Päiväkirja
Tuon tässä kirjeessä tiedoksenne joitakin kaupunginvaltuuston monista, päätettävinä olleista asioista 2024.
Kaupungin päättävissä toimielimissä näkyi edelleen sote-uudistuksen jälkeinen muutosvaihe ja siihen sopeutuminen. Osa kuntien verotuloista siirtyi valtiolle sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen (sotepe) järjestämiseksi valtion toimesta. Siten ”sotepe Helsingillä” ja ”kunta-Helsingillä” on nyt omat budjettinsa, eikä kunta-Helsinki voi enää rahoittaa sotepe-Helsinkiä.
Kaupunginvaltuustossa loppusyksystä käsiteltävä talousarvio on aina merkittävä päätös. Tänä vuonna valtuustoryhmät pääsivät Kokoomuksen johdolla, toki neuvottelujen jälkeen, sopuisaan ratkaisuun vuoden 2025 budjetista. Linkki talousarvioon:
Helsingin kaupunki – Talousarvio 2025
Kunta-Helsingin toimintamenot ovat n. 3,3 miljardia euroa ja sotepe-Helsingin n. 3,1 miljardia euroa (josta maksetaan erikoissairaanhoitoa tuottavalle HUSille n. 800 miljoonaa euroa). Investointitaso on edelleen lähes miljardin, vaikka sote-uudistus leikkasikin Helsingin verotulopohjaa. Tulovero (5,3%) ja kiinteistöveroprosentit päätettiin pitää ennallaan.
Talousarvion kaupunkiympäristötoimialaa koskevia varauksia budjetissa ovat mm. Myllypuron terveys- ja hyvinvointikeskuksen laajennus, Vartiokylän ala-asteen ja päiväkodin korvaava uudisrakennus. Kruunusillat-hanketta (Hakaniemestä Laajasaloon) jatketaan, ja mm. katujen talvikunnossapitoa tehostetaan. Lisäksi selvitetään, millä edellytyksillä voitaisiin mahdollistaa keskustan huoltotunnelin käyttöä myös läpiajoväylänä.
Sotepe-palveluissa tavoitellaan valtakunnallisista lainsäädäntökirjauksista huolimatta terveysasemien kiireettömän lääkäriajan saamista 30 vuorokauden ja hoitaja-ajan 14 vuorokauden kuluessa. Kiireellinen aika on määrä saada 1-2 vuorokaudessa, eikä terveyskeskusmaksuja edelleenkään peritä vuonna 2025.
Helsinki pyrkii myös ottamaan käyttöön omalääkärimallin suuntaisen omatiimimallin kaikilla terveysasemilla erityisesti paljon palveluja tarvitseville ja monisairaille. Kyseessä on ”mukaeltu malli” STM:n asiakasvastaavamallista (Muurinen & Mäntyranta 2011, Potilasturvallisuuden edistäminen). Oma näkemykseni on, että Helsingin olisi syytä kokeilla jollain alueella myös varsinaista omalääkärimallia, jossa jokaisella asukkaalla tai jopa perheellä olisi nimetty omalääkäri. Teinkin siitä valtuustokysymyksen, jota käsiteltiin kaupunginvaltuustossa: Kaupunginvaltuuston kyselytunnilla keskustelimme ajankohtaisesta valtuustokysymyksestäni – terveysasemien omalääkäri-omahoitajamallista sekä ammatinharjoittajamallista 10.4.2024 – Seija Muurinen
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle kohdennetaan lisärahoitusta mm. ammatilliseen koulutukseen ja painettuihin oppimateriaaleihin ja oppikirjamäärärahoihin. Myös kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle tehdään lisäkohdennuksia nuoriso- ja koulunuorisotyöhön. Lisäksi kaupunki panostaa sekä kaupungin liikuntapaikkojen ylläpitoon että taiteen ja kulttuurin avustusmäärärahoihin sekä liikunta- ja nuorisoavustuksien määrärahoihin.
