Kaupunginvaltuusto käsitteli vuoden 2014 talousarvioon merkittyjen määrärahojen ylityksiä. Ylityksiä oli kaikkiaan noin 55 miljoonaa euroa. Tänä vuonna kaupunginhallitus on ohjannut virastoja ilmoittamaan ennustetuista ylitysuhkista jo heti alkusyksystä ja aloittamaan vaadittavat sopeutustoimet. Tällä on pyritty ehkäisemään ylityksiä ja pysymään sovitussa budjetissa.

Sosiaali- ja terveysviraston (sote-viraston) talousarvion 31.10. ennusteen mukaan viraston budjetti on kokonaisuudessaan ylittymässä n. 40 miljoonalla eurolla. Luku on suuri, mutta ylitykset selittyvät pääosin työmarkkinatuen kuntaosuuden (n. 16 miljoonan euron ylitys) ja toimeentulotuen menoilla (n. 7 miljoonan euroa ylitys). Myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ylitys, 12.6 miljoonaa euroa, on merkittävä, ja se näkyy sote-viraston budjetissa. Ilman edellä mainittuja ylityksiä, varsinaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ylitys on kohtuullinen, 5.1 miljoonaa euroa, verrattuna koko viraston budjettiin, 2.2 miljardiin euroon. Tähän kohtuulliseen tasoon on päästy sopeuttamalla toimintaa jo vuoden alusta lähtien kaikilla sote-viraston osastoilla.

Sote-virastolla on ihan omanlaisensa haasteet budjetissa pysymisessä. Palveluista osa on subjektiivisia oikeuksia, jotka on kustannettava riippumatta budjetin riittävyydestä. Esim. vammaispalveluissa on tällaisia oikeuksia. Ikärakenteen muutos tuo koko ajan lisäkysyntää julkisiin sote-palveluihin kun työterveyshuollosta siirrytään julkisten palvelujen käyttäjiksi. Muuttoliike Helsinkiin on ollut positiivista, mikä myös lisää kysyntää. Taloudellisella tilanteella on lisäksi suuri merkitys sote-viraston kuluihin. Heikossa taloudellisessa tilanteessa työllisyys usein heikkenee, toimeentulovaikeudet yleistyvät, perheiden tilanteet saattavat kärjistyä jolloin mm. lastensuojelun tarve voi kasvaa.

Kasvavasta palveluntarpeesta huolimatta sote-viraston vuoden 2014 talousraami jäi reaalisesti vuoden 2013 ennustetta pienemmäksi. Jo heti alkuvuodesta jouduttiin suunnitellemaan käyttösuunnitelmien yhteydessä kaikkien osastojen sopeutustarpeen kattamiseksi yhteensä n. 17 miljoonan euron säästöt. Kaupunginhallituksen lisämäärärahankin jälkeen oli sopeutettavaa n. 10 miljoona euroa. Sopeutuskeinoina olivat mm. palvelurakenteen keventäminen, kuljetuspalvelujen karsiminen, ostopalvelujen vähentäminen, hoitopaikkojen vähentäminen ja palvelusetelin osuuden nostaminen joissakin palveluissa. Tämän lisäksi virasto käynnisti syyskuussa kaupunginhallituksen ohjeen mukaisesti toimet sosiaali- ja terveyspalvelujen menojen alentamiseksi vähentämällä vakanssien täyttöä. Tavoite on 200 vakanssin vähentäminen tämän ja ensi vuoden aikana. Sopeutusten tavoitteena on talousarviossa pysyminen ensi vuonna.

Kuten edellä mainituista toimenpiteistä voi päätellä, vasta kuulemani kommentti ”sote-virasto ylittää taas budjettinsa iloisesti”, ei pidä paikkaansa. Virasto ja lautakunta ovat joutuneet tekemään kovia päätöksiä, jotta virasto olisi pysynyt kaupunginvaltuuston sille myöntämän budjetin puitteissa. Silti Helsingin sote-palvelujen asukaskohtaiset kustannukset ovat edelleen korkeammat kuin muissa lähikunnissa. Viimeistään sote-alueiden aloittaessa meidän odotetaan pääsevän samantasoisiin kustannuksiin muiden alueen kuntien kanssa.

Tosiasia on, että emme voi jatkaa entisillä toimintamalleilla vain lisäämällä palveluja kysynnän kasvun mukaisesti. Se on kestämätön tie. Juustohöylälläkään ei päästä pitkälle. Sote-virastossa onkin tehty reippaita kehittämissuunnitelmia tulevalle vuodelle ja pidemmällekin ajalle, esim. sosiaali- ja terveyspalvelukonseptit uudistamalla ja käynnistämällä terveys- ja hyvinvointikeskuksen kokeiluhankkeen Kalastamassa. Vain rakenteita uudistamalla sekä prosesseja parantamalla voimme varmistaa riittävät ja hyvät palvelut myös tulevaisuudessa käytettävissä olevalla rahoituksella. Toivon että me luottamushenkilöt voimme yhdessä viedä näitä suunniteltuja uudistuksia eteenpäin.