Uusimman tutkimuksen mukaan eniten palveluja tarvitseva kymmenesosa väestöstä käyttää kaikissa sosiaali- ja terveysalan rahoituskanavissa yhteensä 74 prosenttia rahoista. Tässä tutkimuksessa keskityttiin kaupungin, Kelan ja työterveyshuollon rahoituksen käyttöön. Kustannuksia syntyi eniten lääkkeistä, vammaisetuisuuksista, matkakorvauksista ja kuntoutuksesta. Helsingin Sanomien mukaan ratkaisuna paljon palveluja tarvitsevien hoidon hallintaan on terveydenhuollon ja sosiaalihuollon rahoituksen keskittäminen yksikanavaiseksi. Silloin myös päätöksentekijät näkisivät palvelujen rahoitusvirrat.

Sinänsä monikanavaisen rahoituksen purkaminen lienee tarpeen, mutta sitä odotellessa voidaan hyödyntää yksinkertaisempia keinoja moniongelmaisten hoidon parantamiseksi ja kustannusten hillitsemiseksi paikallisesti terveyskeskustasolla.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on tällä ja edellisellä hallituskaudella laadittu ja testattu uusi malli pitkäaikaisia sairauksia sairastavien kansalaisten palvelujen parantamiseksi. Suomen palvelujärjestelmään sovelletun ”Pitkäaikaissairauksien terveyshyötymallin” mukaisesti toimittaessa on odotettavissa hoidon tehostumista. Hoitomalliin sisältyy monia, mielellään yhtä aikaa kehitettäviä toimintoja. On mm. pyrittävä aktiivisesti löytämään eniten palveluja tarvitsevat asiakkaat esim. tietojärjestelmiä hyödyntämällä sekä kehitettävä palveluvalikoimaa ja palvelukokonaisuuden hallintaa. Malli on siksikin oikeansuuntainen, että siinä painottuu perusterveydenhuollon ensisijaisuus.

Yksi Pitkäaikaissairauksien terveyshyötymallin keskeinen toimija on Asiakasvastaava, joka on täydennyskoulutettu sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja. Asiakasvastaavan tehtävänä on koordinoida monisairaiden, paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden eli avainasiakkaiden hoitoa ja tukea ko. henkilöiden omahoitoa. Johdollani kehitettyä Asiakasvastaava-mallia on jo joissakin kunnissa viety käytäntöön terveysasemilla, ja Asiakasvastaavien täydennyskoulutus alkoi Metropoliassa 2013. Vantaa on käytännön mallissa edelläkävijä, ja Helsinkikin on lähdössä toteuttamaan mallia toiminnassaan.

Saattamalla avainasiakkaiden hoito hyvälle tasolle, voidaan aiempien tutkimusten mukaan tuottaa terveyshyötyä, eli asiakkaille kohentunutta vointia, väheneviä päivystyksellisiä vastaanottokäyntejä sekä sairaalajaksoja. Ei ole tavatonta, että hoitoa etsivä monisairas käy esim. lääkärin vastaanotolla kymmeniä kertoja vuodessa. Jos näitä käyntejä saadaan vähennettyä kokonaishoitoa koordinoimalla, siitä hyötyy myös organisaatio kun vastaanottoaikoja vapautuu muiden asiakkaiden käyttöön. Entistä useampi saa samoilla resursseilla hoitoa.