Gerontologisia sairaanhoitajia terveysasemille (7.12.2022)

”Ikääntyvän väestön määrä ja osuus kasvaa tulevina vuosina ja vuosikymmeninä Helsingissä merkittävästi. Tämä vaikuttaa jo nyt ja tulee vaikuttamaan myös jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarpeeseen. On tärkeää, että tässä tilanteessa ikääntyvä väestö saa tarvitsemansa avohoitopalvelut terveysasemilta / terveys- ja hyvinvointikeskuksista oikea-aikaisesti ja asiantuntevan henkilöstön toteuttamana. Ikääntyvällä väestöllä on oikeus yhdenvertaisiin, tarpeidensa mukaisiin palveluihin muun väestön kanssa. Esitänkin, että Helsingin kaupunki järjestää /hankkii lisäkoulutusta sairaanhoitajille gerontologisesta hoitotyöstä ja palkkaa terveysasemille gerontologisia sairaanhoitajia.”

Kuulumisia kaupunginvaltuustosta (21.11.2022)

Pääpaino kaupunginvaltuuston syyskauden päätöksissä on ollut tulevan vuoden valmistelussa. Vuodenvaihteessa toteutuva sote-uudistus tuo muutoksia sekä toimintaan että talouteen.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy Suomessa hyvinvointialueille. Ainoastaan Helsingissä kaupunki vastaa edelleen hyvinvointialueille kuuluvista tehtävistä. Helsingissäkin sosiaali-, terveys- sekä pelastuspalvelut yhdistyvät omaksi toimialakseen, joka erotetaan muusta kaupungin toiminnasta sekä budjetista. Valtio vastaa hyvinvointialueiden ja Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden rahoituksesta. Helsingissä päättävänä toimielimenä on jatkossa sosiaali- terveys- ja pelastuslautakunta.

HUS-yhtymä (aiemmin HUS-kuntayhtymä) tuottaa vuodenvaihteen jälkeen erikoissairaanhoidon palvelut Uudenmaan hyvinvointialueille ja Helsingille. Ylintä päätösvaltaa käyttää jatkossa Helsingin ja hyvinvointialueiden viidestä virkahenkilöstä koostuva HUS-yhtymäkokous (aiemmin 55-jäseninen HUS-valtuusto), ja HUSin kuntayhtymän hallituksen tilalla toimii jatkossa HUS-yhtymähallitus.

Sote-uudistuksen valmistelu on edellyttänyt Helsingiltä Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategian laatimista vuosille 2023–2025. ”Palvelustrategia tähtää siihen, että asukkaat saavat nopeasti, sujuvasti ja yhdenvertaisesti tarvitsemiaan palveluja.” Kaupunginvaltuusto hyväksyi palvelustrategian 16.11. – linkki alla:
Liite.pdf (hel.fi)

Sote-uudistuksen ohella kaupungin toimielimissä on tehty monia muitakin merkittäviä päätöksiä. Esim. Helsingin seudun liikenteen (HSL) hallitus on päättänyt matkalippujen hintojen muutoksista ja korotuksista.  Linkistä löytyy tietoa tarkemmin:
Dynasty tietopalvelu : HSL (oncloudos.com)

HSL:n lippujen hintojen muutos lienee ollut välttämätön nykyisen palvelutason säilyttämiseksi. Harmillista on, että vieläkään ei saatu ikääntyneiden kaupunkilaisten toivomaa alennusta kertalippuihin. Kausilipuista saavat kuitenkin kaikki 70-vuotta täyttäneet 40 %:n alennuksen jatkossa. 

Esplanadien autokaistoja päätettiin kaupunkiympäristölautakunnan äänestyksen tuloksena sulkea siten, että kumpaankin suuntaan on jatkossa vain yksi kaista. Autokaistojen sulkeminen ilman laajempaa keskustan liikenteen kokonaisarviointia tuntuu harkitsemattomalta. Pelkona on keskustan autoväylien ruuhkautuminen sekä keskustan alueen edelleen autioituminen ja kauppojen siirtyminen kauppakeskuksiin. Päätös onkin saanut paljon kritiikkiä kaupunkilaisilta ja keskustan alueen yrittäjiltä. Tässä esim. yrittäjien näkökulmaa: Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja: Espan ajokaistojen sulkeminen on kuolinisku kivijalkayrittäjille – ”Asiakas ei löytänyt parkkipaikkaa ja ajoi Espoon Selloon” – Yrittajat.fi

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 16.11. käsiteltiin merkittäviä asioita, kuten Helsingin kaupungin talousarviota vuodeksi 2023 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2023 – 2025,  Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategiaa 2023–2025 ja Helsingin hyvinvointisuunnitelmaa 2022–2025. Muut asiat hyväksyttiin, mutta talousarvio ja siihen tehdyt muutosesitykset jätettiin pöydälle, ja niistä äänestetään 23.11. kokouksessa. Asioihin voi halutessaan tutustua linkistä: Helsingin kaupunki

Kunta-Helsingin toimintamenot ovat vuonna 2023 talousarvioesityksen mukaan yhteensä n. 2,9 miljardia euroa. Helsingin Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan vuoden 2023 talousarvion raami on n. 2,7 miljardia euroa, mikä perustuu valtion talousarvioehdotukseen. Raami sisältää myös Helsingin osuuden HUS-yhtymän budjetista, n. 767 miljoonaa euroa.

