Aloitevastaus tuli kaupunginvaltuuston käsittelyyn 11.9.2024. Aihe ja puhe herättivät keskustelua, ja aloitetta pidettiin hyvänä avauksena kaupungin elävyyden ja elinvoimaisuuden lisäämiseksi.
Alla puheeni kaupunginvaltuuston kokouksessa:
”Kiitos kaupunginhallitukselle vastauksesta aloitteeseeni edellyttää tai suositella rakennuttajia varaamaan keskusta-alueen toimitilojen ylimmät kerrokset tai vähintään ylin kerros asunnoiksi – sekä uusissa että korjausrakentamiskohteissa. Vastauksen mukaan kaupungin tavoite on ainakin osittain sama kuin aloitteessani, eli saada kantakaupungin alueelle lisää asukkaita ja samalla asiakkaita keskustan kuihtuviin palveluihin. On myöskin hyvä kuulla, että käyttötarkoituksen muutoksiin eli konversioihin suhtaudutaan lähtökohtaisesti myönteisesti ja nykyistä kevyemmillä vaatimuksilla – tapauskohtaisesti arvioiden.
Kaupunginhallituksen vastauksessa mainitaan, että ”keskeistä on arvioida ovatko asumisesta aiheutuvat haitat keskustan elinvoimalle suurempia kuin siitä saatavat hyödyt” – tätä jäin pohtimaan. Toivottavasti tapauskohtaisessa arvioinnissa huomioidaan ensisijaisesti kaupungin asukkaiden arkielämän ja arkipalvelujen sekä niiden tuottajien näkökulma. Keskeistä olisi myös esittää kysymys toisinpäin, eli ”millaisia ovat tapahtumien ja yöelämän haitat keskustassa asumiselle, tai millaisissa sijainneissa ja olosuhteissa tapahtumia voidaan järjestää aiheuttamatta haittaa asumiselle”. En tiedä, onko muissa pääkaupungeissa yleisesti sijoitettu jatkuvasti melua tuottavat tapahtuma- ja yöelämäkeskukset kaupunkien ydinkeskustaan – vai voisiko tähän olla muitakin malleja?
Aloitevastauksessa myös ilahduttaa, että asuinrakennusten ullakoiden muuttamista asumiskäyttöön sekä kaupunkiympäristöön soveltuvien rakennusten korottamista edistetään määrätietoisesti. Ullakkoasuntojen rakentamisessa ongelmana ovat näyttäneet olevan tiukat määräykset ikkunoiden koosta ja sijainneista. Oman kokemuksen mukaan esim. Wienin keskustan vanhojen rakennusten ullakkojen hyödyntämisessä asumiskäyttöön näkyi vapaampi tyyli. Ullakkoasunnoissa oli normaalin kokoiset ikkunat, eivätkä ne tuntuneet silti pilaavan rakennuksen ulkonäköä tai kaupunkikuvaa. Olisiko hiukan sallivampi ote tässä tarpeen meilläkin?
Pääosin olen tyytyväinen vastaukseen ja toivon, että voimme jatkossa nähdä Helsingin keskusta-alueella monikäyttöisiä, asumisviihtyvyydeltään hyviä rakennuksia – esim. sellaisia, joiden alimmassa kerroksessa on kauppoja, rauhallisia kahvila- tai ravintolatiloja, keskikerroksissa toimistotiloja ja ylimmissä kerroksissa asuntoja.”