Kaikkiaan on tarkoitus panostaa erityisesti lapsiin ja nuoriin.
Jo jonkin aikaa käytössä ollutta kaupungin palkkakehitysohjelmaa jatketaan. kaupunginhallituksen käyttövaroihin varataan 5 miljoonaa euroa henkilöstön pitovoiman edistämiseksi. Ohjelma suunnataan vuosittain eri henkilöstöryhmille.
Ohessa talousarviopuheeni, jossa keskityin valtakunnallisestikin tärkeäksi sote-palvelujen kehittämiskohteeksi valittuun kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen: Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2025 talousarviosta (27.11.2024) – Seija Muurinen
Lopuksi muutamia poimintoja yleistäkin kiinnostusta herättäneistä kokousasioista, lisää voi lukea: Helsingin kaupunginvaltuusto | Päätökset | Helsingin kaupunki.:
Pitkään Vartiosaaren ja Laajasalon naapurissa asuneena olin kiinnostunut valtuustossa käsitellystä Vartiosaaren ja Laajasalon vesi- ja venesatama-alueen osayleiskaavasta, johon sisältyy silta Laajasalosta Vartiosaareen.
Vartiosaari, osayleiskaava | Päätökset | Helsingin kaupunki
Tässä puheeni aiheesta:
Kaupunginvaltuusto käsitteli 13.11.-24 Vartiosaaren yleiskaavaehdotusta – Seija Muurinen
Päiväkirja
Helsingin kaupunginvaltuustossa käytiin keskustelua tulevan vuoden, 2025, talousarviosta. Alla oma puheeni, jossa keskityin talousarvioteksteissä esitettyihin asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä edistäviin toimiin.
”Talousarviotekstissä Helsingillä mainitaan olevan lähivuosina haasteita talouden ja toiminnan sopeuttamisessa sote-uudistuksen sekä TE-uudistuksen jälkeiseen kuntien rahoitusmalliin – on hienoa kuulla, että taloutta on hoidettu vastuullisesti, eikä taloudelliseen äkkijarrutukseen ole ollut tarvetta.
Talousarvion 2025 toimenpiteissä, etenkin liitteissä, on otettu hyvin huomioon hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen eli HYTE.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen oli myös juuri kuulemassani sosiaali- ja terveysministeriön virkahenkilön sote-uudistusta koskevassa esityksessä ensimmäisenä ehdotuksena siihen, miten koko maan sosiaali- ja terveydenhuoltoa olisi uudistettava? Esityksessä mainittiin mm., että painopistettä tulee siirtää palvelutarpeita ennalta ehkäisevään toimintaan.
Tämä on tärkeä viesti, sillä kuten talousarvioesityksessäkin sanotaan, sovittujen yhteisten toimenpiteiden avulla voidaan tukea asukkaiden hyvinvointia ja mm. pyrkiä vähentämään eri väestöryhmien välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja. Toimivalla HYTE-yhteistyöllä on myös mahdollista vaikuttaa esim. raskaiden sote-palvelujen tarpeeseen.
Helsingin talousarviossa luvataankin, että: ”Lisäämme ehkäisevää ja ennakoivaa työtä sekä teemme tiivistä yhteistyötä järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.” Ja tärkeänä sanomana ”Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen toiminnot ovat osa kaikkia palveluja”
Hyvinvoinnin terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy eivät ole vain sotepe-toimialan tehtävä, kuten se helposti mielletään. Esim. iäkkäiden tai liikuntaesteisten hyvinvointia ja terveyttä voidaan tukea talousarviossa mainitulla lisärahoituksella katujen talvikunnossapitoon. Tai tarjoamalla heille riittävästi sopivia, toimivia asuntoja, joissa he selviytyvät mahdollisimman itsenäisesti – tai suunnittelemalla esim. bussireitit ja -pysäkit hyvin saavutettaviksi myös apuvälineillä.
