Päiväkirja
Tämä aloite kuulostaa tutulta, sillä tämä on ollut aiemminkin esillä uuden valtuustokauden alkaessa. Näissä ideologiaan ja ympäristön suojelemiseen painottuvissa ravitsemusaloitteissa jää usein huomioimatta, että Helsingin kaupungin ravitsemus kattaa hyväkuntoisten työssäkäyvien virkahenkilöiden ja koululaisten lisäksi mm. sairaaloiden ja hoitoyksiköiden asiakkaat.
Sosiaali- ja terveyspalveluissakin tullaan jatkamaan toimia liha- ja maitotuotteiden vähentämiseksi, kuten aloitevastauksessa todetaan. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on kuitenkin huomioitava, että monilla sairailla tai vammaisilla tai heikkokuntoisilla iäkkäillä ihmisillä voi olla ongelmia syömisessä. Esimerkiksi puremis- tai nielemisvaikeuksia. Heidän hyvinvointinsa edellyttää sitä, että he saavat syödäkseen juuri sellaista ravintoa, joka maistuu heille tai jota he kykenevät tai suostuvat syömään. Usein pienessä määrässä ruokaa on oltava riittävästi energiaa, proteiinia ja muita ravintoaineita. Varsinkin muistisairaiden riittävä ravinnonsaanti turvataan parhaiten huomioimalla yksilölliset mieltymykset. Usein tarvitaan myös tehostettua ravitsemushoitoa ja täydennysravintovalmisteita. Tämä ei sulje pois nykyisiä ruokatrendejä ja kasviruokavaihtoehtoja, mutta vaatii ammattilaisten arviota hoidettavien yksilöllisistä tarpeista.
Helsingin ikääntyneiden palveluissa saatiin jo runsas vuosikymmen sitten käynnistetyn ravitsemustutkimushankkeen ja sen seurantatutkimusten sekä merkittävien ravitsemuksen sisällön, ravitsemustoiminnan muutosten ja henkilöstön koulutuksen tuloksena ikääntyneiden ravitsemustila kohenemaan.
Ensimmäisten tutkimustulosten mukaan suuri osa iäkkäiden palveluiden asiakkaista oli tuolloin vajaaravittuja, koska heidän yksilöllisiä erityistarpeitaan ei ollut huomioitu riittävästi. Helsingin tutkimukset ja ravitsemusohjeistus johtivat myös ensimmäisten kansallisten ikääntyneiden ravitsemussuositusten laatimiseen Ruokaviraston toimesta.
Kansallisia ravitsemussuosituksia on sittemmin uudistettu tämän päivän ravitsemustrendien ja ympäristötavoitteiden mukaisiksi. Niihin voi halutessaan tutustua Ruokaviraston ja ravitsemusneuvottelukunnan sivuilla – myös Gery ry:n sivuilta löytyy tietoa.
Jotta erityisryhmien asiakkaiden tarpeet huomioitaisiin jatkossakin, tein käsiteltävään asiaan seuraavan ponnen, joka hyväksyttiin lähes yksimielisesti:
Kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta, että Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluiden erityisryhmien, esim. iäkkäiden, muistisairaiden, vammaisten ja vajaaravittujen asiakkaiden ravitsemuksessa hyödynnetään ympäristöystävällistä ravintoa kunkin asiakkaan yksilöllisten ravitsemustarpeiden mukaisesti.
Päiväkirja
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta siihen voi varautua. Helsingin vahvuus on ollut pitkään vakaassa ja vastuullisessa taloudenpidossa. Ensi vuoden talousarvio jatkaa tätä linjaa.
Budjetissa keskitymme kaupungin tuoreen strategian toimeenpanoon. Erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointi sekä peruspalveluiden toimivuus ovat talousarvion keskiössä. Myös Helsingin elinvoimaisuuden kehittäminen on saanut budjetissa ansaitsemansa huomion.
Ärade fullmäktige,
Löneutvecklingsprogrammet fortsätter med en investering på två miljoner euro och riktas till lågavlönade arbetstagare som arbetar med de tjänster som riktas till kommuninvånare i särskilt utsatta livssituationer.
Panostuksia toimintoihin tehdään kuitenkin vastuullisesti. Menokasvu pidetään kurissa, ja kunnallis- sekä kiinteistöveroprosentit pysyvät vuoden 2025 tasolla. Näin vahvistamme Helsingin kilpailukykyä ja helsinkiläisten ostovoimaa aikana, jolloin monilla arjen kustannukset ovat muutenkin kasvaneet.
Hyvät valtuutetut,
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle tehtävä reilu 92 miljoonan euron, eli liki 6 prosentin, määrärahalisäys, on vahva osoitus lapsiin ja nuoriin satsaamisesta. Kaikki lapset ansaitsevat samat menestyksen mahdollisuudet, ja tässä koulujen resursointi on keskiössä.
