Kaupunginvaltuuston käsittelemä uusi strategiaohjelma on mielestäni selkeälukuinen. Kun painoasu saadaan vielä lukijaystävälliseksi, niin uskoisin ohjelman kiinnostavan kaupunkilaisia laajasti.
Strategian sisältö tiivistyy kaikkiaan pääotsikoihin: ”Helsinki on toimiva kaupunki – kasvu on kestävää, palvelut uudistuvat, talouspolitiikka on vastuullista ja kaupungin edunvalvonta vahvaa”. Tämä kokonaisuus kattaa kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja kaupungin kehittymisen kannalta tärkeimmät teemat. Strategiaohjelman taustalla olevat arvot ovat pitkälti samat kuin aiemmassa strategiassa mutta tavoitteet ja toimenpiteet ovat uudistuneet.
Strategian sisällössä painottuvat viisaasti koulutus ja tuleviin sukupolviin panostaminen. Laadukas varhaiskasvatus ja koulutus kaikille antavat hyvän lähtökohdan elämälle, samoin mm. harrastuksen mahdollistaminen jokaiselle lapselle ja nuorelle.
Strategiassa on huomioitu myös vanhempien ikäluokkien tarpeita, mikä on tärkeää tilanteessa, jossa väestö ikääntyy tulevina vuosina ja vuosikymmeninä melko nopeasti. Suuri osa +75-vuotiaista kaupunkilaisista on hyväkuntoisia ja ilman pitkäaikaista apua selviytyviä. Toimintakykyä ja omatoimista selviytymistä on siten edelleen syytä tukea ikääntyneiden elämänlaadun ylläpitämiseksi ja raskaampien palveluiden tarpeen ehkäisemiseksi. Strategiaohjelman tavoitteet esim. ikääntyneiden osallisuuden vahvistamisesta ja yksinäisyyden ehkäisystä, kokemusrikkaasta elämästä sekä liikkeelle lähtemisen tukemisesta ovatkin merkittäviä tavoitteita. Toteutuakseen nämä kuitenkin vaativat useiden toimialojen yhteisiä toimenpiteitä entistä vahvemmin. Tarvitsemme lopultakin kaupunkiin toimialojen yhteisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimielimen. Sitä olen jo monia vuosia esittänyt, mutta asia on vielä toteutumatta. Sote-uudistuksen myötä se tullee välttämättömäksi ja jopa pakolliseksi.
Aivan erityisesti minua miellytti strategiaohjelman kirjaus Helsingin päätöksenteon, ennakoinnin ja reagointikyvyn nopeuttamisesta ja hallittuun rytminmuutokseen pyrkimisestä – tätä voinemme myös me luottamushenkilöt edistää. On aika siirtyä sanoista tekoihin.
Olen myös tyytyväinen kirjaukseen vastuullisesta taloudenpidosta varsinkin nyt kun mahdollinen maakunta- sote -uudistus muuttaa kaupungin organisaatiota ja tuo epävarmuutta talouteen verotulojen ja velkaantuneisuusasteen muutoksena. Samaan aikaan Helsingin väestömäärä kasvaa Suomen sisäisen muuttoliikkeen ja maahanmuuton myötä, mikä lisää palvelujen tarvetta ja kustannuksia. Vastuullisuutta tässä tilanteessa on pyrkiä kasvattamaan työllisten osuutta ja pitää investoinnit tasolla, joka ei kasvata kaupungin velkaa. Lisäksi on hyvä pyrkiä sujuvoittamaan toimialojen prosesseja ja uudistamaan toimintoja siten, että tuottavuus voi kasvaa. Strategiaohjelmassa mainittu Helsingin edunvalvonnan tehostaminen on uusi avaus – se on tärkeä monesta näkökulmasta – myös taloudellisesta.
Se, mitä näin Suomi 100 vuotta juhlan kunniaksi halusin kaupunginvaltuustossa vielä strategian yhteydessä nostaa esille, oli sotaveteraanien palvelujen tehostaminen entisestään. Sotaveteraanit ovat jo sen ikäisiä, etteivät he aina jaksa tai osaa itse hakea apua.
Siksi tein ponsiehdotuksen:
” Hyväksyessään strategiaohjelman kaupunginvaltuusto edellyttää, että ikäihmisiä koskevien tavoitteiden toteutuksessa selvitetään mahdollisuutta tarjota sotaveteraaneille palveluja entistä aktiivisemmin ja jatkaa tuettua kotona kuntoutumista”.