Kaupunkiympäristötoimialan lisäksi myös kulttuuri- ja liikunta- sekä opetustoimen on tärkeää huomioida myös iäkkäät ja muut erityistä tukea tarvitsevat ihmiset toiminnassaan.
Talousarvion mukaan Helsingissä erityistä huolta aiheuttavat nuorten mielen hyvinvoinnin haasteet. Mielen hyvinvoinnin haasteiden yleistyminen näkyy myös depressiolääkkeistä korvausta saaneiden nuorten osuuden nousussa. Sikäli tässäkin ryhmässä myös muut toimialat sotepe-toimialan ohella, ovat tärkeässä asemassa nuorten hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtimisessa jo varhaisessa vaiheessa.
Toivottavasti kaikilla toimialoilla tullaan tulevana vuonna panostamaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, ja nähdään ennakointi tärkeänä – se olisi hyödyksi sekä kaupunkilaisille että kaupungin taloudelle.”
Päiväkirja
Valtuusto oli harvinaisen yksimielinen ehdotuksesta, ja keskustelussa näkyi yhteisymmärrys asiasta.
Esityslistassa todettiin, että Vartiosaari on osoitettu osayleiskaavaehdotuksessa kaupunkistrategian 2021-2025 kirjauksen mukaisesti virkistyskäyttöön. Kaavaehdotus sallii kuitenkin Vartiosaaren virkistyskäytön lisääntymisen ja saaren saavutettavuuden parantamisen siltayhteydellä sekä venesatama-alueella.
Omia näkemyksiäni kaavaehdotuksesta:
”Olen asunut saaren lähialueella n. 40 vuotta ja katsellut aina alku- ja lopputalvesta kauhulla asukkaiden ja ehkä muidenkin kulkijoiden taiteilua heikoilla jäillä Vartiosaaren ja mantereen välillä. Sikäli mahdollisen sillan rakentaminen on ymmärrettävä Vartiosaaren savuttavuuden ja saaren omien sekä kaikkien muidenkin saarelle kulkevien turvallisuuden parantamiseksi sekä ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksien lisäämiseksi saarella kaikkina vuodenaikoina. Silta helpottaisi myös kaupungin nuorisopalveluiden toimintaa saaressa, samoin kuin huollon ja kunnostamisen tehostamista kevyillä ajoneuvoilla.
Ymmärrän kuitenkin lähialueen asukkaiden huolen sillan vaikutuksista – käyntien määrästä ja retkeilijöiden, ulkoilijoiden ym. kulkijoiden mahdollisesta häiritsevästä toiminnasta Vartiosaaressa – esim. roskaamisesta tai muista mahdollisista ei toivotuista toimista hienolla kulttuurialueella. Sikäli sillan rakentamisen vaikutuksia voisi olla hyvä arvioida jo siirtymävaiheessa, jolloin olisi vielä mahdollista tarkentaa sääntöjä ja valvontaa.
Lähialueiden veneilijöiden huoli siitä, että silta estäisi isompien veneiden kulun kapeassa salmessa mantereen ja saaren välissä, on ratkaistu kaupunkiympäristölautakunnan lausunnossa, jonka mukaan sillan avattavuutta on tarpeen vielä arvioida. Se helpottaisi mm. purjeveneiden kulkua Laajasalon ja Vartiosaaren salmen läpi.
Vartiosaareen on tähänkin saakka päässyt kesäisin omalla veneellä, mutta varsinaista venepaikkaa ei ole ollut. Nyt saarelle on kaavaehdotuksessa esitetty myös venesatama-aluetta tilapäiseen rantautumiseen – sekin tulee mielestäni tarpeeseen.”
Kaavaa käsiteltäessä kaupunginvaltuustossa tehtiin useita ponsia. Yksi oli minulle erityisen mieluisa: ”Hyväksyessään Vartiosaaren osayleiskaavan, kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta toteuttaa saarelle historiaa, rakennettua kulttuurimaisemaa ja -perintöä valottavia informaatiotauluja (ja niihin mahdollisia digitaalisia linkkejä lisätietojen saamiseksi).” (Laura Kolbe)
Päiväkirja
Käytin kokouksessa puheenvuoron asukkaiden osallistamisesta, mihin tarkastuslautakunta oli aiemmin kiinnittänyt huomiota.
