Kaupunginvaltuusto käsitteli tarkastuslautakunnan antamien suositusten toimeenpanon tilannetta kaupunginvaltuuston kokouksessa 13.12.2023.

Käytin kokouksessa puheenvuoron asukkaiden osallistamisesta, mihin tarkastuslautakunta oli aiemmin kiinnittänyt huomiota.

Selvityksessä vuoden 2022 arviointikertomuksen johdosta suoritetuista toimenpiteistä, joihin kaupunginkanslia, toimialat ja liikelaitokset ovat ryhtyneet, on useita hyviä avauksia.

Tarkastuslautakunta totesi raportissaan, että kaupunkiympäristö-toimialan tulee varmistaa, että vähemmän aktiivisille asukkaille ja asukasryhmille tarjotaan sopivia osallistumismenetelmiä aina silloin, kun valmisteltava kaava rakennussuunnitelmineen vaikuttaa merkittävästi heidän elinympäristöönsä. Kaupunkiympäristötoimiala on tähän haasteeseen suunnitellutkin monia toimenpiteitä – hyvä niin, jos kaikki toteutuvat. Riittävän varhaisella tiedotuksella ja toimenpiteillä voitaneen välttää ainakin joitakin vaikeita tilanteita, joissa asukkaat reagoivat käsiteltävään asiaan vasta päätösvaiheessa.

Aina asukkaiden kuulemisissa ei ole tunnuttu aiemmin onnistuneen parhaalla tavalla. Esim. Etelärannan uuden kaavan kuulemistilaisuudesta ilmoitettiin vain netissä, eivätkä monet asukkaat olleet huomanneet tilaisuutta. Osa tosin lähetti suoria palautteita virkamiehille, mutta niitä ei palautteiden lähettäneiden mielestä tunnuttu huomioitavan kaavaesityksessä. Etelärannan uusi kaava, erityisesti ympärivuotisen ja ympärivuorokautisen huvikeskuksen rakentaminen asuntojen ympäröimän lahden varrelle, tulee todellakin vaikuttamaan asukkaiden elinympäristöön ja asumisviihtyvyyteen merkittävästi.

Meluntorjuntaan ei tähän mennessä ole kiinnitetty huomiota – nykyinen huvikeskus saa soittaa musiikkia ulkotiloissa, ilman minkäänlaista melusuojausta. Ainakin jatkossa tässä asiassa kaupungin on syytä kommunikoida alueen asukkaiden kanssa vahvemmin, jotta kaavassa huomioidaan myös nykyisten asukkaiden viihtyvyys ja asumisterveys.”

Kaupunginvaltuustossa keskusteltiin kaupungin melusta, mm. konserttien aiheuttamasta häiriöstä 13.9.2023

Kaupunginvaltuustossa keskusteltiin kaupungin melusta, mm. konserttien aiheuttamasta häiriöstä 13.9.2023

Kaupunginvaltuusto käsitteli 13.9.2023 kokouksessa Helsingin ympäristöraporttia.

Pidin kokouksessa puheen ympäristöraportissa käsitellystä meluntorjunnasta. Lähtökohtanani oli Helsingin ympäristöraportissa mainittu tulos meluntorjunnan indikaattorin kehittymisestä parempaan suuntaan.

Varmaankin asia oli näin, kun melua oli mitattu vain tietyistä, entisistä kohteista. Vuonna 2022 tehdyssä kyselyssä asukkaiden kokemuksista ulkoilmakonserteista kohteita olivat Olympiastadion, Kaisaniemi, Tokoinranta ja Suvilahti.

Kysyinkin apulaispormestarilta ja virkahenkilöiltä, miksi kaikkein useimmin kaupungin keskustassa, asutuksen keskellä pidettäviä Etelärannan alueen konsertteja ei otettu mukaan kyselyyn? Vastaus ei mielestäni tuonut ”valaistusta” asiaan, sillä selityksenä oli, että vasta uuden huvikeskuksen rakentamisen yhteydessä (vuosikymmenen loppupuolella?) tätä pohditaan. Vastaus ei myöskään ”lämmittänyt” huvikeskuksen lähialueen asukkaiden mieliä.

Palautetta Etelärannan alueen konserteista ja musiikista on käsittääkseni tullut runsaasti myös virkahenkilöille mm. Tähtitorninmäen, Etelärannan suunnan ja Katajanokan asukkailta.