Käytin kokouksessa seuraavan puheenvuoron, ja keskustelimme yllättävänkin rauhallisesti toimenpiteistä, jotka ovat mahdollisesti heikentäneet kaupunkimme keskustan elinvoimaisuutta, ja siitä, mitä nyt pitäisi tehdä:
”Aloitteessa mainitut selvitykset Helsingin keskustan saavutettavuuteen vaikuttavista liikennehankkeista sekä keskusta-alueen elinvoiman parantamisesta ovat hyvin tärkeitä. Viimeisimmässä kaupunkien ”vartin keskustojen” elinvoima-analyysissä Helsingin ongelmiksi esitettiin mm. seuraavat kolme tekijää: 1) haastava perussaavutettavuus kommentilla ”keskusta on liikenteellisesti sekakeskusta”, 2) keskustan vapaat liiketilat ovat kaksinkertaistuneet 8 vuodessa ja 3) kaupallinen keskusta on siirtynyt entiseltä sijainniltaan.” Tulosten mukaan keskustan elinvoima on heikentynyt melko lyhyessä ajassa. Tämä johtunee myös vääränlaisista poliittisista valinnoista – ja siitähän me valtuutetut olemme myös vastuussa.
Vielä n. 10 vuotta sitten oli tyypillistä matkusta lähiöistä silloiseen elinvoimaiseen Helsingin keskustaan vaate- ym. ostoksille, ravintoloihin ja muihin palveluihin. Keskustan kauppojen laajasta tarjonnasta oli helppo löytää etsimänsä, ja esim. kauppatorille pääsi helposti poikkeamaan omalla autolla.
Tänä päivänä keskustasta ovat monet mm. yksittäiset kaupat hävinneet. Esim. keskeisillä kaduilla, Esplanadeilla ja Aleksanterinkadulla on tyhjiä liiketiloja. Torillakin ovat palvelut kuihtuneet. Pari vuotta sitten lähti viimeinen kalakauppakin. Tori on nyt lähinnä turisteille rihkamaa myyvä sotkuinen paikka, vaikka kesän tullen siellä toivottavasti näkyy jokunen vihannes- tai marjakauppiaskin.
Nyt Helsingin keskustankin asukkaat lähtevät usein ostoksille keskustan ulkopuolella sijaitseviin kauppakeskuksiin. Kauppakeskuksiin pääsee eri puolilta kaupunkia myös omalla autolla, ja niistä löytävät ne tuotteet ja palvelut, joita aiemmin oli Helsingin keskustassa – mikä tietysti houkuttelee asiakkaita. Suurten kauppakeskusten rakentaminen lähelle keskustaa näyttäisikin olleen keskusta-alueen elinvoimaa heikentävä valinta.
Viime vuosina Helsingin keskustan elinvoiman parantaminen on tuntunut keskittyvän vain huvikeskusten rakentamiseen – jopa kaupungin hienoimmille paraatirannoille. Huvikeskuksia käyttävät kuitenkin lähinnä turistit ja muiden paikkakuntien asukkaat kesälomareissuillaan, helsinkiläiset vain satunnaisesti. Jotkut keskustan nykyasukkaista ovatkin harkinneet muuttoa pois keskustasta tai jopa Helsingistäkin huvikeskusten aiheuttaman häiriön vuoksi – tästä olen saanut valtuutettuna postia. Onkohan siis asukkaat unohdettu kaupungin kehittämisessä?
Viikonlopun Helsingin Sanomien mukaan useita uusia huvikeskushankkeita on nytkin taas vireillä keskusta-alueelle. Uutisista ja aiemmista tapahtumista saa kuvan, että kaupungilta voi saada huvikeskukselle paikan, kunhan on valmis sijoittamaan siihen rahoitusta. Eikö kaupungin virkahenkilöiden tehtävä olisi kaupungin keskusta-alueen ja kaupungin kokonaisuuden rakentumisen suunnittelu ja toteutus – kilpailuttamalla toimijat asukasystävällisin kriteerein. Jatkossa on tärkeää määritellä, miten käsite ”keskustan elinvoimaisuus” Helsingissä tulkitaan, sillä siitä löytyy monenlaisia määrityksiä ja näkökulmia eri julkaisuissa. On myös löydettävä useanlaisia tapoja elinvoimaisuuden ja elävyyden edistämiseksi niin, ettei meidän kaikkein kauneimmilla ja arvokkaimmilla rannoilla kuulu iltaisin vain basson jytke ja juhlivien ihmisten mekastus.”
