Kaupunginvaltuusto käsitteli 29.5.2024 Kokoomuksen ryhmäaloitetta Helsingin keskusta-alueen elinvoimaisuuden parantamisesta
Käytin kokouksessa seuraavan puheenvuoron, ja keskustelimme yllättävänkin rauhallisesti toimenpiteistä, jotka ovat mahdollisesti heikentäneet kaupunkimme keskustan elinvoimaisuutta, ja siitä, mitä nyt pitäisi tehdä:
”Aloitteessa mainitut selvitykset Helsingin keskustan saavutettavuuteen vaikuttavista liikennehankkeista sekä keskusta-alueen elinvoiman parantamisesta ovat hyvin tärkeitä. Viimeisimmässä kaupunkien ”vartin keskustojen” elinvoima-analyysissä Helsingin ongelmiksi esitettiin mm. seuraavat kolme tekijää:
1) haastava perussaavutettavuus kommentilla ”keskusta on liikenteellisesti sekakeskusta”, 2) keskustan vapaat liiketilat ovat kaksinkertaistuneet 8 vuodessa ja 3) kaupallinen keskusta on siirtynyt entiseltä sijainniltaan.” Tulosten mukaan keskustan elinvoima on heikentynyt melko lyhyessä ajassa. Tämä johtunee myös vääränlaisista poliittisista valinnoista – ja siitähän me valtuutetut olemme myös vastuussa.
Vielä n. 10 vuotta sitten oli tyypillistä matkusta lähiöistä silloiseen elinvoimaiseen Helsingin keskustaan vaate- ym. ostoksille, ravintoloihin ja muihin palveluihin. Keskustan kauppojen laajasta tarjonnasta oli helppo löytää etsimänsä, ja esim. kauppatorille pääsi helposti poikkeamaan omalla autolla.
Tänä päivänä keskustasta ovat monet mm. yksittäiset kaupat hävinneet. Esim. keskeisillä kaduilla, Esplanadeilla ja Aleksanterinkadulla on tyhjiä liiketiloja. Torillakin ovat palvelut kuihtuneet. Pari vuotta sitten lähti viimeinen kalakauppakin. Tori on nyt lähinnä turisteille rihkamaa myyvä sotkuinen paikka, vaikka kesän tullen siellä toivottavasti näkyy jokunen vihannes- tai marjakauppiaskin.
Nyt Helsingin keskustankin asukkaat lähtevät usein ostoksille keskustan ulkopuolella sijaitseviin kauppakeskuksiin. Kauppakeskuksiin pääsee eri puolilta kaupunkia myös omalla autolla, ja niistä löytävät ne tuotteet ja palvelut, joita aiemmin oli Helsingin keskustassa – mikä tietysti houkuttelee asiakkaita. Suurten kauppakeskusten rakentaminen lähelle keskustaa näyttäisikin olleen keskusta-alueen elinvoimaa heikentävä valinta.
Viime vuosina Helsingin keskustan elinvoiman parantaminen on tuntunut keskittyvän vain huvikeskusten rakentamiseen – jopa kaupungin hienoimmille paraatirannoille. Huvikeskuksia käyttävät kuitenkin lähinnä turistit ja muiden paikkakuntien asukkaat kesälomareissuillaan, helsinkiläiset vain satunnaisesti. Jotkut keskustan nykyasukkaista ovatkin harkinneet muuttoa pois keskustasta tai jopa Helsingistäkin huvikeskusten aiheuttaman häiriön vuoksi – tästä olen saanut valtuutettuna postia. Onkohan siis asukkaat unohdettu kaupungin kehittämisessä?
Viikonlopun Helsingin Sanomien mukaan useita uusia huvikeskushankkeita on nytkin taas vireillä keskusta-alueelle. Uutisista ja aiemmista tapahtumista saa kuvan, että kaupungilta voi saada huvikeskukselle paikan, kunhan on valmis sijoittamaan siihen rahoitusta. Eikö kaupungin virkahenkilöiden tehtävä olisi kaupungin keskusta-alueen ja kaupungin kokonaisuuden rakentumisen suunnittelu ja toteutus – kilpailuttamalla toimijat asukasystävällisin kriteerein. Jatkossa on tärkeää määritellä, miten käsite ”keskustan elinvoimaisuus” Helsingissä tulkitaan, sillä siitä löytyy monenlaisia määrityksiä ja näkökulmia eri julkaisuissa. On myös löydettävä useanlaisia tapoja elinvoimaisuuden ja elävyyden edistämiseksi niin, ettei meidän kaikkein kauneimmilla ja arvokkaimmilla rannoilla kuulu iltaisin vain basson jytke ja juhlivien ihmisten mekastus.”