Allas Sea Poolin pihalla järjestettiin tänä kesänä nettisivujen mukaan kolmen kesäkuukauden aikana yli 60 konserttia, mikä oli kohtuuton määrä ilman minkäänlaista melusuojausta naapureiden suuntaan. Lähialueen asukkaille jäi kesällä vain n. 20 musiikin jytkeestä vapaata iltaa! Varsinaisten konserttien lisäksi Allas Sea Poolin kattoterassilla soitettiin musiikkia, usein diskjockeyn vetämänä, samoin kuin Flying Cineman pihalla, jonne ravintolan kovaääniset on sijoitettu.

Ikkunoiden kiinni pitäminen ei estä musiikin aiheuttamaa melua asuntojen sisätiloissa, erityisesti basson jytkettä ja rumpujen hakkaavaa ääntä. Varsinkin talojen ylempiin kerroksiin ja parvekkeille (kun konserttipaikan ja asuntojen välissä ei ole yhtään rakennusta vaimentamassa ääntä) melu kuuluu voimakkaimpana näistä kaikista musiikkimelun lähteistä, esim. Tähtitornimäen suunnalla. Tämä säätelee lähialueiden asukkaiden parvekkeiden käyttömahdollisuutta.

Basson jytke ei ole vain korvin kuultavaa melua, vaan se tuntuu koko kropassa ja aiheuttaa stressiä elimistössä. Kaikkiaan melu, mukaan lukien jatkuva musiikkimelu, ei ole pelkkä kiusa, vaan se on monella tavalla terveyteen vaikuttava haitta – esim. kasvavien lasten kehitykseen. Näin sanotaan THL:n ympäristöterveys-sivuilla Melu – THL– lisätietoa löytyy myös mm. Valviran sivuilta Melu Mitä tehdä, kun melu häiritsee? | Valvira.

Kaupungin ympäristöraportin mukaan merkittävin melulähde Helsingissä on tieliikenne. Oman kokemukseni mukaan se ei kuitenkaan ole mitään säännöllisesti sisätiloihin kantautuvaan basson jytkeeseen verrattuna.

Kaupungin elävyyden kehittämistä ja vieraspaikkakuntalaisten houkuttelua kivan kaupungin tapahtumiin ei pitäisi tehdä oman kunnan asukkaiden hyvinvoinnin kustannuksella. Jos keskustassa halutaan säilyttää tai lisätä myös asumista, on asunnoissa voitava asua ilman kohtuutonta meluhaittaa ja heikentynyttä asumisterveyttä.

Teinkin ympäristöraportti-asiaan valtuuston kokkouksessa kaksi pontta:
1) Kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta, että Helsingin tulevassa meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa huomioidaan Olympiastadionin, Kaisaniemen, Tokoinrannan ja Suvilahden lisäksi myös Etelärannan alueella soitettava musiikki.

  • Tämän ponnen läpimeno olisi tarkoittanut mm. asukkaiden kuulemista melun kartoittamisen ohella.
  • Siksi ihmettelinkin, miksi esim. Vasemmistoliitto ja Liike Nyt äänestivät ponttani vastaan (?). Puolueista, Vihr ja Kesk sekä pormestaristo äänestivät tyhjää. Vain Rkp, Krist, PS ja Kok sekä osa SD:n valtuutetuista tuki pontta. Läpimeno jäi muutamista äänistä kiinni.

2) Kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta, että kaupunkiympäristötoimiala ryhtyy toimenpiteisiin, ja edellyttää Etelärannan alueen ulkokonsertteja järjestävät tai musiikkia ulkona soittavat toimijat suojaamaan lähiympäristön asukkaat musiikinmelun aiheuttamilta terveyshaitoilta jo ensi kesän ajaksi.

  • Tätä pontta tuki vain 20 valtuutettua.
Kaupunginvaltuuston kokouksessa (21.6.2023) käsittelimme kaupungin tilinpäätöstä ja tarkastuslautakunnan arviointikertomusta

Kaupunginvaltuuston kokouksessa (21.6.2023) käsittelimme kaupungin tilinpäätöstä ja tarkastuslautakunnan arviointikertomusta

Puheeni valtuuston kokouksessa:

”Tilintarkastaja on maininnut lausunnossaan Sarastian ongelmista, mutta tilivelvollisille on myönnetty vastuuvapaus, koska mitään laitonta ei ole tapahtunut.
Palkkaepäselvyydet ovat olleet henkilöstön kannalta erittäin ikäviä, paikoitellen kohtuuttomiakin. Toivottavasti Sarastian ongelmat saadaan pian lopullisesti korjattua, ja palkat ajan tasalle.

