Aino Ackten huvila uudelleen kulttuurikäyttöön? (19.2.2021)

Kaupunginvaltuusto käsitteli jälleen kerran Aino Ackten huvilan korjaamista kaupunkilaisten käyttöön. Talo on seissyt jo 10 vuotta tyhjillään homeisena. Talon korjaamiseen ei ollut alunperin myönnetty kaupungin rahoitusta. Talo oli siirretty kaupungin kiinteistöjen myyntilistalle kaikkien muiden kiinteistöjen kanssa tasavertaisesti. Kiinteistön kulttuurihistoriallista arvoa ei ollut huomioitu.

Tein ensimmäisen valtuustoaloitteeni Aino Acten huvilan korjaamisesta jo vuonna 2017, mutta silloin asialle ei lämmetty.
https://www.hel.fi/static/public/apk/muurisei/5A92CF48-0C2E-C9A3-8764-5A4754800000/Liite.pdf

Tämän jälkeen tein vuonna 2020 aloitteen kulttuurihistoriallisten kiinteistöjen erottelusta kaikista myyntilistalle siirretyistä kaupungin kiinteistökohteista, esimerkkinä Aino Ackten huvila. Vastauksena saimme uuden toimitilastrategian, ja Ackten huvila poistettiin myytävien kiinteistöjen listalta, ainakin toistaiseksi.

Aloitteen käsittelyn yhteydessä tein vielä ponnen: ”Hyväksyessään aloitevastauksen, kaupunginvaltuusto edellyttää, että toimitilastrategian toimeenpanosta päätettäessä selvitetään mahdollisuutta huomioida nykyistä tarkemmin kulttuurihistorialliset kiinteistöt siten, että ne säilyvät mahdollisimman hyväkuntoisina jälkipolville.”

https://www.seijamuurinen.net/paivakirja/aloite-kulttuurihistoriallisesti-arvokkaiden-kiinteistojen-myyntipolitiikasta-5-11-2020

Nyt kiinteistöstä on tehty Kaakkoisen alueen osallistuvan budjetoinnin hankkeen mukaisesti perusteellinen kuntoarvio, jonka tuloksena korjauksen hinnaksi on arvioitu 2 miljoonaa euroa. Ackten huvilan kohtalo on kuitenkin edelleen auki, ja nyt valtuusto on esittänyt etsittäväksi erilaisia rahoitusvaihtoehtoja korjausten tekemiseksi.

Alueen asukkaille ja kaupunkilaisille Ackten huvila on rakas, ja se pitäisi saada tavalla tai toisella uudelleen kulttuurikäyttöön – konserttien ja muiden tapahtumien pitopaikaksi. Työ jatkuu!

Kaupunginvaltuustossa tekemieni aloitteiden vaikutusten tarkastelua (11.1.2021)

Tarkastelin valtuustokauden aikana kaupunginvaltuustossa tekemiäni aloitteita ja niihin saatuja vastauksia. Vuonna 2020 olin tehnyt naisista eniten aloitteita – tämän huomioi myös Helsingin uutiset. https://nakoislehti.media.fi/helsinginuutiset/a4bcdf02-a6d8-4d3f-94ed-62f0e398c2fa/14

Kehittämistehtävissä aiemmin kaupungillakin työskennelleenä, pyrin samaan tapaan korjaamaan havaitsemani epäkohdat kaupungin toiminnassa mm. aloitteiden muodossa. Saan myös ehdotuksia kaupunkilaisilta, joita olen valtuustourani aikana kuunnellut säännöllisesti. Esim. Hakaniemen markkinoilla olen ollut keskustelemassa ihmisten kanssa jo 115 kertaa, eli lähes aina kun on ollut tilaisuus.

Aloitteiden taakse on aina pyrittävä saamaan kannatusta muilta valtuutetuilta, sekä oman ryhmän että muiden ryhmien edustajilta. Hyvät yhteistyösuhteet auttavat tässä. Aloitteita ei kannata tehdä turhaan, vaan aina on selvitettävä, esim. onko asia jo hoidossa ja onko oma aloite realistinen. Aloitteiden käsittely kaupungin virkakoneistossa maksaa.

Aina aloitteista ei seuraa uutta jos virkamiehet eivät näe asiaa tärkeäksi, eikä valtuuston enemmistö siitä innostu. Joskus aloitteella saa suuriakin muutoksia aikaan, mikä tietysti palkitsee aloitteen tekijän.

