Terveyslautakunnan kokouksessa oli vain yksi asia, pitkäaikaisen sairaalahoidon siirtäminen sosiaalivirastoon. Toimitusjohtaja oli valmistellut yhdessä sosiaaliviraston kanssa hyvän ja selkeän esityksen siirrosta. Kyseessä on hallinnollinen siirto, johon ei liity paikkojen vähentämistä tai vanhusten hoidon laadun muutoksia. Silti asian ympärillä on kohistu ja erilaisia huhuja on ollut liikkeellä. Henkilöstölle tämä viraston muutos tietenkin voi tuntua vaikealta, vaikka se ei vaikutakaan palvelusuhteeseen. Esityksen mukaan pitkäaikaisyksikkö siirtyy omana yksikkönään sosiaalivirastoon. Siksi tuntuu todennäköiseltä, ettei muutos näy arkityössä suuremmin.

Kahden hyvin samanlaisen hoitomuodon (pitkäaikainen sairaalahoito ja vanhainkotihoito) sijoittumisen eri virastoihin on käytännössä hankalaa. Kehittämistyö lähtee aina virastojen budjeteista, eikä iäkkäiden ihmisten tarpeista tai palvelujen kysynnästä. Lisäksi ihmisiä siirrellään virastojen ja hoitomuotojen välillä toimintakyvyn muuttuessa, jolloin heidän viimeisistä elinvuosistaan tulee usein levottomia. Paikat ja ympärillä olevat ihmiset vaihtuvat. Siksi tuntuukin järkevältä, että kaikki pitkäaikainen ympärivuorokautinen hoito on yhden johdon alla yhdessä virastossa. Tässä tapauksessa se on suunniteltu sosiaalivirastoon. Siirto tai virasto ei siis ole itse tarkoitus, vaan sillä pyritään iäkkäiden ihmisten viimeisten elinvuosien laadun kohentamiseen ja hoidon portaiden vähentämiseen. Toivon tämän siirron olevan ensimmäinen askel kohti eheää vanhuspalvelujen kokonaisuutta. Nyt esim. vanhusten pitkäaikaisen hoidon alkupää (kotihoito) ja loppupää (pitkäaikainen sairaalahoito) sijoittuvat terveyskeskukseen ja välimuodot (palveluasuminen ja vanhainkotihoito) sosiaalivirastoon. Myös osa avopalveluista, kuten palvelukeskustoiminta, omaishoidon tuki, päivätoiminta sekä vanhusten sosiaali- ja lähityö sijoittuvat sosiaalivirastoon. Tästä hajanaisuudesta aiheutuu liikaa rajapintoja, ja kokonaisuus voi näyttää asiakkaan näkökulmasta palveluviidakolta.

Lautakunnan äänestysten jälkeen pitkäaikaisen sairaalahoidon siirrosta hyväksyttiin myöntävä lausunto kaupunginhallitukselle, ja sen saatteeksi hyväksyttiin 6 ponsiehdotusta. Marraskuun aikana saamme esityksen vielä kaupunginvaltuustoon päätettäväksi.

Ryhmämme esittämät ponnet:

1) “Terveyskeskuksen pitkäaikaishoidon siirtoon liitetään koko ympärivuorokautisen hoidon lääkäripalvelujärjestelmän tarkastelu. Tästä tulee valmistella terveyslautakunnalle selvitys mahdollisine toimenpide-ehdotuksineen alkuvuodesta 2010 yhteistyössä sosiaaliviraston kanssa.” – hyväksyttiin äänin 6  – 1 .

2) ”Sosiaali- ja terveystoimen rakenteiden selkiyttämistä jatketaan vuoden 2010 aikana tekemällä kaupungin strategiassa tarkoitettu sosiaali- ja terveystoimen organisoinnin kokonaistarkastelu.” – hyväksyttiin äänin 7 – 0.

3) ”Potilaiden ja heidän omaistensa sekä henkilöstön informoimiseen kiinnitetään muutosvaiheessa erityistä huomiota.” – hyväksyttiin äänin 6 – 0.

