Päiväkirja
Käsittelimme tänään kaupunginvaltuustossa vuoden 2024 arviointikertomusta, josta löytyy hyviä huomioita, joita kaupunkilaisetkin ovat tuoneet esille yhteydenotoissaan.
On rauhoittavaa todeta, että sekä Kunta-Helsingin että Sotepe-Helsingin (sosiaali-, terveys-, pelastustoimi) talous on edelleen pysynyt tasapainossa sote-uudistuksen tuomista rahoitusmuutoksista huolimatta. Harmillista vain on, että valtion taholta halutaan tänä vuonna rangaista Helsingin sotepe-palveluja hyvästä talouden hallinnasta leikkaamalla rahoituksesta. Pääkaupunkiseudun erityisiä haasteita ei tunnuta aina tunnistettavan.
Tärkeä nosto arviointikertomuksessa on katutöiden haittojen vähentäminen. Tätä asiaa olemme käsitelleet jo useiden valtuustokausieni aikana. Silti edelleen työmaat saattavat ihan keskusta-alueellakin seisoa hiljaisina pitkähköjäkin aikoja. Esim. Pohjois-Espan kaistavarauksen piti päättyä vuodenvaihteeseen, mutta kaista on saatu vasta vähän aikaa sitten avattua. Yhden kaistan poistaminen on vaikuttanut liikenteen sujuvuuteen merkittävästi varsinkin ruuhka-aikoina. Toivottavasti tämä pitkään jatkunut yritys katutöiden haittojen vähentämisestä etenee tällä valtuustokaudella.
Asunnottomuuskin on ollut pitkään ongelmana, eikä tilanteeseen ole aivan helppoa ratkaisua. Tarkastuslautakunnan suosituksista pidän hyvänä ehdotusta kohdentaa resursseja erityisesti päihteettömiin asumispalveluihin ja naisten asumiseen. Kodittomuus on vakava asia ihmiselle, olipa syy mikä tahansa, joten on hyvä, että tähän on nyt kiinnitetty huomioita.
Arviointikertomuksessa on otettu esille myös tärkeä asia iäkkäiden oikea-aikaisesta pääsystä kotihoidosta ympärivuorokautiseen hoitoon. Kun esim. muistisairaus on edennyt riittävän pitkälle, tarvitaan ympärivuorokautista palvelua henkilön hyvinvoinnin ja turvallisuuden takaamiseksi. Mitä oikea-aikaisemmin ja paremmin asumis- tai hoitopaikka tai muu palvelu vastaa ikääntyneen ihmisen tarpeisiin, sitä vähemmän tulee tarvetta kalliille päivystystyyppisille tai raskaammille palveluille.
Niinpä väestörakennemuutoksen eli väestön ikääntymisen hallintaan tarvitaankin Helsingissäkin kaikkien kaupungin toimialojen ennakoivia, hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimenpiteitä. Tarvitaan mm. sopivia esteettömiä asuntoja riittävän ajoissa jäljellä olevan toimintakyvyn tukemiseksi, kuten myös helposti saavutettavia kulttuuri- ja liikuntapalveluja sekä mahdollisuutta elinikäiseen oppimiseen jne.
iitokset virkahenkilöille ja tarkastuslautakunnan jäsenille hyvistä nostoista arviointikertomuksessa!
Päiväkirja
Käytin kokouksessa puheenvuoron asukkaiden osallistamisesta, mihin tarkastuslautakunta oli aiemmin kiinnittänyt huomiota.
”Selvityksessä vuoden 2022 arviointikertomuksen johdosta suoritetuista toimenpiteistä, joihin kaupunginkanslia, toimialat ja liikelaitokset ovat ryhtyneet, on useita hyviä avauksia.
Tarkastuslautakunta totesi raportissaan, että kaupunkiympäristö-toimialan tulee varmistaa, että vähemmän aktiivisille asukkaille ja asukasryhmille tarjotaan sopivia osallistumismenetelmiä aina silloin, kun valmisteltava kaava rakennussuunnitelmineen vaikuttaa merkittävästi heidän elinympäristöönsä. Kaupunkiympäristötoimiala on tähän haasteeseen suunnitellutkin monia toimenpiteitä – hyvä niin, jos kaikki toteutuvat. Riittävän varhaisella tiedotuksella ja toimenpiteillä voitaneen välttää ainakin joitakin vaikeita tilanteita, joissa asukkaat reagoivat käsiteltävään asiaan vasta päätösvaiheessa.