”Selvityksessä vuoden 2022 arviointikertomuksen johdosta suoritetuista toimenpiteistä, joihin kaupunginkanslia, toimialat ja liikelaitokset ovat ryhtyneet, on useita hyviä avauksia.
Tarkastuslautakunta totesi raportissaan, että kaupunkiympäristö-toimialan tulee varmistaa, että vähemmän aktiivisille asukkaille ja asukasryhmille tarjotaan sopivia osallistumismenetelmiä aina silloin, kun valmisteltava kaava rakennussuunnitelmineen vaikuttaa merkittävästi heidän elinympäristöönsä. Kaupunkiympäristötoimiala on tähän haasteeseen suunnitellutkin monia toimenpiteitä – hyvä niin, jos kaikki toteutuvat. Riittävän varhaisella tiedotuksella ja toimenpiteillä voitaneen välttää ainakin joitakin vaikeita tilanteita, joissa asukkaat reagoivat käsiteltävään asiaan vasta päätösvaiheessa.
Aina asukkaiden kuulemisissa ei ole tunnuttu aiemmin onnistuneen parhaalla tavalla. Esim. Etelärannan uuden kaavan kuulemistilaisuudesta ilmoitettiin vain netissä, eivätkä monet asukkaat olleet huomanneet tilaisuutta. Osa tosin lähetti suoria palautteita virkamiehille, mutta niitä ei palautteiden lähettäneiden mielestä tunnuttu huomioitavan kaavaesityksessä. Etelärannan uusi kaava, erityisesti ympärivuotisen ja ympärivuorokautisen huvikeskuksen rakentaminen asuntojen ympäröimän lahden varrelle, tulee todellakin vaikuttamaan asukkaiden elinympäristöön ja asumisviihtyvyyteen merkittävästi.
Meluntorjuntaan ei tähän mennessä ole kiinnitetty huomiota – nykyinen huvikeskus saa soittaa musiikkia ulkotiloissa, ilman minkäänlaista melusuojausta. Ainakin jatkossa tässä asiassa kaupungin on syytä kommunikoida alueen asukkaiden kanssa vahvemmin, jotta kaavassa huomioidaan myös nykyisten asukkaiden viihtyvyys ja asumisterveys.”
Päiväkirja
Kaupunginvaltuusto käsitteli 13.9.2023 kokouksessa Helsingin ympäristöraporttia.
Pidin kokouksessa puheen ympäristöraportissa käsitellystä meluntorjunnasta. Lähtökohtanani oli Helsingin ympäristöraportissa mainittu tulos meluntorjunnan indikaattorin kehittymisestä parempaan suuntaan.
Varmaankin asia oli näin, kun melua oli mitattu vain tietyistä, entisistä kohteista. Vuonna 2022 tehdyssä kyselyssä asukkaiden kokemuksista ulkoilmakonserteista kohteita olivat Olympiastadion, Kaisaniemi, Tokoinranta ja Suvilahti.
Kysyinkin apulaispormestarilta ja virkahenkilöiltä, miksi kaikkein useimmin kaupungin keskustassa, asutuksen keskellä pidettäviä Etelärannan alueen konsertteja ei otettu mukaan kyselyyn? Vastaus ei mielestäni tuonut ”valaistusta” asiaan, sillä selityksenä oli, että vasta uuden huvikeskuksen rakentamisen yhteydessä (vuosikymmenen loppupuolella?) tätä pohditaan. Vastaus ei myöskään ”lämmittänyt” huvikeskuksen lähialueen asukkaiden mieliä.