Erityisesti nostan esille tältä valtuustokaudelta kaksi Aino Ackten huvilaa koskevaa aloitettani. Ehdotukseen kaupungin toteuttamasta huvilan peruskorjauksesta sain kieltävän vastauksen. Perusteena oli liian korkea hinta. Jatkoksi tein aloitteen Helsingin kiinteistöpolitiikan uudistamisesta, esimerkkinä kulttuurihistoriallisesti merkittävä Ackten huvila. Kaupunkiin laadittiin uusi toimitilastrategia, jossa luvattiin arvioida entistä tarkemmin arvokkaat ja suojellut kiinteistöt. Aiemmin kaikki kiinteistöt olivat olleet samalla myyntilistalla, mikäli kaupungilla ei ollut niille käyttöä. Kaakkoisen OmaStadi äänestyksen voitti myös esitys huvilan korjauksen uudesta arvioinnista, ja parhaillaan odottelemme, miten asiassa lopulta käy.

Kun ehdotin Seniorikeskuksen perustamista Kaakkoiselle alueelle, sain siihen myönteisen vastauksen. Nyt sellainen on suunnitelmissa Laajasaloon tämän vuosikymmenen loppupuolella. aloitteeni frisbeegolfradasta Laajasaloon tuotti aluksi nihkeän vastauksen, mutta ponnella sain asian kirjattua Laajasalon tuleviin suunnitelmiin. Myös Iso-Roobertinkadun kävelykatu saatiin rauhoitettua laittomasta autoliikenteestä – tämä oli asukkaiden harras toive.

Merkittävä menestys oli aloitteella Helsingin tytäryhtiön, Seniorisäätiön huonokuntoisten tilojen korvaamisesta uudella, nykymuotoiseen vanhustenhoitoon soveltuvalla isommalla tilalla. Pohjois-Haagaan päätettiin rakentaa uusi Seniorikeskus, jolla korvataan vanhat, sopimattomat tilat. Ehdotukseni Helsingin kaupungin ja HUS:n sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuuden aiempaa paremmasta hallinnasta perustamalla integraatiokoordinaattorin virka, ei mennyt sellaisenaan eteenpäin. Pääkaupunkiseudun ja HUS:n johtavat virkamiehet saivat kuitenkin uuden toimielimen, jossa nyt käsitellään yhteisiä asioita kuten palveluketjuja.

Talousarvioaloitteeni Katajanokan Laivastopuiston leikkipaikan kunnostuksesta ja kuntoiluvälineistä Katajanokan Laivastopuiston ulkoilupolun varrelle saivat myönteisen vastauksen. Muutaman vuoden kuluessa nämä on luvattu toteuttaa.

Tässä kaikki aloitteeni vuosilta 2014-2020:

https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/jasenet/aloitteet?aid=muurisei

Hyvää vuoden jatkoa!
Seija

Aloite kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kiinteistöjen myyntipolitiikasta (5.11.2020)

Tein kaupunginvaltuustossa aloitteen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kiinteistöjen myyntipolitiikasta tammikuussa 2020. Tarkoitukseni oli nostaa aloitteessa esille erityisen arvokkaiden kulttuurihistoriallisten, kaupungin omistuksessa olevien kiinteistöjen yksilöllinen arviointi.

Käytin aloitteessa esimerkkinä Aino Ackten huvilaa, jonka kunnostamisesta olen jo aiemmin tehnyt aloitteen. Silloisen aloitevastauksen mukaan Ackten huvila sisältyi kiinteistöihin, joista luovutaan myymällä ne siinä kunnossa kuin ne ovat. Käsittääkseni sillä samalla myyntilistalla oli silloin sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita että vähemmän arvokkaita kiinteistöjä. Huvilan korjaamista kaupungin toimesta pidettiin tuolloin liian kalliina, mutta mitään muitakaan erityisen aktiivisia toimenpiteitä huvilan suhteen ei ollut tiedossa.

Kesäkuussa 2020 kaupunginhallitus päätti uudesta toimitilastrategiasta, joka jatkossa ohjaa kaupungin hallinnassa olevien lukuisten kiinteistöjen myyntipolitiikkaa.