”Helsingissä on käynnistynyt selvitystyö kaupungin keskusta-alueen toimitilojen periaatteiden päivittämiseksi sekä käyttötarkoituksen muutoksen helpottamiseksi. Tavoitteena on saada keskusta-alueelle lisää asukkaita.
Keskusta-alueella on tällä hetkellä runsaasti mm. valtion, kaupungin, yliopiston ym. virastojen, kuten myös yksityisten yritysten toimitiloja. Osa kaduista on iltaisin ja viikonloppuisin hiljaisia, ja mm. monet ns. kivijalkakaupat ovat käyneet kannattamattomiksi ydinkeskustan alueella. Tyhjää toimitilaa mainostetaan useilla keskustan alueilla.
Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme, että selvitystyöhön Helsingin keskusta-alueen toimitilojen periaatteiden päivittämiseksi sekä käyttötarkoituksen muutoksen helpottamiseksi sisällytetään myös arvio mahdollisuudesta edellyttää/ suositella rakennuttajia varaamaan rakennusten ylimmät kerrokset tai vähintään ylin kerros asunnoiksi – sekä toimitilojen uusissa että korjausrakentamiskohteissa.”
Helsingin Sanomat julkaisi 20.10. artikkelini Helsingin keskustan kehittämisestä ja elävöittämisestä. Tähän tarvitaan mm. lisää asuntoja ja asukkaita keskusta-alueelle:
Mielipide|Lukijan mielipide
Helsingin on lisättävä asuntojen määrää keskustassa
Helsinkiä on kehitettävä monipuolisesti, mutta sitä ei pidä tehdä asukkaiden hyvinvoinnin ja asumisterveyden kustannuksella.
Helsingin keskustassa on asuntoja muun muassa Alvar Aallon kadulla. KUVA: PAULA KASKIMAA / IS
*********************
HELSINGISSÄ on käynnistynyt selvitystyö kaupungin keskusta-alueen toimitilojen periaatteiden päivittämiseksi sekä käyttötarkoituksen muutoksen helpottamiseksi. Tavoitteena on saada keskustaan lisää asukkaita.
Keskusta-alueella on runsaasti muun muassa valtion, kaupungin, yliopiston sekä virastojen ja yritysten toimitiloja ja aiempaa vähemmän asukkaita. Varsinkin talvikaudella osa kaduista on iltaisin ja viikonloppuisin hiljaisia, ja monet kivijalkakaupat ovat käyneet kannattamattomiksi.
KAUPUNKI on viime vuosina pitänyt esillä ydinkeskustan elävyyden vahvistamista erityisesti huvi- ja tapahtumapaikkoja lisäämällä. Käytännössä tämä on tarkoittanut keskusta-alueen muuttumista ”biletysalueeksi”. Tämä on elävöittänyt keskustaa lähinnä kesäiltaisin ja viihdyttänyt paljolti muiden kuntien asukkaita sekä turisteja.
Esimerkiksi toimitilojen ylimpiä kerroksia voisi varata asunnoiksi.
Mikäli tavoitteena on pitää keskusta elävänä ympäri vuoden, Helsingin on lisättävä asuntojen määrää keskusta-alueella. Esimerkiksi rakennettavien tai peruskorjattavien toimitilojen ylimpiä kerroksia voisi varata asunnoiksi. Ehkä tämä houkuttelisi myös palveluyrittäjiä hakeutumaan nyt tyhjillään oleviin kivijalkatiloihin ja monipuolistamaan keskustan palvelutarjontaa.
KESKUSTA-ALUEELLA on tärkeää huolehtia huvitarjonnan ja asumisen tasapainosta, esimerkiksi riittävillä melumääräyksillä ja -suojauksilla sekä valvonnalla. Keskusta ei ole houkutteleva asuinalue, jos esimerkiksi musiikin jytke kuuluu asuntoihin joka ilta. Helsinkiä on kehitettävä monipuolisesti, mutta sitä ei pidä tehdä asukkaiden hyvinvoinnin ja asumisterveyden kustannuksella.