Kaupunginvaltuustossa on tuttuun tapaan käsitelty myös useita kaavoja syksyn aikana. Nostan tähän yhden, entistä kotiseutuani, Jollasta, koskevan lisärakennusoikeusesityksen: Tein asian käsittelyssä kokemukseeni perustuvan ponnen, joka harvinaista kyllä, se meni täysin yksimielisesti läpi. Puheeni kaupunginvaltuustossa:
Kaupunginvaltuusto käsitteli Jollaksen Hämeenapajantien, Puhuritien ja Puuskakujan asemakaavan muuttamista (7.9.2022) – Seija Muurinen

Sote-uudistuksen valmistelu on pitänyt sekä virkahenkilöt että valmisteluelimissä mukana olevat luottamushenkilöt kiireisinä. Tavoitteena on, että uusi kaupungin hallinnointi- ja palvelujen organisointimalli lähtee joustavasti käyntiin 2023, eikä muutos näy suuremmin asiakaspalveluissa. Toivottavasti näin käy, jolloin voimme hiukan hengähtää ja vähentää kokoustamista.

Kevätkauden kuulumisia luottamustoimista (2.7.2022)

Kevätkauden kuulumisia luottamustoimista (2.7.2022)

Kulunut kevät on ollut vauhdikas, ja paljon on tapahtunut mm. sote-uudistuksen valmistelussa. Korona on jäänyt taka-alalle ja rajoituksia on purettu. Uusia virusvariantteja kuitenkin ilmaantuu edelleen, ja siksi osa asiantuntijoista kehottaa edelleen varovaisuuteen, etenkin riskiryhmiin kuuluvia.

Kaupunginvaltuustossa on kevään aikana käsitelty mm. useita asemakaavoja, hankesuunnitelmia ja vuokrausperusteiden määrittämistä tonteille. Esimerkkinä Laajasalon kauppakeskuksen alueen asemakaava, josta sain palautetta alueen asukkailta. Ohessa linkki valtuustopuheeseen, jossa otin kantaa mm. lasten ja ikääntyneiden puolesta – tiedoksi, jos Laajasalon alue kiinnostaa: Puhe kaupunginvaltuustossa Laajasalon kauppakeskuksen alueen asemakaavasta 30.3.2022 – Seija Muurinen

Hyvin merkittävä asia kaupunginvaltuustossa oli huhtikuussa käsitelty HUS-yhtymän perussopimus. HUS-kuntayhtymä muuttuu vuoden vaihteessa HUS-yhtymäksi, joka tuottaa jatkossa erikoissairaanhoidon palvelut neljälle Uudenmaan hyvinvointialueelle sekä Helsingille. Perussopimusta käsiteltäessä kiisteltiin eniten siitä, toimiiko HUS-yhtymän korkeimpana päättävänä elimenä edelleen poliitikoista koostuva valtuusto vai hyvinvointialueiden ja Helsingin virkamiehistä koostuva yhtymäkokous. Viimeksi mainittu, Helsingin kaupunginhallituksen esittämä ja muidenkin alueiden hyväksymä kanta voitti.

Niinpä ensimmäinen HUS-yhtymäkokous kokoontuu 7.7. ja päättää mm. tulevan HUS-yhtymän hallituksen jäsenistä. Uusi HUS-yhtymän hallitus aloittaa työnsä jo syksyllä ”vanhan”, vuoden loppuun saakka kokoontuvan HUS-kuntayhtymän hallituksen rinnalla. Erikoinen ”kahden rinnakkaisen hallituksen” tilanne, mutta näin on toimittava. Ohessa valtuustopuheeni HUS-yhtymän perussopimuksen käsittelystä: Kaupunginvaltuusto käsitteli HUS-yhtymän perussopimuksen hyväksymistä 27.4.2022 – Seija Muurinen