Aina asukkaiden kuulemisissa ei ole tunnuttu aiemmin onnistuneen parhaalla tavalla. Esim. Etelärannan uuden kaavan kuulemistilaisuudesta ilmoitettiin vain netissä, eivätkä monet asukkaat olleet huomanneet tilaisuutta. Osa tosin lähetti suoria palautteita virkamiehille, mutta niitä ei palautteiden lähettäneiden mielestä tunnuttu huomioitavan kaavaesityksessä. Etelärannan uusi kaava, erityisesti ympärivuotisen ja ympärivuorokautisen huvikeskuksen rakentaminen asuntojen ympäröimän lahden varrelle, tulee todellakin vaikuttamaan asukkaiden elinympäristöön ja asumisviihtyvyyteen merkittävästi.
Meluntorjuntaan ei tähän mennessä ole kiinnitetty huomiota – nykyinen huvikeskus saa soittaa musiikkia ulkotiloissa, ilman minkäänlaista melusuojausta. Ainakin jatkossa tässä asiassa kaupungin on syytä kommunikoida alueen asukkaiden kanssa vahvemmin, jotta kaavassa huomioidaan myös nykyisten asukkaiden viihtyvyys ja asumisterveys.”
Päiväkirja
Sote-lautakunnan jäsenenä kommentoin muutamaa sosiaali- ja terveystoimialan toimintaa koskevaa tarkastuslautakunnan havaintoa vuoden 2021 arviointikertomuksessa sekä kaupunginvaltuuston vastauksia niihin.
Arviointikertomuksessa esiin nostetussa suun terveydenhuollossa kaupungin palvelun kysyntä on viime vuosina kasvanut nopeasti. Hoitoon pääsy on viivästynyt, vaikka sen parantamiseksi toimialalla on tehty erilaisia toimenpiteitä. Palveluja on hankittu ulkopuolisilta toimijoita ja hankintoja luvataan kohdentaa myös vuokrahammashoitajien hankkimiseen. Toki budjetin puitteissa.
Nämä ovat tärkeitä, mutta niiden ohella on lisäksi tarpeen kehittää edelleen kaupungin oman palvelun tuotteistusta ja kustannusten läpinäkyvyyttä palvelusetelien hinnoittelussa – jotta palvelun tuottamiseen osallistuminen on kiinnostavaa myös yksityisille palveluntuottajille.
Suun terveydenhuolto on tärkeä osa terveydenhuollon kokonaisuutta – ja merkittävässä roolissa myös muiden sairauksien, esim. Suomessa yleisten sydänsairauksien kokonaishoidossa. Suun terveydenhuollon palvelujen saatavuus onkin tärkeää saada hyvälle tasolle.
Lastensuojelusta tarkastuslautakunta esittää, että sote-toimialalla on ryhdyttävä aikaisempaa vaikuttavampiin toimenpiteisiin lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden saatavuuden ja pysyvyyden parantamiseksi ja kehitettävä edelleen monitoimijaisia palveluja. Lakisääteinen mitoitus sosiaalityöntekijää kohden olevien lasten määrästä on Helsingissä kunnossa. Mutta kuten tiedämme, uusien sosiaalityöntekijöiden rekrytointi on haastavaa yleisestä sote-henkilöstön pulasta johtuen.
Sote-toimialalla on parhaillaan meneillään erilaisia toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi, mm. koulutusta uudentyyppiseen toimintamalliin. Tästä on hyvä kuulla tuloksia myöhemmin.
Ikääntyneiden kotihoidosta on arviointikertomuksessa nostettu esille sosiaalihuoltolain mukaisen yli 75-vuotiaiden palvelutarpeen arvioinnin toteutuminen määräajassa, eli seitsemässä arkipäivässä. Tämänkin huomion taustalla näkyvät ammattitaitoisen henkilöstön saatavuusongelmat.
Nopea palveluntarpeen arviointi on kuitenkin erityisen tärkeä tavoite ikääntyneiden asiakkaiden kohdalla. Mitä varhaisemmin palvelujen tarve huomioidaan ja tukea sekä palveluja järjestetään ennakoivasti, sitä paremmin iäkkäillä ihmisillä on mahdollisuus selviytyä omatoimisesti tai kevyen avun turvin kodeissaan.