Sotepe-lautakunnan jäsenenä kommentoin muutamaa sote-toimialan toimintaa koskevaa havaintoa arviointikertomuksessa. Nuorten mielenterveyspalvelujen kehittämisessä meillä on vielä tehtävää saumattoman palveluketjun luomisessa kasvatuksen- ja koulutuksen sekä soten kesken, vaikka varsinkin matalan kynnyksen palveluja on sote-toimialalla kehitetty viime vuosina. Korona-aika on ollut raskas kasvuikäisille lapsille ja nuorille, ja niitä kaikuja nähdään ehkä vieläkin nuorten hyvinvoinnissa.

Korona-vuodet ovat kuormittaneet myös hoitohenkilöstöä, samoin kuin esim. ympärivuorokautisen hoidon asukkaita, joita jouduttiin eristämään läheisistään ja muista kontakteista vakavan sairastumisuhan vuoksi. Hoitajien sairastumisista johtuen poissaoloja ja henkilöstövajauksia on ollut normaalia runsaammin. Hoitohenkilöstön sijaisjärjestelyjen kehittämiseksi on sote-toimialalla tehty paljon toimenpiteitä, ja nyt on jo kuulunut joitakin hyviä kokemuksia esim. kansainvälisistä rekrytoinneista. Avustaviin- ja tukipalvelutehtäviin tarvitaan vielä jatkossa panostusta, jotta koulutettu henkilöstö voi keskittyä varsinaisiin hoitotehtäviin – mikäli työvoimatilanne ei helpota.

Tarkastuslautakunta on aiheellisesti arvioinut omaishoidon tilannetta. Omaishoitajille on Helsingissä tänä päivänä tarjolla monenlaisia palveluja, ja palveluseteleitä on käytössä. Silti kaikki omaishoitajat eivät tarjonnasta huolimatta halua käyttää edes lakisääteisiä vapaitaan. Pandemian jälkeen uudelleen käynnistetyt omaishoitajien valmennukset ovat tärkeässä roolissa tukemassa ja rohkaisemassa omaishoitajia mm. vapaiden käyttöön ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen.

Lakisääteisiä vapaapäiviä omaishoitajilla on kaksi tai kolme kuukaudessa. Voisi olla hyvä pohtia myös valtakunnan päättäjien tasolla, onko tämä riittävä lepoaika omaishoitajalle. Ja löytyisikö hyvinvointialueille valtion rahoitusta omaishoitajien lepoajan pidentämiseksi. Omaishoito on merkittävä osa sote-palvelujen kokonaisuutta, ja tilanne ilman omaishoitajia olisi Helsingissäkin toisen näköinen.

Lopuksi kiitän tarkastuslautakuntaa ja virkahenkilöitä arvokkaasta työstä, arviointikertomukseen on nostettu tärkeitä asioita, ja tuotu hyviä parannusehdotuksia kaupungin ja toimialojen toimintaan.

Kannatan tilinpäätöksen hyväksymistä.”

Aloitteeni käsittely kaupunginvaltuustossa (10.5.2023)

Kaupunginvaltuusto käsitteli eilen aloitettani, jossa esitin, että Helsingin kaupunki /
sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala järjestää /hankkii lisäkoulutusta sairaanhoitajille gerontologisesta hoitotyöstä ja palkkaa terveysasemille gerontologisia sairaanhoitajia

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta käsitteli aloitevastausta aiemmin. Virkahenkilöiden vastaus ei kuitenkaan ollut täysin myönteinen aloitteelle, ja esitinkin lautakunnan kokouksessa vielä tarkentavaa lisäystä vastaukseen. Lisäykseni hyväksyttiin lautakunnassa yksimielisesti.

Kaupunginvaltuuston käsittelyssä käytin puheenvuoron aloitteen merkityksestä, ja muistutin vielä virkahenkilöitä, että aloite on huomioitava tulevan vuoden talousarviossa.

Tässä puheenvuoroni kaupunginvaltuustossa:

Kuten olen aloitteessani maininnut, ikääntyvän väestön määrä ja osuus kasvaa tulevina vuosina ja vuosikymmeninä Helsingissä merkittävästi. Tämä vaikuttaa jo nyt ja tulee vaikuttamaan myös jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarpeeseen.

Tässä tilanteessa on tärkeää, että ikääntyvä väestö saa tarvitsemansa avohoitopalvelut mahdollisimman oikea-aikaisesti terveys- ja hyvinvointikeskuksista – ja mielellään ennakoivalla ja kuntouttavalla otteella. Jotta tämä toteutuisi, tarvitaan tueksi asiantunteva, ikääntyneiden hyvinvointiin ja palveluihin valmennettu henkilöstö.