4) ”Terveystoimesta siirtyvän henkilöstön osalta varmistetaan, että he ovat tasavertaisessa asemassa sosiaalitoimen henkilöstön kanssa uutta ympärivuorokautisen hoidon kokonaisuutta muodostettaessa. Uuden organisaation ja johtoryhmän muodostamisessa käytetään tarvittaessa apuna puolueetonta, kaupungin ulkopuolista konsulttia.” – hyväksyttiin äänin 6 – 0.

Ympärivuorokautisen hoidon yhdistäminen on myös valtakunnallisten linjausten mukaista toimintaa. Olen itse ollut THL:ssä kehittämässä uutta palvelumallia iäkkäille, jossa on vain yksi ympärivuorokautisen hoidon muoto. Asuminen ja palvelut on erotettu. Jokainen asuu jossain, kotona tai alueellisen palvelukampuksen asunnoissa. Palvelun tarpeen muuttuessa ei ihmistä siirretä muuten kuin tarvittaessa kodin ja palvelukampuksen välillä. Palveluita sen sijaan kohdennetaan tarpeen mukaan. Lisää aiheesta:

http://www.stakes.fi/FI/Stakes/horisontaali/ikahorisontti/index.htm

http://www.stakes.fi/NR/rdonlyres/CE05A09E-5F01-4FC3-8D85-85393A3B9F63/15167/Uudetkonseptit8920094.pdf

Ennen kaupunginvaltuuston kokousta menin vastaanottamaan valtuuskuntaa, joka halusi jättää kannanoton pitkäaikaissairaanhoidon siirrosta. Käsittääkseni Pro Kuntapalvelut -verkostosta koostunut valtuuskunta oli kutsunut paikalle myös Ylen ttoimittajat tv-kameroineen. Niinpä esiinnyin illan mittaan alueuutisissa.

Kaupunginvaltuuston kokouksessa oli käsiteltävänä talousarvioesitys vuodelle 2010. Budjettisovussa olivat mukana kaikki muut puolueet paitsi demarit. Siitähän sitten puhetta riittikin. Demarit moittivat muita ja muut demareita. Lasten ja vanhusten palvelut olivat tietysti monessa puheessa mukana. Paljon hyvää (yleensä rahaa) toivottiin lisää, mutta monet olivat myös tyytyväisiä talousarvioesitykseen. Itse pidin esitystä hyvänä kun se suhteutetaan tämänhetkiseen taloudelliseen tilanteeseen. Talousarvioesityksen laatijat ja neuvotelleet virkamiehet ansaitsivat kiitokset. Sosiaali- ja terveyspalvelujen näkökulmasta talousarvioesityksen tuoma rakennemuutoksen tuki on juuri oikeansuuntaista. Rakennemuutosta tarvitaan, jotta selviämme tulevasta iäkkäiden määrän kasvusta ja työvoiman määrän vähenemisestä. Esityksen mukaan nyt satsataan lisää terveysasematoimintaan, kotihoitoon ja omaishoitoon. Samoin akuuttihoitoon ja kuntoutukseen. Ympärivuorokautisen hoidon painopistettä siirretään laitoshoidosta palveluasumisen suuntaan, mikä on valtakunnallisten linjausten, kaupungin strategian ja vanhuspalveluohjelman linjausten mukaista. Vanhustenpalvelujen kehitykseen olen tyytyväinen muuten, mutta kuntoutuspalvelut vielä odottavat vahvistamista. Tarvitaan avo- ja laitoskuntoutusta kaikissa palveluketjun vaiheissa. Niillä voidaan ehkäistä raskaamman palvelun tarvetta. Siitä on näyttöä. Ennaltaehkäisy kaikkiaan vaatii huomiota erityisesti terveyskeskuksen puolella. Hoitoketjuista totesin myös sen verran, että vaikka HUS:n ja terveyskeskuksen väliltä poistui 1.9. alkaen sakkomaksukäytäntö, siirtoviiveitä ei ole ollut. Tilanne on parantunut prosessien kehittämisen myötä, mikä on hyvä esimerkki siitä, ettei kaikkeen kehittämiseen tarvita aina lisää henkilöstöä tai toimintarahaa.

Seija