Aloite: Työryhmä määrittelemään sote-henkilöstön saatavuuteen ja pysyvyyteen vaikuttavia toimia

Aloitteet

Helsingin sosiaali- ja terveystoimialalla on pulaa hoitohenkilöstöstä, esim. kotihoidossa, hoivayksiköissä ja terveysasemilla. Henkilöstön vaihtuvuus on myös suurta, mikä vaikeuttaa toiminnan laadun ylläpitoa ja luottamuksellisten hoitosuhteiden muodostamista asiakkaille. Henkilöstötilanne on edelleen heikentynyt koronapandemian aikana, ja sosiaali- ja terveyspalveluihin on syntynyt viime vuosina runsaasti hoito- ja palveluvelkaa.

Jo nyt on henkilöstötilanteen parantamiseksi ollut esillä palkkakehitysohjelma, mutta työvoiman saatavuuden ja pysyvyyden vahvistamiseksi kannattaisi ideoida muitakin toimia.

Esitänkin, että Helsingin kaupunki perustaa työryhmän sosiaali- ja terveystoimialan henkilöstön saatavuutta ja ”pitovoimaa” edistävien toimenpiteiden määrittelemiseksi ja kutsuu työryhmään sekä viranhaltijoita että työntekijöiden edustajia.

 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi aloitteeni – tässä vastaus:

Sosiaali- ja terveyslautakunta on käsitellyt 7.6. ja 21.6. kokouksissaan esitystä erillisen työryhmän perustamisesta. Lautakunnan päätöksessä on laajasti todettu moninainen toiminta henkilöstön saatavuuden edistämiseksi. Henkilöstön saatavuutta edistetään mm. erilaisin hankkein, pito- ja vetovoimatyöpajoin, työnantajakuvaa ja oppilaitosyhteistyötä kehittäen, oppisopimuskoulutuksin ja kansainvälisen rekrytoinnin keinoin. Kehittämistä on tiivistetty, ja siihen on voitu osoittaa resurssia Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeesta.

Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että Työvoiman saatavuuden hankkeen sekä sosiaali- ja terveystoimialan henkilöstöresurssipalveluiden toimintaan sisäänrakennettujen saatavuutta parantavien mekanismien vaikutusten arviointi olisi syytä toteuttaa ennen työryhmän perustamista. Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että edellä mainitun vuoksi tässä vaiheessa oman työryhmän perustaminen Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan henkilöstön saatavuuden parantamiseksi ei ole tarkoituksenmukaista.

Samalla lautakunta päätti, että edellä kuvattujen toimenpiteiden lisäksi käynnistetään työpajatoiminta sosiaali- ja terveystoimialan henkilöstön saatavuuden ja pitovoiman vahvistamiseksi, ja kutsutaan työpajaan asiakastyötä tekeviä lääkäreitä, hoitotyön ja sosiaalityön edustajia sekä opintojen viime vaihetta suorittavia alan opiskelijoita. Lautakunta esittää myös harkittavaksi kyselyä lastensuojelussa jo tehdyn kyselyn tapaan eri yksiköissä toimiville asiakastyötä tekeville työntekijöille tai otokselle työntekijöistä. Sosiaali- ja terveyslautakunta toivoo saavansa työpajatoiminnan sekä mahdollisen kyselyn tulokset tiedoksi maaliskuuhun 2023 mennessä.

Muina näkökohtina sosiaali- ja terveyslautakunta nostaa esiin sosiaali- ja terveystoimen yksiköiden välisen tietojen vaihdon, henkilöstön työkierron ja -vierailujen kautta toimiva parhaiden käytäntöjen levittämisen sekä yksiköiden johtajien keskinäinen neuvonpidon organisaatioiden toimintojen kehittämiseksi ja työilmapiirin edistämiseksi ja muut vastaavat työyhteisön sisäiset ns. pitoa parantavat toimenpiteet.