Kaupungin uudessa toimitilastrategiassa todetaan mm. että: ”Säilytettävät arvorakennukset, kuten muut kaupungin omistamat rakennukset, ovat aina käytössä.” Linjaus käytössä pitämisestä toivottavasti ohjaa jatkossa mm. Aino Ackten huvilan tulevaisuutta. Nythän huvila on seissyt tyhjillään 10 vuotta käyttökiellossa. Toki muitakin kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kiinteistöjä on Helsingissä tyhjillään, esim. ravintola Kaisaniemi. Sen myyminen on juuri kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyssä.

Näin kaupungin uuden toimitilastrategian toimeenpano on jo käynnistetty, ja sen yhtenä toimenpiteenä luopumisohjelma tiloista, joita kaupunki ei tarvitse omassa käytössään. Kiinteistöjen käyttöön saamisessa onkin syytä edetä ripeästi, jotta tyhjillään seisovat arvorakennukset saadaan käyttöön, ennen kuin ne lahoavat paikoilleen.

Luopumisohjelmassa on kuitenkin hyvä arvottaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kiinteistöt erityisen huolella. Alueiden ja kaupunkilaisten näkemyksiäkään ei pidä unohtaa. Mm. Ackten huvila on rakas alueen asukkaille ja muillekin kaupunkilaisille kulttuuritapahtumien entisenä pitopaikkana.

Tein kaupunginvaltuustossa aloitteeni vastaukseen vielä seuraavan ponnen, joka hyväksyttiin äänin 68-17: ”Hyväksyessään aloitevastauksen, kaupunginvaltuusto edellyttää, että toimitilastrategian toimeenpanosta päätettäessä selvitetään mahdollisuutta huomioida nykyistä tarkemmin kulttuurihistorialliset kiinteistöt siten, että ne säilyvät mahdollisimman hyväkuntoisina jälkipolville.”

Aino Ackten huvilan osalta jään tässä vaiheessa odottamaan Kaakon alueen osallistuvan budjetoinnin voittaneen hankkeen, Ackten huvilan korjausselvityksen tulosta. Sen pitäisi valmistua ennen joulua. Toimitilastrategian luopumisohjelman linjauksia odotan myös mielenkiinnolla.

Helsingin uusi toimitilastrategia – miten esim. Aino Ackten huvilan lopulta käy

Helsingin kaupunki hyväksyi uuden toimitilastrategian kesäkuussa. Siinä ”ohjataan kaikkia kaupungin toimitiloihin liittyviä toimia ja toimijoita, omistamisesta asiakaslähtöiseen ja kokonaistaloudelliseen tilojen hallintaan ja käyttöön”.

Lisäksi strategiassa todetaan mm:

  • Tavoitteena on myös varmistaa arvorakennusten pysyminen käytössä. Kaupunki luopuu sellaisista tiloistaan, joita se ei tarvitse omaan toimintaansa tai joiden omistamiseen ei liity jotakin muuta strategista perustetta.”
  • ”Kaupungilla ei ole tiloja, joita se ei tarvitse omassa käytössään tai joiden omistamiseen ei liity muita strategisia syitä tai pitkän tähtäimen palvelutilatarpeita. Säilytettävät arvorakennukset, kuten muut kaupungin omistamat rakennukset, ovat aina käytössä.”

Arvokiinteistö määritellään strategiassa rakennukseksi, joka ”rakennustaiteellisesta ja kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta arvioituna joko on, tai jonka arvioidaan tällä perusteella tarvitsevan rakennuksesta luopumisen yhteydessä asemakaavaan tai lakiin perustuvan suojelumääräyksen.”

https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Paatos/2020/Keha_2020-06-22_Khs_24_Pk/82CD4BF1-0DC2-C2C8-9551-72E0FC900000/Liite.pdf

Ennen uuden strategian hyväksymistä olin tehnyt aloitteen, jonka tarkoituksena oli nostaa esille erityisen arvokkaiden kulttuurihistoriallisten kaupungin omistuksessa olevien kiinteistöjen yksilöllistä arviointia.