Oppisopimuskoulutus ja kansainvälinen rekrytointi ovat meneillään olevia ratkaisukeinoja ikääntyneiden palvelujen henkilöstöpulaan – kuten myös työpajat työntekijöiden kanssa alan veto- sekä pitovoiman vahvistamiseksi. Hoitoalan vetovoimaisuuden vahvistamista tarvitaan edelleen koko maan tasolla. Esim. työolot, uralla etenemisen mahdollisuudet ja palkat pitää saada kuntoon. Myös koulutusmäärärahoja saattaisi olla syytä suunnata vastaamaan paremmin väkirikkaiden alueiden tarpeita. Tästä viesti OKM:lle.
Ikääntyneiden ihmisten kotona asumiseen liittyy myös arviointikertomuksessa mainittu, iäkkäiden ihmisten kotiuttaminen päivystyksestä, mikä vaatii erityistä huomiota juuri nyt.
Päivystyksestä kotiutumisen ongelmat liittyvät hoitoketjun toimimattomuuteen . Jo valmiiksi hoidettuja potilaita jää erikoissairaanhoidon vuodepaikoille, kun kaikki asiakkaat eivät voi siirtyä erikoissairaanhoidosta suoraan omaan kotiin. Usein tarvitaan perusterveydenhuollon vuodepaikkoja kuntoutumisen ajaksi, mutta niitä on nyt – ehkä koronankin vuoksi – ollut liian vähän suhteessa tarpeeseen. Hoitoketjuongelman ratkaisuun tarvitaan pikaisesti HUSin ja Helsingin yhteistyötä. Uudet toimintamallit, mm. sähköiset vastaanotot, ovat myös tervetulleita.
https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Paatos/2022/Keha_2022-12-07_Kvsto_21_Pk/EE46DA74-CCBA-C06F-B4F8-850AA5800000/Selvitys_vuoden_2021_arviointikertomuksen_johdosta.html
Päiväkirja
Kaupunginvaltuuston kevään viimeisessä kokouksessa 19.6. käsittelimme kaupungin tilinpäätöstä sekä tarkastusviraston ja tarkastuslautakunnan työstämää arviointikertomusta. Puheessani otin esille joitakin arviointikertomuksessa käsiteltyjä asioita.
Omaishoidosta on arviointikertomuksessa monia parannusehdotuksia, vaikka Helsinki on edelläkävijä omaishoidon palveluissa. Helsinki järjestää palveluja enemmän ja monipuolisemmin kuin naapurikunnat ja mitä laki edellyttää. Myös omaishoitajien palkkio on samansuuruinen kuin naapurikunnissa. Arviointikertomuksessa todetaan, että omaishoidon tukikeskusten ryhmiin tulee niin vähän asiakkaita, ettei ryhmiä aina saada käyntiin. Syynä ovat usein kuljetusmahdollisuudet. Kaikki hoidettavat eivät kykene liikkumaan busseilla tai ratikoilla tai metrolla, ja taksi on monille liian kallis vaihtoehto. Tästä olen saanut usein palautetta.
Sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluja on kyllä tarjolla, mutta rajoitetusti ja niiden saaminen perustuu tulotasoon. Siksi kuljetuksiin on tärkeää ideoida uusia ratkaisuja. Kodeista ulos pääseminen on tärkeä hyvinvointia lisäävä tekijä omaishoitoperheille.
Mielenterveyspalvelut olivat taas tarkastuslautakunnan huomioin kohteena. Tällä kertaa lasten ja nuorten palvelut aiheellisesti siksi, että kysyntä on kasvanut ja palvelujen riittävyys heikentynyt. Sote-toimialalla on jo monia palveluja tarjolla lapsille ja nuorille mm. perhekeskuksissa ja nuorisoasemalla, ja uusien toimenpiteiden käynnistäminen on meneillään. Myös tarkastuslautakunnan ehdotukset aiotaan huomioida sote-toimialalla. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmia on jatkossa järkevää tarkastella sektorirajat ylittävänä ilmiönä monitoimijaisesti, kuten sote-toimialan lausunnossa todetaan.