Puheenvuoro talousarvion 2020 lähetekeskustelussa (27.4.2019)

Päiväkirja

Helsingin kaupunginvaltuusto kävi 24.4. lähetekeskustelun talousarvion 2020 valmistelua varten.  Omassa puheessani keskityin lähinnä sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeisiin ja niihin vaikuttaviin haasteisiin.

Puheeni:

”Suomen bruttokansantuotteen kasvun ennustetaan hidastuvan lähivuosina, mutta talouskasvua kuitenkin ennustetaan edelleen olevan. Vaalien aikaiset levottomat puheet rahan jakamisesta, useiden verojen korotuksista tai mm. yritystukien poistamisesta kokonaan aiheuttavat kuitenkin huolta Suomen talouskehityksestä. Toivottavasti tuleva hallitus kuitenkin toimii vastuullisesti; perustaa toimintansa laskelmiin ja tietoon – jotta yritykset voivat edelleen työllistää suomalaisia ja helsinkiläisiä.

Väestön ikääntyminen on yksi tulevaisuuden haasteistamme, joka kasvattaa erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen menoja. Tämä luo paineita talouden kestävyydelle pidemmällä aikavälillä.

Helsingissä eläkeikäisen väestön vuotuisen kasvun ennustetaan olevan yli 2 000 asukasta. Heistä useat siirtyvät pois työterveyshuollon piiristä, mikä lisää julkisten palvelujen tarvetta. Eläkeikäisen väestön sisällä erityisesti kaikkein vanhimpien vanhusikäluokkien, yli 75- ja yli 85-vuotiaiden, määrän kasvu lisää myös palvelujen kysyntää. Yli 95-vuotiaitakin oli Helsingissä viime vuonna runsaat 1000 ja yli 100-vuotiaita 116 henkilöä. Näistä kaikkien hauraimmista ikäryhmistä voisi jatkossa raportoida myös Helsingin ennusteissa.

Väestön ikääntymisen lisäksi kaupungin väkiluku kasvaa vuosittain yli 5000 asukkaalla. Heistäkin kaikki ovat potentiaalisia julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjiä.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa on juuri nyt yksittäisenä huolena lastensuojelutarpeen kasvu, joka on jatkunut jo jonkin aikaa. Tämä on syytä huomioida tulevassa talousarviossa. Tukea on hyvä olla tarjolla mahdollisimman varhain auttamaan perheitä sekä lapsia ja nuoria elämässä eteenpäin. Tämä on satsaus syrjäytymisen ehkäisyyn ja tulevaisuuteen.

Henkilöstöpula on tosiasia monissa sosiaali- ja terveyspalveluissa, esim. terveysasemapalveluihin on edelleen vaikea löytää ammattitaitoista henkilöstöä. Tulevina vuosina onkin jatkettava keinojen etsimistä Helsingin työpaikkojen houkuttelevuuden lisäämiseksi. Mm. palkkakehitysohjelmaa on syytä kiirehtiä, ja henkilöstön johtamiseen ja työjärjestelyihin voisi kiinnittää lisää huomiota. Esim. itseohjautuvia tiimejä on muualla kokeiltu. Meilläkin voisi pilotoida tämän suuntaisia kokeiluja. Myös tälle vuodelle tehtyä budjettikirjausta allianssimallin kokeilusta jossain sosiaali- ja terveyspalvelussa pitää viedä eteenpäin.

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat avoimia ja tärkeitä kaikille kaupunkilaisille. Tulevassa talousarviossa on tarpeen tunnistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää kasvattavat tekijät ja resursoida palveluja sen mukaisesti. Samanaikaisesti pitää tukea toiminnan kehittämistä erilaisin uusin avauksin niin, että kaupunkilaiset lapsista vanhuksiin voivat luottaa saavansa hyviä, ajanmukaisia palveluja oikea-aikaisesti, ja että palvelut tuotetaan kustannusvaikuttavasti ja – tehokkaasti.”