Kuulumisia kaupunginvaltuustosta (21.11.2022)

Päiväkirja

Pääpaino kaupunginvaltuuston syyskauden päätöksissä on ollut tulevan vuoden valmistelussa. Vuodenvaihteessa toteutuva sote-uudistus tuo muutoksia sekä toimintaan että talouteen.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy Suomessa hyvinvointialueille. Ainoastaan Helsingissä kaupunki vastaa edelleen hyvinvointialueille kuuluvista tehtävistä. Helsingissäkin sosiaali-, terveys- sekä pelastuspalvelut yhdistyvät omaksi toimialakseen, joka erotetaan muusta kaupungin toiminnasta sekä budjetista. Valtio vastaa hyvinvointialueiden ja Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden rahoituksesta. Helsingissä päättävänä toimielimenä on jatkossa sosiaali- terveys- ja pelastuslautakunta.

HUS-yhtymä (aiemmin HUS-kuntayhtymä) tuottaa vuodenvaihteen jälkeen erikoissairaanhoidon palvelut Uudenmaan hyvinvointialueille ja Helsingille. Ylintä päätösvaltaa käyttää jatkossa Helsingin ja hyvinvointialueiden viidestä virkahenkilöstä koostuva HUS-yhtymäkokous (aiemmin 55-jäseninen HUS-valtuusto), ja HUSin kuntayhtymän hallituksen tilalla toimii jatkossa HUS-yhtymähallitus.

Sote-uudistuksen valmistelu on edellyttänyt Helsingiltä Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategian laatimista vuosille 2023–2025. ”Palvelustrategia tähtää siihen, että asukkaat saavat nopeasti, sujuvasti ja yhdenvertaisesti tarvitsemiaan palveluja.” Kaupunginvaltuusto hyväksyi palvelustrategian 16.11. – linkki alla:
Liite.pdf (hel.fi)

Sote-uudistuksen ohella kaupungin toimielimissä on tehty monia muitakin merkittäviä päätöksiä. Esim. Helsingin seudun liikenteen (HSL) hallitus on päättänyt matkalippujen hintojen muutoksista ja korotuksista.  Linkistä löytyy tietoa tarkemmin:
Dynasty tietopalvelu : HSL (oncloudos.com)

HSL:n lippujen hintojen muutos lienee ollut välttämätön nykyisen palvelutason säilyttämiseksi. Harmillista on, että vieläkään ei saatu ikääntyneiden kaupunkilaisten toivomaa alennusta kertalippuihin. Kausilipuista saavat kuitenkin kaikki 70-vuotta täyttäneet 40 %:n alennuksen jatkossa. 

Esplanadien autokaistoja päätettiin kaupunkiympäristölautakunnan äänestyksen tuloksena sulkea siten, että kumpaankin suuntaan on jatkossa vain yksi kaista. Autokaistojen sulkeminen ilman laajempaa keskustan liikenteen kokonaisarviointia tuntuu harkitsemattomalta. Pelkona on keskustan autoväylien ruuhkautuminen sekä keskustan alueen edelleen autioituminen ja kauppojen siirtyminen kauppakeskuksiin. Päätös onkin saanut paljon kritiikkiä kaupunkilaisilta ja keskustan alueen yrittäjiltä. Tässä esim. yrittäjien näkökulmaa: Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja: Espan ajokaistojen sulkeminen on kuolinisku kivijalkayrittäjille – ”Asiakas ei löytänyt parkkipaikkaa ja ajoi Espoon Selloon” – Yrittajat.fi

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 16.11. käsiteltiin merkittäviä asioita, kuten Helsingin kaupungin talousarviota vuodeksi 2023 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2023 – 2025,  Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategiaa 2023–2025 ja Helsingin hyvinvointisuunnitelmaa 2022–2025. Muut asiat hyväksyttiin, mutta talousarvio ja siihen tehdyt muutosesitykset jätettiin pöydälle, ja niistä äänestetään 23.11. kokouksessa. Asioihin voi halutessaan tutustua linkistä: Helsingin kaupunki

Kunta-Helsingin toimintamenot ovat vuonna 2023 talousarvioesityksen mukaan yhteensä n. 2,9 miljardia euroa. Helsingin Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan vuoden 2023 talousarvion raami on n. 2,7 miljardia euroa, mikä perustuu valtion talousarvioehdotukseen. Raami sisältää myös Helsingin osuuden HUS-yhtymän budjetista, n. 767 miljoonaa euroa.