Tarkastuslautakunta on todennut toimeentulotuen päätösten valmistelun hajauttamisen voivan aiheuttaa viivästyksiä. Päätösten teko on sote-toimialalla jaettu eri sektoreille, jolloin päätöksentekijöiden määrä on kaksinkertaistunut. Tällöin päätöksentekijöille ei kerry riittävästi rutiinia. Näen tässä myös asiakkaiden yhdenvertaisuuden sekä kustannusten kannalta riskin jos päätösten tasalaatuisuus kärsii. Tarkastuslautakunta on ehdottanut omavalvonnan julkistamista sosiaalihuoltolain mukaisesti. Tämä on sote-toimialalla jo toteutettu. Ehkä myös tehtyjen päätösten yhdenmukaisuuden arviointia voisi myöhemmin harkita. Sellaisesta on hyviä saatu hyviä tuloksia muualla.
Arviointikertomuksen kohdassa ”palkitseminen, yhdenmukaisuus, tasa-arvoisuus”, tarkastuslautakunta ehdottaa henkilöstön tehtävien vaativuuden arvioinnin systematisointia sekä yhdenmukaisten kriteerien luomista palkantarkistuksiin. Tämä on hyvä huomio ja tärkeä henkilöstön tasa-arvon kannalta. Koska meillä on henkilöstöpulaa joillakin toimialoilla, tarvitaan myös muita toimenpiteitä kaupungin tehtävien houkuttelevuuden lisäämiseksi. Tarkastelun yhtenä kohteena voisi jatkossa olla esim. henkilöstön uralla etenemisen mahdollisuudet ja työsuhdeasuntojen lisääminen.
Kaikkiaan tarkastuslautakunta sekä virkanaiset ja -miehet ovat tehneet arvokasta työstä. Arviointikertomukseen on nostettu esille oikeita tärkeitä asioita ja tuotu hyviä kehittämisehdotuksia kaupunkimme toiminnan ja palvelujen parantamiseksi.
Päiväkirja
Kesä on ehtinyt jo melko pitkälle, ja loma kaupunginvaltuustosta ja muista luottamustehtävistä on alkanut. Kevätkausi oli kiireinen erityisesti monissa maakunta-soteuudistukseen liittyvissä toimissa. Siksi kaikki kirjoitustehtävät ovat jääneet kesään.
Kaupunginvaltuuston viimeisessä kokouksessa hyväksyimme vuoden 2017 tilinpäätöksen ja käsittelimme vuoden 2017 arviointikertomusta. Vuosi 2017 oli Helsingin kaupungin taloudessa odotettua myönteisempi. Verotulot kasvoivat ennakoitua enemmän, ja kaupungin lainakanta aleni. Kaupungin investointien toteuma oli vuonna 2017 huomattava, kaikkiaan 621 miljoonaa euroa. Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa saimme taas arvokasta tietoa kaupungin toiminnoista ja kehittämistarpeista. Kommentoin valtuustopuheessani joitakin arviointikertomuksessa huomioituja asioita: https://www.seijamuurinen.net/paivakirja/kaupunginvaltuusto-jai-ansaitulle-kesalomalle-21-6-2018/
Kevään viimeisissä kokouksissa käsittelimme valtuutettujen jättämiä aloitteita. Keskustelu kestää yleensä pitkään, ja niinpä jouduimme lopulta istumaan kaupunginvaltuuston kokouksessa klo 0.30 saakka, jotta saimme kaikki aloitteet käsiteltyä ennen kesälomaa. Uusi valtuustokausi, uusine valtuutettuineen tuottaa yleensä paljon ehdotuksia kaupungin toiminnan uudistamiseksi. Oma aloitteeni koski frebeegolfrataa Laajasaloon. Tätä olivat laajasalolaiset toivoneet. Sellaista ei aloitevastauksen mukaan nyt ihan heti saada, mutta esittämäni ponsi radan liittämisestä kesken olevaan kaavoitukseen meni kaupunginvaltuustossa läpi yksimielisesti. Siispä odotellaan jatkoa.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan asioista mediaan päätyi mm. selvitys vaihtoehtoisten keinojen löytämisestä leipäjonoille. Jatkossa on tarkoitus järjestää kaupungin ja elintarvikeapua jakavien tahojen kanssa ruoan jakelu siten, ettei ihmisten tarvitse jonottaa ulkona – mikä on inhimillistä nykyiseen verrattuna. Suunnitteilla on yhteinen logistiikkakeskus sekä yhteisruokailuja ja hävikkiravintoloita. Ruoka-apuun on tarkoitus liittää myös sosiaalityötä. Valmis esitys tulee käsittelyyn myöhemmin.
