Tämä syksy on ollut kaupunginvaltuustossa suurten päätösten kausi. Tärkeitä, kaikkia kaupunkilaisia koskevia päätöksiä on tehty lähes jokaisessa valtuuston kokouksessa.
Suurta vääntöä aiheuttanut yleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 26.10. pitkän keskustelun jälkeen. Palautusehdotuksia ja ponsia tehtiin lukuisa määrä. Keskeisimpiä kiistakysymyksiä olivat mm. Malmin lentokentän alueelle rakentaminen, keskuspuiston reunoille rakentaminen, kaupunkibulevardit ja yleensäkin tiivistämisrakentaminen vanhoille asuinalueille. Käsittelyssä painotettiin, että yleiskaava on mahdollistava, ei lopullinen rakentamisesitys, joten tarkemmista rakentamisratkaisuista päätetään vasta erillisten osa- ja asemakaavojen yhteydessä.
Samassa kokouksessa päätettiin myös niukalla enemmistöllä Vartiosaaren osayleiskaavasta. Sen mukaan alueelle suunnitellaan 5 000-7 000 uutta asukasta. Tässäkin kuitenkin lopullisista yksityiskohdista päätetään asemakaavassa. Vuorovaikutus Vartiosaaren tarkemmista rakentamissuunnitelmista aloitetaan 2017, ja suunnittelu käynnistetään 2018. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi tulevat ensimmäiset osat asemakaavasta 2020. Sikäli yksityiskohtaisiin suunnitelmiin voi vielä pyrkiä vaikuttamaan.
Kaupunginvaltuuston lausunto maakunta-sote –uudistuksesta lähti eteenpäin. Lausunto oli sikäli kriittinen, että Helsingissä olisi toivottu omaa erillisratkaisua pääkaupunkiseudun kunnille. Sitä ei valtioneuvosto meille myöntänyt. Tämä tuntuu erikoiselta, sillä meille on tulossa todella suuri maakunta-sote -alue valtavine yksiköineen. Samaan aikaan mm. paljon pienemmät Häme ja Pohjanmaa on jaettu kolmeen eri maakuntaan ja sote-alueeseen. Tässä taisivat olla muut maakunnat vastaan pääkaupunkiseutu.
Helsingin kaupungin talousarviota vuodeksi 2017 ja taloussuunnitelmaa vuosiksi 2017 – 2019 käsiteltiin 16.11. kaupunginvaltuustossa. Asiaan palataan seuraavassa kaupunginvaltuuston kokouksessa, jossa asiaan liittyvistä esityksistä äänestetään. Samalla päätetään kaupunginvaltuutettujen tekemistä talousarvioaloitteista. Talousarviosta voi lukea tarkemmin linkistä: http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2016/Kanslia_2016-11-07_Khs_39_El/B93F374E-1D36-C490-AE6F-579485900002/Liite.pdf .
Guggeheimin museon rakentaminen on juuri nyt kaupunginhallituksen käsittelyssä, ja siitä päätettäneen kaupunginvaltuustossa vuoden loppuun mennessä – jos esitys etenee kaupunginhallituksesta. Epäilyjä on herättänyt yksityisen raha osuus, joka on nyt todellisuudessa ilmeisesti vain 15 miljoonaa. Loput yksityiseksi esitetystä rahasta on kaupungin takaamaa lainaa. Toinen huolestuttava asia on keskusteluissa ollut museotoiminnan sisältö. Guggenheimista suunnitellaan arkkitehtuurin ja designin museota, mutta tuleeko näyttelytilaan jotain muuta, on vielä täysin keskustelematta. Sikäli joutuisimme ”ostamaan” hankkeen ilman tarkempaa määrittelyä. Mahtaako arkkitehtuuri ja design kiinnostaa ns. tavallista kansalaista siten, että kävijämäärä olisi 550 000 vuodessa?