Siksi tein lautakuntakäsittelyssä lisäyksen toimialan vastaukseen, joka hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäyksessä esitin, että toimiala järjestää terveys- ja hyvinvointikeskusten ikääntyneiden hoidosta kiinnostuneille sairaanhoitajille ja terveydenhoitajille täydennyskoulutusta gerontologisesta sairaanhoidosta. Lisäksi toimiala kokeilee varsinkin vanhusvoittoisilla alueilla mallia, jossa gerontologisen lisäkoulutuksen saaneen henkilöstön vastaanotolle ohjataan erityisesti iäkkäitä monisairaita, joilla on haasteita hoitonsa hallitsemisessa.

Tämänkaltaiset asiakkaat on tärkeää löytää ajoissa, jotta toimintakyvyn heikkenemistä ja raskaampien palvelujen tarvetta voidaan pyrkiä minimoimaan. Tämä on hyödyllistä sekä iäkkäiden asukkaiden että palveluorganisaation näkökulmasta.
Lautakunnan lisäys onkin huomioitu tässä vastauksessa valtuustolle, ja on tärkeää, että tämä huomioidaan myös tulevan vuoden toiminnan ja talouden suunnittelussa. Vanhusneuvosto on myös todennut, että aloitteessa on nostettu esiin tärkeä asia
.”

Kaupunginvaltuusto käsitteli tärkeitä sosiaali- ja terveyspalveluja koskevia teemoja (17.2.2023)

Ensimmäinen käsiteltävä asia oli sote-palvelujen tuotantokustannusten läpinäkyvyyden lisääminen.

Tämä tarve on tullut usein esille kilpailutuksissa, kun on ollut tarve vertailla ostopalvelujen hintaa kaupungin omien palvelujen yksikköhintaan. Näissä tilanteissa on ollut vaikeuksia saada kaupungilta täysin kattavaa tietoa vertailun pohjaksi.

Isossa kaupungin organisaatiossa erilaisten hallinnointikustannusten, kuten vuokrien yms. vyöryttäminen yksikköhintoihin on vaativaa. Palvelutuotteiden tuotteistusta kuitenkin tarvitaan. Sotepe-toimialan vastaus tuotteistusesitykseen onkin myönteinen, eli kustannuslaskenta- ja tuotteistusprojekti on jo käynnistetty, ja siihen harkitaan myös laskentajärjestelmän hankkimista.

Käynnistetyllä projektilla on merkitystä esim. palvelusetelien todellisen arvon määrittelyssä ja tuottajien kilpailuttamisessa. Palveluseteleillä taas on tärkeä rooli erityisesti ruuhkatielanteiden purussa. Tavoite on, että yksityisille palveluntuottajille korvataan kulut kohtuullisesti. Tällöin kilpailutuksiin on mahdollista löytää riittävästi laadukkaita palvelujen tarjoajia, ja tarjota samantasoista palvelua sekä kaupungin että yksityisten toimijoiden tuottamana.

Toinen mielenkiintoinen asia oli aloite monikielisen seniorikeskuksen perustamisesta.

Ikääntyneiden palveluissa ei vielä ole ollut suuria määriä muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä asiakkaita. Aiemman kokemukseni mukaan, joissakin maahanmuuttajakulttuureissa onkin tapana huolehtia ikääntyneistä perheenjäsenistä sukulaisten toimesta. Silti ”muunkielisten” ikääntyneiden palvelujen tarve on olemassa, ja todennäköisesti kasvaa jatkossa. Myös vanhuspalvelulaki velvoittaa ottamaan iäkkäät maahanmuuttajat huomioon kuntien vanhuspoliittisissa ohjelmissa.

Helsingissä on jo joitakin toimintoja ”muunkielisille”, mutta kuten kaupunginhallituksen ja sotepe-lautakunnan lausunnoissa todettiin, tällä hetkellä ei nähdä tarvetta kokonaisen seniorikeskuksen perustamiselle. Sen sijaan kannattaa palveluja keskittää joihinkin yksiköihin, eri kieliryhmät huomioiden – sekä asiakkaissa että henkilöstössä.

Aluksi voisi olla tarpeen vahvistaa erilaisia avopalveluja, kuten palvelukeskus- ja päivätoimintaa, mutta myös ympärivuorokautista hoitoa pitää olla tarjolla tarpeiden mukaan. Erityisen tärkeää, on tiedottaa olemassa olevista palveluista ”muunkielisille” ikääntyneille sopivin keinoin, jotta he eivät jää palvelujärjestelmässämme ulkopuolisiksi.