Toinen sosiaali- ja terveyslautakunnan käsittelyssä ollut yleistä mielenkiintoa herättänyt asia oli huumeriippuvaisille suunnitellut tuetut tilat suonensisäisten huumeiden käyttöä varten. Sosiaali- ja terveyslautakunnan enemmistö antoi asiasta myönteisen lausunnon, ja asia etenee syksyllä edelleen kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Oma lautakuntaryhmäni ei kannattanut esitystä, koska se on poliisin lausunnon mukaan ristiriidassa nykylainsäädännön kanssa. Olisimme tarvinneet kaupungin oikeuspalvelujen näkemyksen ennen päätöksentekoa mm. työntekijöiden vastuista, ja siksi jätimme asiasta eriävän mielipiteen. Linkistä voi lukea tarkemmin: https://www.seijamuurinen.net/paivakirja/sosiaali-ja-terveyslautakunnalta-esitys-huumeidenkayttotilasta-helsinkiin-24-6-2018/
Kansalaiset alkavat olla kyllästyneitä maakunta-soteuudistusta koskevaan kirjoitteluun, mutta siitä huolimatta alla vielä muutama kappale asiasta.
Pääkaupunkiseudun kuntien kaupunginvaltuustot järjestivät 15.5. yhteisen kokouksen, jossa jätettiin kriittinen lausunto eduskunnalle maakunta-soteuudistuksesta. Lausunnossa perusteltiin, miksi nykyinen maakuntavetoinen malli ei sovi pääkaupunkiseudulle. Lausunto: http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Paatos/2018/Keha_2018-05-15_Kvsto_9_Pk/58493DEA-BE1C-C98B-8E7C-638BB6700000/Helsingin_Espoon_Vantaan_ja_Kauniaisten_kaupunkien.html
Yhteiskokouksessa sai kukin valtuutettu pitää halutessaan minuutin kestävä puheenvuoron. Oma puheenvuoroni koski sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista, mikä on näkemykseni mukaan tarpeellista riippumatta maakunta-soteuudistuksen toteutumisesta. Puheenvuoro: https://www.seijamuurinen.net/paivakirja/puheenvuoro-paakaupunkiseudun-kuntien-yhteisessa-valtuuston-kokouksessa-15-5-2018-2/
Kesäkuussa maakunta-soteuudistuksen lakipaketista päättämistä siirrettiin jälleen perustuslakivaliokunnan vaatimien muutosten vuoksi. Uusimman aikataulun mukaan esitys tulee eduskunnan käsittelyyn loppusyksyn aikana. Maakuntavaalit on määrä pitää toukokuussa 2019, uudet maakuntavaltuustot aloittaisivat elokuussa 2019 ja uudistus tulisi voimaan 1.1.2021. Jos lainsäädäntö hyväksytään syksyn aikana, käynnistyvät pilotit valinnanvapaudesta Helsingissäkin.
Uuden maakunnan valmistelutyötä on tehtävä vaikka uutta lainsäädäntöä ei ole vielä hyväksytty. Maakuntahallitus perustikin alaisuuteensa kaksi toimikuntaa, sote- sekä konserni- ja elinvoimatoimikunnat, ohjaamaan maakunta-soteuudistuksen valmistelua Uudellamaalla. Maakuntavaltuuston varapuheenjohtajana tulin valituksi sote-toimikuntaan. Varsinaiseen valmistelutyöhön on jo palkattu lukuisa määrä kuntien virkamiehiä, ja juuri parhaillaan haetaan lisää henkilöstöä.
Aurinkoista ja rentouttavaa kesää!
T. Seija
www.seijamuurinen.net
seija.muurinen@kolumbus.fi
Puh: 050-3316754.
Kaupunginvaltuutettu, Kokoomuksen valtuustoryhmän varapj., maakuntavaltuuston varapj., sosiaali- ja terveyslautakunnan ja HUS-valtuuston jäsen
