Päiväkirja
Kaupunginvaltuusto käsitteli eilen aloitettani, jossa esitin, että Helsingin kaupunki /
sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala järjestää /hankkii lisäkoulutusta sairaanhoitajille gerontologisesta hoitotyöstä ja palkkaa terveysasemille gerontologisia sairaanhoitajia.
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta käsitteli aloitevastausta aiemmin. Virkahenkilöiden vastaus ei kuitenkaan ollut täysin myönteinen aloitteelle, ja esitinkin lautakunnan kokouksessa vielä tarkentavaa lisäystä vastaukseen. Lisäykseni hyväksyttiin lautakunnassa yksimielisesti.
Kaupunginvaltuuston käsittelyssä käytin puheenvuoron aloitteen merkityksestä, ja muistutin vielä virkahenkilöitä, että aloite on huomioitava tulevan vuoden talousarviossa.
Tässä puheenvuoroni kaupunginvaltuustossa:
”Kuten olen aloitteessani maininnut, ikääntyvän väestön määrä ja osuus kasvaa tulevina vuosina ja vuosikymmeninä Helsingissä merkittävästi. Tämä vaikuttaa jo nyt ja tulee vaikuttamaan myös jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarpeeseen.
Tässä tilanteessa on tärkeää, että ikääntyvä väestö saa tarvitsemansa avohoitopalvelut mahdollisimman oikea-aikaisesti terveys- ja hyvinvointikeskuksista – ja mielellään ennakoivalla ja kuntouttavalla otteella. Jotta tämä toteutuisi, tarvitaan tueksi asiantunteva, ikääntyneiden hyvinvointiin ja palveluihin valmennettu henkilöstö.
Siksi tein lautakuntakäsittelyssä lisäyksen toimialan vastaukseen, joka hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäyksessä esitin, että toimiala järjestää terveys- ja hyvinvointikeskusten ikääntyneiden hoidosta kiinnostuneille sairaanhoitajille ja terveydenhoitajille täydennyskoulutusta gerontologisesta sairaanhoidosta. Lisäksi toimiala kokeilee varsinkin vanhusvoittoisilla alueilla mallia, jossa gerontologisen lisäkoulutuksen saaneen henkilöstön vastaanotolle ohjataan erityisesti iäkkäitä monisairaita, joilla on haasteita hoitonsa hallitsemisessa.
Tämänkaltaiset asiakkaat on tärkeää löytää ajoissa, jotta toimintakyvyn heikkenemistä ja raskaampien palvelujen tarvetta voidaan pyrkiä minimoimaan. Tämä on hyödyllistä sekä iäkkäiden asukkaiden että palveluorganisaation näkökulmasta.
Lautakunnan lisäys onkin huomioitu tässä vastauksessa valtuustolle, ja on tärkeää, että tämä huomioidaan myös tulevan vuoden toiminnan ja talouden suunnittelussa. Vanhusneuvosto on myös todennut, että aloitteessa on nostettu esiin tärkeä asia.”
Päiväkirja
Tein kaupunginvaltuustossa aloitteen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kiinteistöjen myyntipolitiikasta tammikuussa 2020. Tarkoitukseni oli nostaa aloitteessa esille erityisen arvokkaiden kulttuurihistoriallisten, kaupungin omistuksessa olevien kiinteistöjen yksilöllinen arviointi.
Käytin aloitteessa esimerkkinä Aino Ackten huvilaa, jonka kunnostamisesta olen jo aiemmin tehnyt aloitteen. Silloisen aloitevastauksen mukaan Ackten huvila sisältyi kiinteistöihin, joista luovutaan myymällä ne siinä kunnossa kuin ne ovat. Käsittääkseni sillä samalla myyntilistalla oli silloin sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita että vähemmän arvokkaita kiinteistöjä. Huvilan korjaamista kaupungin toimesta pidettiin tuolloin liian kalliina, mutta mitään muitakaan erityisen aktiivisia toimenpiteitä huvilan suhteen ei ollut tiedossa.
Kesäkuussa 2020 kaupunginhallitus päätti uudesta toimitilastrategiasta, joka jatkossa ohjaa kaupungin hallinnassa olevien lukuisten kiinteistöjen myyntipolitiikkaa.
