Helsingin kaupunginvaltuustossa käsiteltiin aloite sosiaalisten näkökohtien käyttämisestä hankinnoissa. Sen yhteydessä esitettiin uusia avauksia heikossa työmarkkina-asemassa olevien nuorten ja ikääntyneiden työntekijöiden työllistämiseen julkisten hankintojen avulla. Kaupungin vastauksessa oli kuitenkin unohdettu kaupungin oma tytäryhtiö, Posivire oy, jonka toiminta tähtää myös heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistämiseen.
Siksi halusin muistuttaa kaupungin vastauksessa mainittujen ratkaisujen lisäksi, että kaupungilla on jo osatyökykyisiä työllistävä sosiaalinen yritys, Posivire oy. Sen käyttö vain on jäänyt vähälle. Posivire perustettiin n. kuusi vuotta sitten, ja toiminta lähti aluksi hyvin käyntiin. Käynnistysvaiheessa yritys sai erillisrahoitusta, mutta sen jälkeen kun rahallinen tuki loppui, oli osatyökykyisille vaikea löytää työpaikkoja.
Toimintayksiköiden pitäisi maksaa avustaviin tehtäviin palkattavien työntekijöiden palkat henkilöstöbudjetistaan, johon on varattu rahoitus vain vakinaiselle henkilöstölle. Siksi esim. sosiaali- ja terveysviraston hoitoyksiköiden on ollut vaikea käyttää Posivireen palveluja. Tarvetta kuitenkin olisi saada avustaviin tehtäviin työvoimaa mm. iäkkäiden palveluissa asiakkaiden ulkoilutukseen, syöttämiseen ja varusteiden huoltoon ym. senkaltaisiin tehtäviin.
Hus tuli mukaan Posivireen toimintaan vuonna 2014, ja HUS on onnistunut työllistämään osatyökykyisiä hyvin Posivireen kautta. Työtehtäviä on räätälöity mm. puhdistustyöhön, välinehuoltoon sekä myös lähihoitajien oppisopimuskoulutukseen. Siksi teinkin kaupunginvaltuustolle laadittuun aloitevastaukseen ponsiesityksen, jossa kehotettiin Helsingin kaupunkia selvittämään, miten kaupunki voisi seurata HUS:n esimerkkiä Helsingin kaupungin toiminnassa. Ponsi sai harvinaisen yksimielisen kannatuksen äänin 82-0.
Uskoisin, että Posivireen hyödyntäminen osatyökykyisten työllistämisessä onnistuisi helpommin jos rahoitus osatyökykyisten työllistämiseen varattaisiin keskushallintoon. Sieltä kaikki hallintokunnat voisivat sitten anoa rahoitusta avustavan henkilökunnan palkkaamiseen. Siitä hyötyisivät monet heikossa työmarkkina-asemassa olevat sekä kaupungin toimintayksiköt. Ja kaikkein tärkeintä olisi, että kaikki hallintokunnat ottaisivat yhdessä vastuun heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistämisestä. Tämä ei ole vain sosiaali- ja terveysviraston asia!