Pienennämme mm. alkuopetuksen ryhmäkokoa kahdella oppilaalla, ja lisäämme äidinkielen opetukseen kaksi vuosiviikkotuntia. Lisäämme myös painettujen oppikirjojen rahoitusta
Torjumme koulujen eriytymistä lisäämällä resursseja niihin kouluihin, joissa avun tarve on suurin. Varaudumme yksityisille perusopetuksen järjestäjille maksettavien korvausten kasvuun. Lisäämme myös rahoitusta lasten uimaopetukseen. Nämä kaikki ovat tekoja, jotka tukevat lasten ja nuorten oppimista, hyvinvointia ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia.
Arvoisa puheenjohtaja,
Kokoomuslaisessa ajattelussa hyvinvointi syntyy työstä ja yrittäjyydestä. Kasvatamme työllisyyden määrärahoja yhdeksällä miljoonalla eurolla ja teemme ammatilliseen koulutukseen kolmen miljoonan euron lisäpanostuksen.
Keskustan elinvoimaa vahvistamme matkailumarkkinoinnin avulla sekä perustamalla uuden keskustan elävöittämiseen tähtäävän yhteistyömallin. Samalla uudistamme innovaatiorahaston palvelemaan nykyistä paremmin kasvua ja elinvoimaa.
Kaupungin lähes 1,4 miljardin investointiohjelma toimii merkittävänä piristysruiskeena talouteen ja työllisyyteen – erityisesti rakennusalalla. Kaupungin investointien merkittävästä tasosta kertoo se, että 10-vuotinen investointiohjelma sisältää 70 päiväkodin ja 50 koulun rakentamisen aloittamisen. Edistämme myös laajaa liikuntapaikkarakentamista eri puolilla kaupunkia.
Mitoittamalla investoinnit oikein estämme kaupungin holtittoman velkaantumisen, ja pitkällä aikavälillä pysäytämme velan kasvun asukasta kohden. Tämä mahdollistaa panostukset hyvinvointiin myös tulevaisuudessa.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Myös kaupungin sosiaali- terveys- ja pelastuspalveluissa teemme mittavia panostuksia ja uudistuksia, joilla on konkreettinen vaikutus helsinkiläisten arkeen. Kiireettömään hoitoon pääsyn määräaika asetetaan 14 vuorokauteen. Tätä varten varaudumme 50 uuden lääkärivakanssin perustamiseen. Viemme eteenpäin omalääkärimallia ja toteutamme lasten sekä nuorten terapiatakuun.
Kaupungin pahentuneeseen päihdetilanteeseen vastaamme jämäkästi vahvistamalla erityisesti matalan kynnyksen palveluita sekä jalkautuvaa päihdetyötä, ja teemme kahden miljoonan euron varauksen huumeiden käytön ehkäisyyn ja haittojen hoitoon.
Kulttuurin ja vapaa-ajan yli 17 miljoonan euron määrärahalisäyksellä varmistamme laadukkaat palvelut myös ensi vuonna. Saatamme loppuun Yrjönkadun uimahallin ja Oulunkylän jäähallin perusparannukset.
Vakinaistamme koulunuorisotyöntekijöitä vahvistamaan turvallisten aikuisten läsnäoloa koulussa. Ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi toteutamme 68 vuotta täyttäneille helsinkiläisille maksuttoman uimahallikäynnin arkisin kello 11–15.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Vuoden 2026 talousarvio on sisällöltään vastuullinen, tulevaisuuteen katsova ja helsinkiläisten hyvinvointia vahvistava. Siinä panostetaan kaupunkistrategian mukaisesti lasten ja nuorten koulutukseen sekä toimiviin peruspalveluihin, ja kannetaan huolta kaupungin elinvoimasta ja helsinkiläisten turvallisuudesta. Kaikki tämä toteutetaan ilman verojen korotuksia, mikä on merkittävä saavutus tässä ajassa.
Kokoomuksen valtuustoryhmä kannattaa talousarvioesityksen hyväksymistä.
Päiväkirja
Kaupunkistrategiassa on monia hyviä asioita, ja niinpä olemme kuulleet tyytyväisyyden ilmaisuja eri tahoilta. Strategiatyöhön osallistuminen on vaatinut monilta virkahenkilöiltä sekä valtuutetuilta paljon työtunteja, joten kiitos osallistuneille hyvästä kokonaisuudesta!
Nostan strategiasta esille kaksi yksittäistä poimintaa, joista ei ole kokouksessa vielä keskusteltu.
