Ajatuksia Helsingin 2019 talousarviosta, 14.11.2018

Helsingin kaupunginvaltuusto käsitteli 14.11. talousarviota vuodelle 2019. Talousarviosta, talousarvioaloitteista, tuloveroprosentista ja kiinteistöveroprosenteista sekä kokouksessa esitetyistä ponsista päätetään kuitenkin vasta seuraavassa kokouksessa. Alla puheeni valtuustossa:

Suomen talouskasvu on tänä vuonna ollut vahvaa ja Suomen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on ollut laskusuunnassa. Se on ilahduttavaa, sillä lukemat ovat olleet meillä ja monessa muussa Euroopan maassa huolestuttavat viime vuosina.

Myös Helsingissä talous on vahvalla pohjalla kun verotulojen kasvu on ollut talousarviossa odotettua parempaa, ja lähivuosillekin on ennustettu kasvua. Omaamme hyvän pohjan jatkaa kaupungin ja sen palvelujen kehittämistä.

Toisaalta Helsinkiä ja kaupungin palveluja haastaa väestömäärän kasvu, tänä vuonna lähes 8000:lla asukkaalla ja erityisesti kasvun kohdentuminen vanhempiin ikäluokkiin. Kun väestön ikärakenne muuttuu, työvoiman määrällä ja työllisyysasteella on suuri merkitys sille, millainen taloudellinen huoltosuhteemme tulee olemaan, eli työllisten lukumäärän suhde työvoiman ulkopuolella oleviin – kun väestöllinen huoltosuhde heikkenee ennusteiden mukaan. Työllisyystilanne on nyt näyttänyt hyvältä, mutta työllisyysasteen nostamiseksi on jatkossakin tehtävä töitä mm. kotouttamis-, koulutus- ja kuntoutustoimenpitein.

Vaikka taloustilanteemme on hyvä, jotkin palvelumme kärsivät parhaillaan henkilöstöpulasta, erityisesti pienipalkkaisilla naisvaltaisilla aloilla Kasvatus ja koulutus- sekä Sosiaali- ja terveys toimialoilla. Tähän on ehkä monia syitä. Yhtenä on kuitenkin esitetty, että elinkustannuksiltaan kallis Helsinki on jäänyt palkkakehityksessä jälkeen naapurikuntia. Olenkin tyytyväinen Helsingin käynnistämään pitkän aikavälin palkkakehityssuunnitelmaan. Kasvava kaupunki tarvitsee riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä jotta voimme tarjota hyviä palveluja esim. lapsiperheille ja ikääntyneille, joiden palveluihin henkilöstövajaus on erityisesti kohdistunut.

Poliittisten ryhmien viime hetken budjettineuvottelujen lisärahoitus on pieni verrattuna koko budjettiin, esim. sosiaali- ja terveystoimialan budjetti on n. 2 mrd. euroa ja nyt saatu lisärahoitus 13 milj. euroa, mutta näillä suhteessa pienillä rahoilla voidaan korjata pahimpia puutteita. Kiitän budjettineuvottelijoita sosiaali- ja terveystoimialan lisärahan osuvuudesta – ainakin omat toiveeni toteutuivat. Lisäraha kohdentuu mm. mielenterveyspalveluiden kehittämiseen erityisesti lapsille ja nuorille sekä tuetun asumisen jonojen purkuun, ikäihmisten kotona asumisen tukemiseen ja terveysasemien palvelujen saatavuuden parantamiseen.

Budjettikirjaa lukiessa tulee mieleen, että toivottavasti koko maan tasolla ymmärretään kaupunkipolitiikan tarve, ja suurten kaupunkien merkitys entistä vahvemmin. Kun Helsingissä verotulot ovat kasvaneet muuta maata paremmin, tulevana vuotena arvioidaan valtionosuuksiin sisältyvä verotulotasauksen olevan meillä lähes 350 milj. euroa. Tämän verran lisääntyvät verotulotasausta saavien kuntien valtionosuudet. Kun meillä ja muilla suurilla kaupungeilla menee hyvin, siitä hyötyvät kaikki