Otin esimerkiksi Aino Ackten huvilan, joka on seissyt jo 10 vuotta tyhjillään ja käyttökiellossa homeongelman vuoksi. Kaupunki pitää kuitenkin tilan lämpimänä ja vartioituna. Mielestäni kiinteistön käyttöön saattamisessa olisi syytä olla aktiivisempi. Joko myydään jollekin kunnostamiseen kykenevälle taholle tai korjataan kaupungin toimesta. Kummassakin vaihtoehdossa on kuitenkin syytä huomioida, että huvila on kaupunkilaisille rakas hienossa Tullisaaren maisemassa. Sikäli omistajasta riippumatta toiminta huvilassa olisi tavalla tai toisella mahdollistettava myös esim. asukasyhdistyksille tai järjestöille – entiseen tapaan. Kymmenen vuotta sitten Ackten huvila toimi konsertti- ja kulttuuritapahtumien paikkana. Itsekin olen siellä istunut varsinkin kauniina kesäsiltoina.

Aiempaan aloitteeseeni Aino Ackten huvilan korjaamisesta olin saanut muutama vuosi sitten vastauksen: ”Ackten huvila sisältyy niihin kiinteistöihin, joista luovutaan myymällä ne siinä kunnossa kuin ne ovat.” Mitään ei kuitenkaan ole tapahtunut. Siksi tein asiasta tämän uuden aloitteen eri näkökulmasta ja kaakkoisen suurpiirin osallistuvan budjetoinnin äänestyksen voittanut esitys huomioiden:
https://www.hel.fi/static/public/apk/muurisei/7888366B-AF43-4A98-952F-C59747FC33A3/Liite.pdf

HS huomioi aloitteen kaksi kertaa:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006605663.html
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006610829.html

Kaupunkiympäristölautakunta antoi 20.8. aloitteesta lausunnon kaupunginhallitukselle, joten asian käsittely jatkuu seuraavaksi kaupunginhallituksessa. Olin tyytyväinen kaupunkiympäristölautakunnan lausunnon loppuosasta löytyviin kohtiin: ”Päämääränä tulee olla kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten säilyminen jälkipolville.” ja ” Rakennuksen tulevan elinkaaren kannalta on olennaisen tärkeää, että kaupunki luopumisen valmistelussa harkitsee perusteellisesti rakennuksen tulevan käyttötarkoituksen ja mahdollistaa pitkäkestoisen toiminnan.”


https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Paatos/2020/Kymp_2020-08-18_Kylk_22_Pk/99A355C5-19EA-CDF1-97A5-742E4D200003/Kaupunkiymparistolautakunnan_lausunto_kaupunginhal.html

Jään mielenkiinnolla odottamaan jatkoa  – löytyykö mm. Aino Ackten huvilalle lopultakin omistaja tai korjausrahaa, jotta se voidaan taas saattaa kuntoon ja kaupunkilaisten käyttöön.

Valtuuston kuulumisia (18.3.2020)

Hyvät Ystävät

Helsinki näyttää tänään hiljaiselta. Ruuhkia ei näy, ja julkisissa liikennevälineissä näkee vain muutamia ihmisiä. Monilla on huolta tulevaisuudesta, mm. terveydestä ja taloudesta. Hallitus tekee kuitenkin terveydenhoito- ym. viranomaisten neuvojen mukaan parhaansa meidän kansalaisten hyvinvoinnin takaamiseksi. Ohjeita kannattaa noudattaa ja läheisistä huolehtia.

Kaupungin luottamuselimet kokoontuvat tämänhetkisen tiedon mukaan normaalisti. Esityslistoille pyritään ottamaan vain tärkeimmät asiat, ja riskiryhmiin kuuluville henkilöille tultaneen järjestämään mahdollisuus kokouksiin osallistumiseen sähköisesti.

Tämän kevään aikana on kaupunginvaltuustossa jo ehditty päättää monista asemakaavoista ja hankesuunnitelmista. Kaupunki rakentuu kiivaasti. Mm. kaavamuutos Helsinki Garden -hankkeen (monitoimiareena nykyisen jäähallin viereen) etenemiseksi hyväksyttiin. Malmin lentokentän alueen rakentaminen tuli jälleen aloitteen kautta käsittelyyn. Rakentaminen kuitenkin edennee sitkeästä vastustuksesta huolimatta.

