Päiväkirja
Työvoimapula on todellinen monilla aloilla, myös sote-palveluissa – uusia työviihtyvyyden ja -hyvinvoinnin keinoja on mielestäni syytä kokeilla ja ideoida yhdessä henkilöstön kanssa.
Sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli kevään viimeisessä kokouksessa aloitettani ”työryhmän asettamisesta määrittelemään sosiaali- ja terveystoimialan henkilöstön saatavuuteen ja pysyvyyteen vaikuttavia toimia”. Toimialan vastaus keskittyi lähinnä ”ylemmän tason toimiin”, joten lautakunta hyväksyi yksimielisesti Vihreiden edustajan tuella laatimani lisäyksen aloitevastaukseen. Lisäys hyväksyttiin yksimielisesti sd:n lisäyksellä:
– käynnistetään työpajatoiminta sosiaali- ja terveystoimialan henkilöstön saatavuuden ja pitovoiman vahvistamiseksi, ja kutsutaan työpajaan asiakastyötä tekeviä lääkäreitä, hoitotyön ja sosiaalityön edustajia sekä opintojen viime vaihetta suorittavia alan opiskelijoita
– harkitaan kyselyä eri yksiköissä toimiville asiakastyötä tekeville työntekijöille tai otokselle työntekijöistä
– toivotaan, että lautakunta saa työpajatoiminnan sekä mahdollisen kyselyn tulokset tiedoksi maaliskuuhun 2023 mennessä,
-Sd:n lisäyksestä: muina näkökohtina nostetaan esiin sosiaali- ja terveystoimen yksiköiden välisen tietojen vaihdon, parhaiden käytäntöjen levittämisen sekä yksiköiden johtajien keskinäinen neuvonpidon toimintojen kehittämiseksi ja työilmapiirin edistämiseksi sekä muut vastaavat työyhteisön sisäiset ns. pitoa parantavat toimenpiteet.
Päiväkirja
Kaupunginvaltuuston kokouksessa käsitelty talousarvio tuotti pitkän ja monipuolisen keskustelun valtuutettujen kesken. Kannatin talousarvion hyväksymistä ja nostin omassa talousarviopuheessani esille muutamia asioita talousarvion laajasta aineistosta:
Koronapandemia on tuottanut Helsingille monenlaisia vaikutuksia, mm. hoito- ja palveluvelkaa, jota on ryhdyttävä määrätietoisesti kuromaan. Onkin viisasta, että Koronasta toipumiseen varataan erillisrahoitus (yhteensä 70 miljoonaa euroa) kaupunginhallituksen käyttövaroihin vuosille 2022 ja 2023. Varsinkin sosiaali- ja terveystoimiala tulee tarvitsemaan tätä lisärahoitusta ns. ”jälleenrakennustoimenpiteisiin”.
Tilanne on lisärahoituksesta huolimatta haastava, koska pandemia näyttäisi edelleen jatkuvan ja aiemmat vaiheet näkyvät samaan aikaan ylityksinä budjeteissa. On hyvä muistaa, että pandemian hoito on ollut mahdollista aiempien vuosien vastuullisen taloudenpidon seurauksena – ja kiitos neuvottelijoille, että tulevakin talousarvio pyrkii samanlaiseen vastuullisuuteen.
Sosiaali- ja terveystoimi on joutunut reagoimaan nopeasti pandemiatilanteeseen asukkaiden terveydestä huolehtiessaan. Tässä työssä henkilöstö on joutunut koville, ja venymään väestön palvelutarpeiden mukaan. Selvitysten mukaan hoitohenkilöstö onkin väsynyttä ja tarvitsee tukea jaksaakseen edelleen toimia kaupunkilaisten parhaaksi.
Palkkakehitysohjelman jatkaminen on yksi keino kiitoksen osoittamiseen jo ennestään palkkakehityksessä jälkeen jääneelle hoitohenkilöstölle, mutta myös muista tukitoimista on syytä jatkossa huolehtia. Esim. työterveyshuollon laadun varmistamisesta, hyvästä johtamisesta, jolla on helposti yhteyksiä hyvään työilmapiiriin. Myös uralla etenemisen mahdollisuuksia on syytä edistää entisestään. Voisi myös selvittää mahdollisuuksia tarjota joitain etuisuuksia kaupungin omiin palveluihin jne.
Talousarviossa on todettu, että ikäsidonnaiset menot jatkavat kasvuaan. Juuri hyväksytyssä kaupungin strategiassakin on todettu, että kaksi merkittävintä muutosta tässä ajassa ovat ilmastonmuutos ja ikääntyminen. Väestön ikääntymisestä on todettu, että ikääntyvän väestön kasvun tarpeisiin vastaaminen edellyttää uusien toimintatapojen ja saumattomien, oikea-aikaisten palveluketjujen kehittämistä sekä digitaalisten palvelujen lisäämistä.
Ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen edellyttää kuitenkin jatkossa vielä laajempaa näkökulmaa. Kyse ei ole vain sote-toimialan hoitopalveluista – tarvitaan mm. kulttuuria, liikuntaa, riittäviä senioriasuntoja sopivissa asuinympäristöissä ja esim. digiosaamisen vahvistamista jne. Kaikkiaan ennakoivaa asennetta.
Toivottavasti talousarviossa mainittuja uusien seniorikeskusten rakennushankkeita edistetään ripeästi. Ne tulevat tarpeeseen. Edistettävien listalle on nostettu Koskelan, Keskustan alueen, Vuosaaren, Pohjois-Haagan, Kannelmäen ja Laajasalon seniorikeskukset. Ennakoiva toiminta mm. seniorikeskusten avopalveluina on tärkeää ikääntyville helsinkiläisille, mutta myös kaupungin palvelujen riittävyyden ja talouden kestävyyden näkökulmasta.
Aloitteet
Jätin kaupunginvaltuustossa talousarvioaloitteen, jossa esitän, että kaupunki varaa rahoitusta vuoden 2022 talousarvioon hoitohenkilöstön huomioimiksi korona-epidemian aikan tehdystä työstä. Korona-vuosi on ollut sote-henkilöstölle raskas. Talousarvioaloitteet käsitellään talousarvion yhteydessä syksyllä. Alla aloiteteksti:
”Hoitohenkilöstö on joutunut työskentelemään korona-epidemian aikana vaativissa työoloissa jo vuoden ajan.
Sairaanhoitajaliiton valtakunnallisen selvityksen mukaan hoitohenkilöstö on väsynyttä. Monet työntekijät ovat tehneet ylitöitä ja pitkiä työrupeamia, eikä lomista ole ollut varmuutta. Työturvallisuus on myös ollut huolena.
Korona-epidemian vaikutukset eivät pääty epidemian sammuessakaan. Syntynyt hoitovelka ja sen purkaminen tuo uusia haasteita työntekijöille.
Esitänkin, että Helsingin kaupunki osoittaa arvostusta hoitohenkilöstölle ja varaa rahoitusta vuoden 2022 talousarvioon hoitohoitohenkilöstön huomioimiseksi korona-epidemian aikana tehdystä työstä.”