Jotkin strategian hyvistäkin linjauksista herättävät hiukan huolta käytännön toiminnan näkökulmasta. Strategiassa esim. mainitaan, että ikääntyneiden asumista kehitetään edelleen mm. yhteisöllisenä asumisena. Sinänsä mainio konsepti onnistuessaan, mutta yhteisöllinen asuminen kuulostaa paljolti samantyyppiseltä kuin entinen ns. tavallinen palveluasuminen – joka jo useita vuosia sitten lopetettiin kaupungin toimintana.
Ns. tavallisen palveluasumisen yhtenä ongelmana oli, että sinne muuttanut ikääntynyt ihminen ei aina voinut asua asunnossaan toimintakyvyn, etenkin kognitiivisen toimintakyvyn heiketessä – mikäli yksikössä ei ollut yövalvontaa. Niinpä iäkäs ihminen saattoi joutua viimeisinä elinvuosinaan muuttamaan useita kertoja paikasta toiseen, mikä ei ole tavoiteltavaa. Joskus myös esiintyi yöaikaista toisten asukkaiden häirintää tai erilaisia haastavia tilanteita, jolloin taloon tarvittiin ulkopuolista apua. Mielestäni yhteisöllistä asumista kannattaisi rakentaa harkiten. Mieluummin voisi satsata seniorikeskuksiin, joissa on samassa rakennuksessa tai tontilla eritasoista asumista erilaisiin tarpeisiin sekä henkilökuntaa saatavilla ympäri vuorokauden.
Toisena strategian kohtana otan esille jo hyvin pitkään valtuuston keskusteluissa pyörineen asian, kaupungin tie-, katu- ja korjaustöiden nopeuttamisen. Asukkaiden näkökulmasta tavoite on tärkeä. Esim. tänä keväänä Tove Janssonin puistossa aloitettiin korjaushanke, ja mm. kaivettiin alueella sijaitsevan koirapuiston pintamaa pois, ja myllättiin alue muutenkin sekä aidattiin. Siihen remontti lähinnä jäikin koko keskikesän ajaksi. Naapurit ihmettelivät, kuinka kalliit korjauksessa tarvittavat koneet ja laitteet saivat seisoa pitkäänkin käyttämättöminä. Erityisen ikävältä tuntui, kun kesäturistit seisoskelivat Tove Janssonin puiston liepeillä ja kyselivät asukkailta, missä puisto sijaitsee. Oli noloa näyttää auki myllättyä aluetta.
Otan tässä yhteydessä esille myös Tove Janssonin puiston kaikenpuolisen kunnostamisen tarpeen. Puisto on usein aiemminkin aiheuttanut kaukaakin tulleille pettymyksen, koska puistossa ei ole mitään Toveen viittaavaa nähtävää. Ei ole kuvia tai patsaita, enkä ole huomannut edes minkäänlaista taulua, jossa kerrottaisiin taiteilijasta, Muumeista tms. aiheeseen liittyvästä. Puisto on usein matkailijoiden käyntilistalla, mutta tuottaa useille pettymyksen pelkkänä viherpuistona.
Aloitteet
Jätin kaupunginvaltuustossa huhtikuussa 2025 valtuutettujen allekirjoitettavaksi aloitteen maksuttomista uimahallikäynneistä ikääntyneille – sain siihen riittävästi allekirjoituksia, joten se tulee valtuuston käsiteltäväksi kesäkuussa alkavalla kaudella:
”Maamme väestö ikääntyy tulevina vuosina ja vuosikymmeninä, mikä edellyttää ikääntyneiden palveluiden vahvistamista. Erityisen tärkeää on panostaa hyvinvointia ja terveyttä edistäviin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin ikääntyvien ihmisten toimintakyvyn säilyttämiseksi ja raskaampien palvelujen tarpeen hillitsemiseksi.
Helsinki on jo huolehtinut monista ikääntyneiden hyvinvointia edistävistä toimista seniorikeskuksissa, kuten edullista lounaista ja sosiaalisesta toiminnasta. Myös liikuntaa on tarjolla, mutta tarjolla olevien lajien lisäksi monet ikääntyneet kaipaavat mahdollisuutta päästä kaupungin uimahalleihin säännöllisesti, nykyistä edullisemmin.
Esitänkin, että Helsingin kaupunki selvittää mahdollisuutta järjestää eläkeikäisille asukkailleen maksuttomia uimahallikäyntejä esim. ruuhkahuippujen ulkopuolella päiväaikaan, muutamina päivinä viikossa.”
Päiväkirja
Tuon tässä kirjeessä tiedoksenne joitakin kaupunginvaltuuston monista, päätettävinä olleista asioista 2024.
Kaupungin päättävissä toimielimissä näkyi edelleen sote-uudistuksen jälkeinen muutosvaihe ja siihen sopeutuminen. Osa kuntien verotuloista siirtyi valtiolle sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen (sotepe) järjestämiseksi valtion toimesta. Siten ”sotepe Helsingillä” ja ”kunta-Helsingillä” on nyt omat budjettinsa, eikä kunta-Helsinki voi enää rahoittaa sotepe-Helsinkiä.