Kevätkauden toinen merkittävä asia kaupunginvaltuustossa oli kaupunginhallituksen esitys Helsingin kaupungin omana toimintana tuottaman työterveyshuollon kilpailutuksesta. Asia oli etenkin vasemmistopuolueille vaikea, mutta esitys kilpailutuksesta hyväksyttiin äänestyksen jälkeen. Puheessani tarkemmin asiasta: Kaupunginvaltuusto päätti kaupungin työterveyshuollon kilpailutuksesta (1.6.2022) – Seija Muurinen

Valtuuston kokouksissa käsiteltiin tuttuun tapaan runsaasti valtuutettujen tekemiä aloitteita. Jatkossa aloitekäytäntö kuitenkin muuttuu, eivätkä kaikki aloitteet tulee enää kaupunginvaltuuston käsiteltäviksi. Valtuutettujen jättämiin aloitteisiin vastaa kaupunginhallitus, lautakunta tai johtokunta, eli se taho, jonka toimivaltaan kyseinen asia kuuluu. Kaupunginvaltuuston kokouksissa käsitellään vain aloitteet, jotka ovat saaneet vähintään 25 valtuutetun allekirjoituksen. Tämän arvioidaan keventävän valtuuston kokouksia, sillä aloitteista on keskusteltu pitkään, ja kokoukset ovat venyneet aina yötä myöten.

Sosiaali- ja terveyslautakunnassa on valmistauduttu myös sote-uudistuksen toimeenpanoon. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut erotetaan muusta kaupungin toiminnasta, ja rahoitus näille palveluille (SotePe-toimiala) tulee jatkossa suoraan valtiolta. Samalla Helsingin verotuloja siirretään valtiolle hyvinvointialueiden (myös Helsingin SotePe-toimialan) toiminnan rahoittamiseksi. Tämä on suuri muutos aiempaan, ja huolena on edelleen, otetaanko pääkaupungin erityishaasteet riittävästi huomioon valtion rahoitusjärjestelyissä (?).

Sosiaali- ja terveyslautakunta muuttuu vuoden alusta lähtien sosiaali- ja terveys sekä pelastuslautakunnaksi (SotePe-lautakunta). Lautakunta päättää sekä sosiaali- että terveysasioista mutta myös pelastustoimen asioista. Tämä edellyttää hallinnollisia muutoksia. Muutoksen ei kuitenkaan pitäisi näkyä asiakkaille, vaan kyseessä on lähinnä sisäinen uudelleen järjestäytyminen.

Muuten sosiaali- ja terveyslautakunta on käsitellyt kokouksissaan tavalliseen tapaan mm. hankintoja ja aloitevastauksia toimitettavaksi edelleen kaupunginhallitukselle ja
-valtuustolle. Toimialan haasteena on ollut henkilöstöpula ja sen myötä palveluihin pääsy. Teinkin aloitteen työntekijöiden osallistamisesta veto- ja pitovoiman parantamiseksi. Alla linkki aloitevastaukseni lisäykseen, jonka ryhmäni sai läpi yksimielisesti sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa: Työvoimatilanteen parantamiseksi sote-toimialalla tarvitaan henkilöstön näkemyksiä (30.6.2022) – Seija Muurinen

Toki muissakin kaupungin sekä ylikunnallisissa toimielimissä on käsitelty lukuisia tärkeitä asioita, mutta kommentoin tässä vain joitakin keskeisiä ja merkittäviä päätöksiä omissa luottamustoimissani. Joka tapauksessa sote-uudistuksen voimaantulo 2023 alussa on suuri asia Helsingille, ja se on tuottanut paljon työtä henkilöstölle. Jos näkemykseni sote-uudistuksen historiasta sekä (hiukan kriittinen) mielipide sote-uudistuksesta kiinnostaa, se löytyy tästä: https://www.seijamuurinen.net/paivakirja/paras-hankkeesta-sote-uudistukseen-ja-hyvinvointialueisiin-25-3-2022/

Palataan asioihin taas syksyllä. Minuun voi olla myös yhteydessä tarvittaessa.
Toivotan kaikille rentouttavaa ja aurinkoista kesää!

Terv. Seija

Kaupunginvaltuusto päätti kaupungin työterveyshuollon kilpailutuksesta (1.6.2022)

Helsingin kaupunginvaltuusto käsitteli Työterveys Helsinki palvelujen laatukilpailutusta.

Asiasta oli jo kaupunkistrategian tuottavuustoimissa sovittu, mutta sd:n edustaja teki vielä tässä vaiheessa ehdotuksen asian palauttamisesta uudelleen valmisteluun. Tällä tavoiteltiin kilpailutuksen perumista. Äänestyksessä palautusehdotus kaatui äänin 77-6.

