Kaupunginvaltuuston kokouksessa käsiteltiin aloitetta, jossa kaupungin palvelu- ja urakkahankintoihin haluttiin sisällyttää velvoite työllistää työttömiä, harjoittelijoita, osatyökykyisiä ja suojatyössä olevia. Hankinnan rahallisesta arvosta olisi käytettävä 5-50 % työllistämiseen. Sinänsä ehdotus kuulostaa ihan hyvältä, varsinkin kun kaupunki joutuu maksamaan pitkäaikaistyöttömistä sakkomaksuja valtiolle kymmeniä miljoonia vuodessa.
En kuitenkaan aivan ymmärrä aloitteen logiikkaa. Kun jokin yritys osallistuu kilpailutukseen, sillä on yleensä jo vakituinen henkilöstö. Jos yritys joutuu vakiintuneen toimintansa lisäksi kilpailutuksessa menestyäkseen palkkaamaa lisähenkilöstöä ja järjestämään työllistettäville tukitoimia, jotta he selviytyvät tehtävistään, tämä aiheuttaa lisäkustannuksia yritykselle. Lopulta nämä lisäkustannukset maksaa kaupunki entistä kalliimpina palvelujen hintoina.
Ehdotus on täysin ideologinen, ja sillä halutaan sälyttää työttömyyden hoidon kustannuksia yrityksille. Kun kulut kuitenkin lopulta valuvat kaupungille, ei ehdotuksen logiikka toimi. Menettely tuottaa vain turhaa byrokratiaa. Eikö olisi helpompi, että kaupunki palkkaisi työllistettävät henkilöt suoraan määräaikaisesti, eikä rahoitusta tarvitsi kierrättää yritysten kautta. Kaupunki voisi vaikka irrottaa hankkeista joitain vähemmän ammattitaitoa vaativia osia, joita työttömät voisivat hoitaa. Saattaa käydä myös niin, ettei kaupunki enää saa korkealaatuisia tarjouksia jos vakiintuneet ja menestyneet yritykset eivät työllistämismenettelyyn halua ryhtyä.
Sinänsä kaikki työllistämistoimenpiteet ovat kannatettavia, mutta ei näin monimutkaisessa muodossa kuin kaupunginvaltuuston enemmistö nyt esittää. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysvirasto on lähes yksin joutunut vastuuseen pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä samoin kuin kertyneistä sakkomaksuista. Ensisijaista asian hoidossa olisikin, että kaikki kaupungin hallintokunnat ottaisivat osaa työllistämistalkoisiin, sillä tämä ei voi olla vain sosiaali- ja terveystoimen päänsärky.