Valtuuston kokouksen täytti vuoden 2010 talousarvioehdotuksen valmistelua koskeva lähetekeskustelu. Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa ryhmän puheenjohtaja Risto Rautava  peräänkuulutti kaupungin organisaatioiden rakenteiden ja toimintatapojen kehittämistä sekä tehostamista. Tarvitaan rohkeutta, ennakkoluulottomuutta ja nopeutta sekä poliittisilta päätöksentekijöiltä että virkamiehiltä. Kokoomus haluaa ottaa myös yksityiset tuottajat aikaisempaa vahvemmin mukaan palvelujen tuotantoon.

Kokoomuksen puheenvuoron mukaan rakenteellisessa uudistamisessa on syytä suhtautua ennakkoluulottomasti kaikkiin virastoihin ja niissä tehtävään työhön. Virastoja onkin Helsingissä runsaasti, ja joskus tekee mieli kysyä, olisiko joitakin samalla alalla operoivia virastoja yhdistettävissä, jolloin säästöä tulisi hallintokuluissa sekä päällekkäisen työn karsimisessa.

Kokoomus toi esille huolensa peruspalvelujen turvaamisesta kuten useat muutkin puolueet. Keinot vain olivat hieman erityyppisiä eri puolueilla. Kokoomus esitti itselleni mieluisen tavoitteen: vanhusten ympärivuorokautisen hoidon kehittämisen kohti kodinomaista asumista. Laitostyyppisistä vanhusten palveluista on päästävä eteenpäin. En usko että kukaan toivoo itselleen vanhuuden päiviä laitosmaisissa olosuhteissa, usean hengen huoneissa. Enkä usko myöskään siihen, että kaikki ihmiset muuttuisivat ikääntyessään “laumasieluiksi”. Itse ainakin haluan yksityisyyttä nyt ja uskon tarvitsevani sitä yhtä lailla tulevaisuudessa.

Demarit ja vihreät ilmaisivat ryhmäpuheenvuoroissaan olevansa valmiita kunnallisveron nostamiseen, mitä taas Kokoomuksen ryhmässä ei pidetty hyvänä. Kokoomus näkee, että verojen korotus kohdistuisi suoraan palkansaajien, pienyrittäjien ja eläkeläisten kulutusmahdollisuuksiin. Lainanotto puhuttaa paljon näinä päivinä. Elvytystoimenpiteisiin se tietysti on järkevää, mutta lainanottoon ei kannata kuitenkaan suhtautua kevyesti, sillä se lisää aina tulevien vuosien maksutaakkaa.

Itse jätin valtuuston kokouksessa kaksi talousavioaloitetta, jotka ovat alla. Nähtäväksi jää, miten lisärahoitusta vaativiin aloitteisiin suhtaudutaan nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. Pidän kuitenkin molempia aloitteita erittäin tärkeinä iäkkään väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Vaikka talous on jo tänä vuonna tiukalla ja ensi vuonna mahdollisesti tätäkin tiukemmalla, niin ennaltaehkäisevistä palveluista ei kannata leikata. Jos näin lyhytnäköisesti toimittaisiin, tulevaisuuteen kasaantuisi entistä korkeampia kustannuksia ihmisten heikentyneen hyvinvoinnin ja terveyden vuoksi.

Aloite 1.

Helsingin kaupungissa on 11 palvelu- ja virkistyskeskusta iäkkäille ihmisille. Näistä vain yksi, Kontulan palvelukeskus, sijaitsee itäisen Helsingin alueella. Eteläisellä alueella keskuksia on 4, pohjoisella 3 ja läntisellä 3. Myös palvelutarjonnaltaan entistä monipuolisempia hyvinvointikeskuksia pilotoidaan parhaillaan etelän ja lännen alueella.

Palvelu- ja virkistyskeskukset ovat erittäin tärkeitä iäkkäiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä toimintakyvyn ylläpitämisessä. Ruokailulla (hyvällä ravitsemuksella), liikunnalla, harrastus- ja sosiaalisella toiminnalla on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia iäkkäiden henkilöiden toimintakykyyn ja henkiseen hyvinvointiin.

Kaakkois-Helsingissä Laajasalon (Yliskylä, Kaitalahti, Kruunuvuori), Jollaksen, Santahaminan, Herttoniemen ja Kulosaaren alueelta puuttuu kokonaan iäkkäiden palvelukeskus. Alueella ei ole mitään muutakaan kokoontumispaikkaa eikä liikunta- tai harraspalveluja alueen iäkkäille ihmisille. Lähimmät julkiset palvelut (harrastus, liikunta, ruokailu) ovat hankalien liikenneyhteyksien päässä Kontulassa tai Kinaporissa, joihin päästäkseen on käytettävä sekä bussia että metroa. Tämä on monille toimintakyvyltään heikentyneille iäkkäille mahdotonta.

Esitän että kaupunginvaltuusto varaa määrärahan Kaakkois-Helsinkiin, esim. Laajasaloon sijoitettavan iäkkäiden palvelu- tai hyvinvointikeskuksen (ruokailu, liikunta-, harrastus- ym. palveluja) perustamiseen. Laajasalosalo sijoituspaikkana sopisi liikenteellisesti Yliskylän, Kaitalahden, Kruunuvuoren, Jollaksen, Santahaminan ja Herttoniemen asukkaille.

Aloite 2.

Iäkkäiden määrä ja suhteellinen osuus väestöstä kasvaa väestöennusteen mukaan huomattavasti tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Esim. jo vuoteen 2012 mennessä on +75 -vuotiaita helsinkiläisiä 2000 henkilöä enemmän kuin vuonna 2008. Näin nopeaan iäkkään väestön kasvuun ei ole mahdollista vastata pelkästään palveluiden lisäämisellä, vaan palveluntarvetta on pyrittävä ehkäisemään tai siirtämään toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia edistävillä toimenpiteillä.

On ensiarvoisen tärkeää, että iäkkäät ihmiset liikkuvat kodin ulkopuolella ja osallistuvat normaalisti yhteiskunnan toimintaan. Nyt on jo näyttöä siitä, että sosiaalisesti virikkeisellä ympäristöllä ja sosiaalisella toiminnalla on merkitystä iäkkäiden toimintakyvyn ja elämänlaadun ylläpitämisessä. Liikkumisen ja sosiaalisen osallistumisen mahdollistamiseksi iäkkäät henkilöt tarvitsevat usein julkisen liikenteen palveluja. Matkalippujen hinnat kuitenkin vähentävät etenkin pientä työeläkettä saavien henkilöiden motivaatiota lähteä liikkeelle kodin ulkopuolelle (täyttä kansaneläkettä saaville myönnetään 50 % alennus).

Edellä olevin perustein esitän, että kaupunginvaltuusto varaa määrärahan iäkkäiden helsinkiläisten motivoimiseksi liikkumaan kodin ulkopuolella ja osallistumaan sosiaaliseen toimintaan siten, että +70 -vuotiaat henkilöt voivat käyttää Helsingin julkista liikennettä puolitetuin hinnoin ruuhka-aikojen ulkopuolella, esim. klo 9-15.

Seija