Palautetta Etelärannan alueen konserteista ja musiikista on käsittääkseni tullut runsaasti myös virkahenkilöille mm. Tähtitorninmäen, Etelärannan suunnan ja Katajanokan asukkailta.
Allas Sea Poolin pihalla järjestettiin tänä kesänä nettisivujen mukaan kolmen kesäkuukauden aikana yli 60 konserttia, mikä oli kohtuuton määrä ilman minkäänlaista melusuojausta naapureiden suuntaan. Lähialueen asukkaille jäi kesällä vain n. 20 musiikin jytkeestä vapaata iltaa! Varsinaisten konserttien lisäksi Allas Sea Poolin kattoterassilla soitettiin musiikkia, usein diskjockeyn vetämänä, samoin kuin Flying Cineman pihalla, jonne ravintolan kovaääniset on sijoitettu.
Ikkunoiden kiinni pitäminen ei estä musiikin aiheuttamaa melua asuntojen sisätiloissa, erityisesti basson jytkettä ja rumpujen hakkaavaa ääntä. Varsinkin talojen ylempiin kerroksiin ja parvekkeille (kun konserttipaikan ja asuntojen välissä ei ole yhtään rakennusta vaimentamassa ääntä) melu kuuluu voimakkaimpana näistä kaikista musiikkimelun lähteistä, esim. Tähtitornimäen suunnalla. Tämä säätelee lähialueiden asukkaiden parvekkeiden käyttömahdollisuutta.
Basson jytke ei ole vain korvin kuultavaa melua, vaan se tuntuu koko kropassa ja aiheuttaa stressiä elimistössä. Kaikkiaan melu, mukaan lukien jatkuva musiikkimelu, ei ole pelkkä kiusa, vaan se on monella tavalla terveyteen vaikuttava haitta – esim. kasvavien lasten kehitykseen. Näin sanotaan THL:n ympäristöterveys-sivuilla Melu – THL– lisätietoa löytyy myös mm. Valviran sivuilta Melu Mitä tehdä, kun melu häiritsee? | Valvira.
Kaupungin ympäristöraportin mukaan merkittävin melulähde Helsingissä on tieliikenne. Oman kokemukseni mukaan se ei kuitenkaan ole mitään säännöllisesti sisätiloihin kantautuvaan basson jytkeeseen verrattuna.
Kaupungin elävyyden kehittämistä ja vieraspaikkakuntalaisten houkuttelua kivan kaupungin tapahtumiin ei pitäisi tehdä oman kunnan asukkaiden hyvinvoinnin kustannuksella. Jos keskustassa halutaan säilyttää tai lisätä myös asumista, on asunnoissa voitava asua ilman kohtuutonta meluhaittaa ja heikentynyttä asumisterveyttä.
Teinkin ympäristöraportti-asiaan valtuuston kokkouksessa kaksi pontta:
1) Kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta, että Helsingin tulevassa meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa huomioidaan Olympiastadionin, Kaisaniemen, Tokoinrannan ja Suvilahden lisäksi myös Etelärannan alueella soitettava musiikki.
- Tämän ponnen läpimeno olisi tarkoittanut mm. asukkaiden kuulemista melun kartoittamisen ohella.
- Siksi ihmettelinkin, miksi esim. Vasemmistoliitto ja Liike Nyt äänestivät ponttani vastaan (?). Puolueista, Vihr ja Kesk sekä pormestaristo äänestivät tyhjää. Vain Rkp, Krist, PS ja Kok sekä osa SD:n valtuutetuista tuki pontta. Läpimeno jäi muutamista äänistä kiinni.
2) Kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta, että kaupunkiympäristötoimiala ryhtyy toimenpiteisiin, ja edellyttää Etelärannan alueen ulkokonsertteja järjestävät tai musiikkia ulkona soittavat toimijat suojaamaan lähiympäristön asukkaat musiikinmelun aiheuttamilta terveyshaitoilta jo ensi kesän ajaksi.
- Tätä pontta tuki vain 20 valtuutettua.
