikymmenen ajan väestöennusteiden mukaan. Siksi ennakoivilla toimilla ja palveluilla on suuri merkitys sille, miten varmistamme ikääntyneille kaupunkilaisille hyvinvointia, mielekkään ja turvallisen elämän sekä tuemme toimintakyvyn säilymistä ja itsenäistä selviytymistä.

Kaikki hyötyvät ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, 2.12.2018

Päiväkirja

Eduskuntavaaliehdokkaille annettiin mahdollisuus kirjoittaa jostain itselle tärkeästä asiasta viimeiseen Elävä Helsinki -lehteen. Koska olen suuren osan työurastani työskennellyt ikääntyneiden palvelujen parissa moninaisissa tehtävissä, asiakastyöstä johtamiseen, valitsin aiheeksi ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen. Aihe on siksikin tuttu, että olen johtanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella kansallista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kuntaverkostoa.

Toivottavasti saamme ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen myös tulevan eduskunnan agendalle jollain tavoin. Riittävän varhaisella tuella voidaan lisätä ihmisten hyvinvointia ja sen lisäksi pyrkiä vaikuttamaan raskaan (kalliin) hoidon tarpeeseen. Alla artikkelini:

”Ikääntyneiden tarpeista puhuttaessa pääasiaksi nousee usein paljon apua tarvitsevien koti- tai ympärivuorokautinen hoito. Näiden tärkeiden palvelumuotojen on oltava laadukkaita ja turvallisia. Lähes kolme neljäsosaa 75 vuotta täyttäneistä elää kuitenkin kodeissaan ilman säännöllisiä palveluja, joten keskustelua voisi suunnata nykyistä enemmän myös ikääntyneiden hyvinvointia ja terveyttä edistäviin sekä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin.

Myös tulevien vuosikymmenien väestörakennemuutos haastaa meitä etsimään keinoja ikääntyneiden voimavarojen tukemiseen riittävän varhain. Samalla on mahdollista tavoitella raskaiden palvelujen tarpeen hillitsemistä. On sekä ikääntyneiden elämänlaadun että yhteiskunnan talouden kannalta merkityksellistä, että ikääntyneet kansalaiset pysyvät terveinä, hyvinvoivina ja toimintakykyisinä mahdollisimman pitkään.

Asumisen, ympäristön ja palvelujen kokonaisuus on tärkeä ikääntyneiden ihmisten kotona selviytymiselle. Asuntojen sijainti ja esteettömyys, liikkuminen sisällä ja ulkona, liikennejärjestelyt sekä päivittäin tarvittavien  palvelujen saavutettavuus ratkaisevat usein, kuinka itsenäisesti ja täysipainoisesti iäkäs ihminen voi elää arkipäiväänsä. Ensiarvoisen tärkeää on myös tarvittaessa päästä oikea-aikaisesti terveys- ja kuntoutuspalveluihin. Lisäksi sivistys-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut voivat tarjota omalta osaltaan sekä henkistä että fyysistä hyvinvointia. 

Nykyisen hallitusohjelman tavoitteena on mm. vahvistaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja varhaista tukea poikkihallinnollisena toimintana. Tähän tarvitaan kunnissa hallinnolliset rakenteet. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyikin keväällä poikkihallinnollisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinoinnin ja johtamisen rakenteen sekä eri toimijoiden vastuut ja tehtävät. Toivon, että Helsingin uusi toimielin ottaa käynnistyessään huomioon juuri jättämäni valtuustoaloitteen ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen pitkäjänteisen toimenpideohjelman toteuttamisesta. Stadin ikäohjelmasta löytyy jo hyviä tavoitteita, mutta niiden toteutumiseksi tarvitaan nykyistä systemaattisempaa toimeenpanoa ja riittävät resurssit.