Tammikuussa jätin aloitteen Helsingin kiinteistöjen myyntipolitiikan tarkistamisesta, esimerkkinä Aino Ackten huvila. Odotan mielenkiinnolla vastausta. Alla linkki aloitteeseen:
https://www.seijamuurinen.net/aloitteet/helsingin-kiinteistopolitiikan-tarkistaminen-esim-aino-ackten-huvila-15-1-2020/

Sosiaali- ja terveystoimialan asioista kaupunginvaltuusto käsitteli Kokoomusryhmän aloitteen terveysasemille pääsyn helpottamisesta. Jonot ovat kasvaneet vuoden kuluessa, ja aiempi tavoite kiireettömään hoitoon pääsystä 10 vuorokaudessa on jäänyt toteutumatta. Lääkäripula terveysasemilla on vakava ongelma, ja siitä me kaikki kaupunkilaiset kärsimme. Sama tilanne on myös muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Tilanteen helpottamiseksi on Helsingissä jo tehty monia toimenpiteitä, ja uusia on suunnitteilla. Niistä löytyy tarkempaa tietoa blogitekstistäni (valtuustopuheeni):
https://www.seijamuurinen.net/paivakirja/kaupunginvaltuusto-keskusteli-terveysasemille-paasysta-13-2-2020/

Myös erikoissairaanhoidossa on jouduttu turvautumaan vuokratyövoimaan, joten henkilöstön saatavuusongelma on perusterveydenhuoltoa laajempi. Kaupungin näkökulmasta perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito toimivat liian erillään, ja teinkin Helsingin maksaman kokonaishoidon koordinoinnista aloitteen (linkki alla). Koordinaattorin tehtävää kaupunginkanslia ei halunnut perustaa, mutta asia eteni mm. uuden virkamiestoimielimen perustamisena integraation parantamiseksi.
https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Paatos/2020/Keha_2020-02-12_Kvsto_3_Pk/F3339617-2661-CDA5-8C7E-6D2A13200000/Liite.pdf

Sosiaali- ja terveyslautakunnassa olemme kevään aikana päättäneet useista eri hankinnoista, mm. ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoidon, kotisiivouksen, päihdehoidon ja opioidikorvaushoidon hankinnoista. Helsingin volyymeissa hankinnat ovat yleensä suuria euromääriltään, joten niitä käsitellään usein kahden kokouksen ajan muiden poliittisten ryhmien kanssa neuvotellen.

Lautakunnan viime kokouksen merkittävä asia oli lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esitysluonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain uudistuksesta. Tämä lakihan jäi kesken viime hallituskaudella. Lakiluonnoksessa esitetään uusia maksuttomia palveluja, joista esim. terveyskeskuskäynti on jo nyt Helsingissä maksuton. Lisäksi yhtenäistetään asiakasmaksuja ikääntyneiden palveluissa. Näistä osa vaatii Helsingin nykyisen maksujärjestelmän uudistamista, mikäli ne tulevat voimaan. Kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen jäämme odottamaan, missä muodossa hallitus vahvistaa asiakasmaksulain, ja miten Helsingin kommentteja on kuultu.

Tulevan viikon kokouksessa annamme lausunnon Laakson yhteissairaalan hankesuunnitelmasta kaupunkiympäristölautakunnalle. Kyseessä on valtava Helsingin kaupungin ja HUS:n yhteinen hanke, kustannusarvioltaan 840 miljoonaa euroa. Hanke käsittää Laakson sairaalan alueen joidenkin vanhojen rakennusten purkamisen, uusien sairaalarakennusten rakentamisen, uusia liikennejärjestelyjä sekä tunnelin Laakson sairaala-alueen ja Meilahden sairaala-alueen välille. Hanke on todettu tarpeelliseksi entisten, huonokuntoisten sairaalarakennusten korvaamiseksi ja psykiatrisen ja neurologisen hoidon keskittämiseksi alueelle.

Tässä joitakin tärkeimpiä valtuusto- ja lautakuntakuulumisia vuoden alkukuukausilta.
Ollaan varovaisia koronan suhteen, mutta nautitaan kuitenkin päivien valostumisesta ja kevään tulosta, vaikkakin nyt rajoitetusti.

Terveisin Seija

Kaupunginvaltuutettu, Kokoomuksen valtuustoryhmän varapj., maakuntavaltuuston varapj., sosiaali- ja terveyslautakunnan ja HUS-valtuuston jäsen, HUS:n tarkastuslautakunnan pj.