Poliittiset ryhmät sopivat kaupunkistrategiassa tuottavuusohjelman käynnistämistä. Yhtenä tuottavuutta parantavana kohteena nousi esille kaupungin työterveyshuolto, josta päätettiin Helsingin kaupungin talousarviossa tälle vuodelle sekä taloussuunnitelmassa vuosille 2022–2024. Pormestarin talousarviopuheessa todettiin, että ”työterveydenhuoltoa parantamalla paranee myös kaupungin työntekijöiden hyvinvointi – ja että haluamme huolehtia työntekijöistämme entistä paremmin, ja tukea heidän työkykyään parhaalla mahdollisella tavalla”.

Tässä kilpailutusesityksessä painotetaan, että kilpailutetuilla palveluilla pystytään parantamaan työterveyspalveluiden laatua erityisesti sairaanhoidon palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden sekä asiakaskokemuksen kautta. Tämä on hyvä asia kaupungissa ja tilanteessa, jossa terveysasemille pääsyssä on ollut viivettä.  On sekä työntekijöiden että organisaation kannalta tärkeää saada työntekijät nopeasti hoitoon ja kuntoutukseen. On kuitenkin hyvä huomioida, että työterveyshuollon perimmäisin tehtävä ei ole sairaanhoito vaan työntekijöiden hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden sekä työkyvyn ylläpitäminen ja ongelmien ennaltaehkäisy – mukaan lukien esihenkilöiden tukitoimet ja työkykyjohtaminen.

Kokonaisuutena kyseessä on erittäin tärkeä asia Helsingin kaupungin työntekijöiden terveyden, hyvinvoinnin ja työkyvyn sekä työssä viihtyvyyden näkökulmasta. Jatkossa on tärkeää, että kaupunki seuraa tiiviisti ja säännöllisesti palveluiden saatavuutta, laatua ja kustannuksia sekä asiakkaiden- ja esihenkilöiden tyytyväisyyttä ja tarvittaessa neuvottelee tuottajan kanssa kehittämistoimenpiteistä. Nyt jäämme odottamaan varsinaista kilpailutusesitystä ja siinä erityisesti kilpailutuksen (toiminnan) kriteereitä.

Kaupunginvaltuusto käsitteli HUS-yhtymän perussopimuksen hyväksymistä 27.4.2022

Väliaikaisen valmisteluryhmän esitys HUS-yhtymän perussopimukseksi on laaja ja tärkeä kokonaisuus Uudenmaan alueen asukkaiden terveyspalvelujen turvaamiseksi.
Linkki esitykseen: https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Esitys/2022/Keha_2022-04-27_Kvsto_8_El/1ECF2781-E1AD-C5CA-AB0C-7FD56BC00001/Liite.pdf

Suurimman huomion perussopimuskeskustelussa sai kiistely siitä, olisiko päätöksentekoa jatkettava tulevaisuudessakin valtuustomallilla vai kaupunginhallituksen esityksenä olevalla yhtymäkokousmallilla. Äänestysten jälkeen Helsingin kaupunginvaltuusto esittää yhtymäkokousmallia uuden HUS-yhtymän ylimmäksi päättäväksi elimeksi.

Otin puheessani kantaa tulevan HUS-yhtymän päätöksentekomalliin:

Esityslistatekstissä nousi vahvasti esille HUS-yhtymän omistajaohjaus. Ymmärrän tämän taustan, koska nykyisen HUS-kuntayhtymän omistajien suuresta määrästä johtuen ohjaus on ollut uutta esitystä hajautetumpaa. Jäsenkuntia on nyt 24, ja jatkossa omistajia ovat Helsinki ja 4 Uudenmaan hyvinvointialuetta.

Myös korkein päättävä elin, HUS-valtuusto on ollut kankea käyttämään omistajiensa ohjausvaltaa, ja siksi ohjausta on tarpeen uudistaa kuten on esitetty, eli hyväksyä valtuustomallin tilalle yhtymäkokousmalli. Yhtymäkokoukselle asioita valmistelee Helsinkiä ja kaikkia hyvinvointialueita sekä yliopistoa edustava hallitus.

Tiukoista omistajaohjauksen tekstikirjauksista huolimatta on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että omistajaohjauksessa on kyse yhteistyöstä tulevan HUS-yhtymän kanssa, ja että puolin ja toisin kuunnellaan toisen osapuolen näkemyksiä.

Helsingin kaupungilla ja Uudenmaan hyvinvointialueilla tulee olemaan ensisijainen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuu ja velvollisuus kanavoida valtiolta tuleva rahoitus sekä perustason palveluihin että HUS-yhtymän tuottamiin palveluihin. Rahoitusmallin muuttuessa palvelukokonaisuuden asiantunteva, hyvä hallinta ja ohjaus nousevat tärkeiksi, ja sikälikin yhtymäkokousmalli puoltaa paikkaansa.

Kannatan esityslistan mukaisen perussopimuksen hyväksymistä.”