Kaupunginvaltuustossa on tuttuun tapaan käsitelty myös useita kaavoja syksyn aikana. Nostan tähän yhden, entistä kotiseutuani, Jollasta, koskevan lisärakennusoikeusesityksen: Tein asian käsittelyssä kokemukseeni perustuvan ponnen, joka harvinaista kyllä, se meni täysin yksimielisesti läpi. Puheeni kaupunginvaltuustossa:
Kaupunginvaltuusto käsitteli Jollaksen Hämeenapajantien, Puhuritien ja Puuskakujan asemakaavan muuttamista (7.9.2022) – Seija Muurinen

Sote-uudistuksen valmistelu on pitänyt sekä virkahenkilöt että valmisteluelimissä mukana olevat luottamushenkilöt kiireisinä. Tavoitteena on, että uusi kaupungin hallinnointi- ja palvelujen organisointimalli lähtee joustavasti käyntiin 2023, eikä muutos näy suuremmin asiakaspalveluissa. Toivottavasti näin käy, jolloin voimme hiukan hengähtää ja vähentää kokoustamista.

Helsingin kaupunginvaltuusto käsitteli kaupungin talousarviota vuodeksi 2022 sekä taloussuunnitelmaa vuosille 2022-2024 (25.11.2021)

Päiväkirja

Kaupunginvaltuuston kokouksessa käsitelty talousarvio tuotti pitkän ja monipuolisen keskustelun valtuutettujen kesken. Kannatin talousarvion hyväksymistä ja nostin omassa talousarviopuheessani esille muutamia asioita talousarvion laajasta aineistosta:

Koronapandemia on tuottanut Helsingille monenlaisia vaikutuksia, mm. hoito- ja palveluvelkaa, jota on ryhdyttävä määrätietoisesti kuromaan. Onkin viisasta, että Koronasta toipumiseen varataan erillisrahoitus (yhteensä 70 miljoonaa euroa) kaupunginhallituksen käyttövaroihin vuosille 2022 ja 2023. Varsinkin sosiaali- ja terveystoimiala tulee tarvitsemaan tätä lisärahoitusta ns. ”jälleenrakennustoimenpiteisiin”.

Tilanne on lisärahoituksesta huolimatta haastava, koska pandemia näyttäisi edelleen jatkuvan ja aiemmat vaiheet näkyvät samaan aikaan ylityksinä budjeteissa. On hyvä muistaa, että pandemian hoito on ollut mahdollista aiempien vuosien vastuullisen taloudenpidon seurauksena – ja kiitos neuvottelijoille, että tulevakin talousarvio pyrkii samanlaiseen vastuullisuuteen.

Sosiaali- ja terveystoimi on joutunut reagoimaan nopeasti pandemiatilanteeseen asukkaiden terveydestä huolehtiessaan. Tässä työssä henkilöstö on joutunut koville, ja venymään väestön palvelutarpeiden mukaan. Selvitysten mukaan hoitohenkilöstö onkin väsynyttä ja tarvitsee tukea jaksaakseen edelleen toimia kaupunkilaisten parhaaksi.

Palkkakehitysohjelman jatkaminen on yksi keino kiitoksen osoittamiseen jo ennestään palkkakehityksessä jälkeen jääneelle hoitohenkilöstölle, mutta myös muista tukitoimista on syytä jatkossa huolehtia. Esim. työterveyshuollon laadun varmistamisesta, hyvästä johtamisesta, jolla on helposti yhteyksiä hyvään työilmapiiriin. Myös uralla etenemisen mahdollisuuksia on syytä edistää entisestään. Voisi myös selvittää mahdollisuuksia tarjota joitain etuisuuksia kaupungin omiin palveluihin jne.

Talousarviossa on todettu, että ikäsidonnaiset menot jatkavat kasvuaan. Juuri hyväksytyssä kaupungin strategiassakin on todettu, että kaksi merkittävintä muutosta tässä ajassa ovat ilmastonmuutos ja ikääntyminen. Väestön ikääntymisestä on todettu, että ikääntyvän väestön kasvun tarpeisiin vastaaminen edellyttää uusien toimintatapojen ja saumattomien, oikea-aikaisten palveluketjujen kehittämistä sekä digitaalisten palvelujen lisäämistä.

Ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen edellyttää kuitenkin jatkossa vielä laajempaa näkökulmaa. Kyse ei ole vain sote-toimialan hoitopalveluista – tarvitaan mm. kulttuuria, liikuntaa, riittäviä senioriasuntoja sopivissa asuinympäristöissä ja esim. digiosaamisen vahvistamista jne. Kaikkiaan ennakoivaa asennetta.

Toivottavasti talousarviossa mainittuja uusien seniorikeskusten rakennushankkeita edistetään ripeästi. Ne tulevat tarpeeseen. Edistettävien listalle on nostettu Koskelan, Keskustan alueen, Vuosaaren, Pohjois-Haagan, Kannelmäen ja Laajasalon seniorikeskukset. Ennakoiva toiminta mm. seniorikeskusten avopalveluina on tärkeää ikääntyville helsinkiläisille, mutta myös kaupungin palvelujen riittävyyden ja talouden kestävyyden näkökulmasta.