Suomessa laittomasti oleskeleville, usein ns. paperittomille henkilöille tarjottavat palvelut on monitahoinen kysymys. Tästä asiasta päätettäessä useilla luottamushenkilöillä todennäköisesti törmäävät inhimillisyys tai humanismi (von Wright G H: humanismi korostaa ihmistä, ihmisen arvoa tai arvokkuutta) elämän realiteetteihin. Haavoittuvista ihmisryhmistä halutaan yleensä huolehtia, mutta missä määrin ja millä keinoin paperittomien ryhmää on järkevää auttaa, jotta huolenpito koituisi heidän parhaakseen. Hyvä periaate sosiaali- ja terveyspalveluissa on, ettei asiakkaita tehdä riippuvaisiksi auttajistaan, vaan heitä pyritään auttamaan pääsemään ”omille jaloilleen” ja mahdollisimman itsenäisiksi.

Tällä hetkellä Suomessa ja Helsingissä on henkilöitä, jotka ovat saaneet lopullisen kielteisen turvapaikkapäätöksen ja päätyneet jäämään tänne laittomasti. He eivät halua palata lähtömaahansa, mutta heillä ei ole myöskään tulevaisuutta täällä ilman kansalaisoikeuksia. He ovat jääneet ikään kuin välitilaan, jossa mahdollisuudet normaaliin elämään ovat vähäiset. Kannattaakin pohtia, onko palveluiden lisääminen paperittomille paras ratkaisu tähän tilanteeseen.

Toki kiireellinen apu on aina tarjottava. Jo Suomen perustuslakikin velvoittaa siihen. Lain mukaan jokaiselle on taattu oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Mutta – mihin johtaa ihmisten välitilassa elämisen tukeminen? Itse asiassa se on karhunpalvelus paperittomille. Tällaisella inhimilliseltä kuulostavalla toiminnalla viedään ihmisiltä tulevaisuus. Monet Helsinkiin jääneistä ovat nuoria miehiä, joita pitäisi ennemminkin ohjata pysyviin ratkaisuihin niin että he voisivat aloittaa normaalin elämän ja realistisen tulevaisuuden suunnittelun. Laittomasti kaupungissamme olevilla on mahdollisuus vain pimeisiin töihin, mikä ei ole meidän yhteiskuntamme periaatteiden mukaista. Ilman maassaololupaa on myös helppo ajautua rikolliseen toimintaan ja yleensäkin ”surkeaan elämään” piilotteluineen.

Tarjoamme tällä hetkellä paperittomille kiireellistä apua esim. terveydenhuollossa. Helsingissä palveluvalikoima on vielä muuta maata laajempi. Kiireellisen hoidon lisäksi kaikille raskaana oleville ja alle 18-vuotiaille tarjotaan laajat terveydenhuollon palvelut, mukaan lukien neuvola- ja sairaanhoitopalvelut. Tarjottavaan hoitoon kuuluu myös kiireellinen suun terveydenhuolto, mielenterveyshoito, päihdehoito ja psykososiaalinen tuki.

Nyt monilla Helsingin luottamushenkilöillä on tavoitteena edelleen lisätä Helsingin tarjoamia palveluja etenkin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Näkisin mieluummin, että luvatta kaupungissamme oleville tarjotaan tukea ja neuvontapalvelua tulevaisuuden suunnitteluun, jotta he löytäisivät kestävämmän ratkaisun kuin tänne laittomasti ilman kansalaisoikeuksia jäämisen. Kokoomusryhmä tukikin neuvontaa ja ohjausta tukevia ehdotuksia sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa kun käsittelimme paperittomille tarjottavia palveluja. Muita palveluja emme halunneet laajentaa edellä kuvatuilla perusteilla.