Kaupunginvaltuustossa loppusyksystä käsiteltävä talousarvio on aina merkittävä päätös. Tänä vuonna valtuustoryhmät pääsivät Kokoomuksen johdolla, toki neuvottelujen jälkeen, sopuisaan ratkaisuun vuoden 2025 budjetista. Linkki talousarvioon:
Helsingin kaupunki – Talousarvio 2025
Kunta-Helsingin toimintamenot ovat n. 3,3 miljardia euroa ja sotepe-Helsingin n. 3,1 miljardia euroa (josta maksetaan erikoissairaanhoitoa tuottavalle HUSille n. 800 miljoonaa euroa). Investointitaso on edelleen lähes miljardin, vaikka sote-uudistus leikkasikin Helsingin verotulopohjaa. Tulovero (5,3%) ja kiinteistöveroprosentit päätettiin pitää ennallaan.
Talousarvion kaupunkiympäristötoimialaa koskevia varauksia budjetissa ovat mm. Myllypuron terveys- ja hyvinvointikeskuksen laajennus, Vartiokylän ala-asteen ja päiväkodin korvaava uudisrakennus. Kruunusillat-hanketta (Hakaniemestä Laajasaloon) jatketaan, ja mm. katujen talvikunnossapitoa tehostetaan. Lisäksi selvitetään, millä edellytyksillä voitaisiin mahdollistaa keskustan huoltotunnelin käyttöä myös läpiajoväylänä.
Sotepe-palveluissa tavoitellaan valtakunnallisista lainsäädäntökirjauksista huolimatta terveysasemien kiireettömän lääkäriajan saamista 30 vuorokauden ja hoitaja-ajan 14 vuorokauden kuluessa. Kiireellinen aika on määrä saada 1-2 vuorokaudessa, eikä terveyskeskusmaksuja edelleenkään peritä vuonna 2025.
Helsinki pyrkii myös ottamaan käyttöön omalääkärimallin suuntaisen omatiimimallin kaikilla terveysasemilla erityisesti paljon palveluja tarvitseville ja monisairaille. Kyseessä on ”mukaeltu malli” STM:n asiakasvastaavamallista (Muurinen & Mäntyranta 2011, Potilasturvallisuuden edistäminen). Oma näkemykseni on, että Helsingin olisi syytä kokeilla jollain alueella myös varsinaista omalääkärimallia, jossa jokaisella asukkaalla tai jopa perheellä olisi nimetty omalääkäri. Teinkin siitä valtuustokysymyksen, jota käsiteltiin kaupunginvaltuustossa: Kaupunginvaltuuston kyselytunnilla keskustelimme ajankohtaisesta valtuustokysymyksestäni – terveysasemien omalääkäri-omahoitajamallista sekä ammatinharjoittajamallista 10.4.2024 – Seija Muurinen
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle kohdennetaan lisärahoitusta mm. ammatilliseen koulutukseen ja painettuihin oppimateriaaleihin ja oppikirjamäärärahoihin. Myös kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle tehdään lisäkohdennuksia nuoriso- ja koulunuorisotyöhön. Lisäksi kaupunki panostaa sekä kaupungin liikuntapaikkojen ylläpitoon että taiteen ja kulttuurin avustusmäärärahoihin sekä liikunta- ja nuorisoavustuksien määrärahoihin.
Kaikkiaan on tarkoitus panostaa erityisesti lapsiin ja nuoriin.
Jo jonkin aikaa käytössä ollutta kaupungin palkkakehitysohjelmaa jatketaan. kaupunginhallituksen käyttövaroihin varataan 5 miljoonaa euroa henkilöstön pitovoiman edistämiseksi. Ohjelma suunnataan vuosittain eri henkilöstöryhmille.
Ohessa talousarviopuheeni, jossa keskityin valtakunnallisestikin tärkeäksi sote-palvelujen kehittämiskohteeksi valittuun kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen: Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2025 talousarviosta (27.11.2024) – Seija Muurinen
Lopuksi muutamia poimintoja yleistäkin kiinnostusta herättäneistä kokousasioista, lisää voi lukea: Helsingin kaupunginvaltuusto | Päätökset | Helsingin kaupunki.:
Pitkään Vartiosaaren ja Laajasalon naapurissa asuneena olin kiinnostunut valtuustossa käsitellystä Vartiosaaren ja Laajasalon vesi- ja venesatama-alueen osayleiskaavasta, johon sisältyy silta Laajasalosta Vartiosaareen.
Vartiosaari, osayleiskaava | Päätökset | Helsingin kaupunki
Tässä puheeni aiheesta:
Kaupunginvaltuusto käsitteli 13.11.-24 Vartiosaaren yleiskaavaehdotusta – Seija Muurinen