Kaupungin uudessa toimitilastrategiassa todetaan mm. että: ”Säilytettävät arvorakennukset, kuten muut kaupungin omistamat rakennukset, ovat aina käytössä.” Linjaus käytössä pitämisestä toivottavasti ohjaa jatkossa mm. Aino Ackten huvilan tulevaisuutta. Nythän huvila on seissyt tyhjillään 10 vuotta käyttökiellossa. Toki muitakin kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kiinteistöjä on Helsingissä tyhjillään, esim. ravintola Kaisaniemi. Sen myyminen on juuri kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyssä.
Näin kaupungin uuden toimitilastrategian toimeenpano on jo käynnistetty, ja sen yhtenä toimenpiteenä luopumisohjelma tiloista, joita kaupunki ei tarvitse omassa käytössään. Kiinteistöjen käyttöön saamisessa onkin syytä edetä ripeästi, jotta tyhjillään seisovat arvorakennukset saadaan käyttöön, ennen kuin ne lahoavat paikoilleen.
Luopumisohjelmassa on kuitenkin hyvä arvottaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kiinteistöt erityisen huolella. Alueiden ja kaupunkilaisten näkemyksiäkään ei pidä unohtaa. Mm. Ackten huvila on rakas alueen asukkaille ja muillekin kaupunkilaisille kulttuuritapahtumien entisenä pitopaikkana.
Tein kaupunginvaltuustossa aloitteeni vastaukseen vielä seuraavan ponnen, joka hyväksyttiin äänin 68-17: ”Hyväksyessään aloitevastauksen, kaupunginvaltuusto edellyttää, että toimitilastrategian toimeenpanosta päätettäessä selvitetään mahdollisuutta huomioida nykyistä tarkemmin kulttuurihistorialliset kiinteistöt siten, että ne säilyvät mahdollisimman hyväkuntoisina jälkipolville.”
Aino Ackten huvilan osalta jään tässä vaiheessa odottamaan Kaakon alueen osallistuvan budjetoinnin voittaneen hankkeen, Ackten huvilan korjausselvityksen tulosta. Sen pitäisi valmistua ennen joulua. Toimitilastrategian luopumisohjelman linjauksia odotan myös mielenkiinnolla.
Aloitteet
Tein syksyllä 2017 valtuustoaloitteen fresbeegolfradan saamiseksi Laajasaloon (alla). Toivomani alue ei ollut vastauksen mukaan mahdollinen meneillään olevan kaavoituksen ja rajallisen maa-alueen vuoksi. Vastaus perustui täysimittaiseen rataan. Alueen pitää tietysti olla turvallinen sekä pelaajille että muille alueen asukkaille.
Keskustelussa laajasalolaisten kanssa kävi ilmi, että alueella oltaisiin tyytyväisiä myös puolikkaaseen (9-väyläiseen) rataan tai 6-väyläiseen tai vaikka vain muutamaan koriin omaehtoiseen harjoitteluun. Siksi tein vielä aloitevastauksen käsittelyssä ponnen, joka meni kaupunginvaltuustossa läpi yksimielisesti (alla). Sikäli jäämme odottamaan, löytävätkö virkamiehet radalle sopivan alueen.
Ponsi 13.6.2018
Hyväksyessään aloitteen loppuunkäsitellyksi, kaupunginvaltuusto edellyttää, että kulttuuri- ja vapaa-ajan toimiala selvittää vielä aluetta koskevan kaavaprosessin yhteydessä tai sen jälkeen, löytyisikö Laajasalon alueelta turvallinen ja ympäristöä häiritsemätön alue pienimuotoiselle fresbeegolfradalle tai muutaman korin harjoittelualueelle.”
Aloite 9.10.2017
Laajasalon alueella on tällä hetkellä urheilupuisto, jossa voi harrastaa eri liikuntalajeja. Erityisesti nuorille kaivattaisiin vielä omaehtoisen liikunnan harrastamiseen frisbeegolfrataa.
Esitänkin, että Helsingin kaupunki selvittää mahdollisuutta perustaa frisbeegolfrata Laajasalon alueelle, esim. urheilupuiston läheisyyteen tai Sarvaston venesataman viereiselle niittyalueelle.
