Talousarvion valmistelusta vastanneet virkamiehet ansaitsevat kiitokset suuren talousarviokokonaisuuden laatimisesta sekä poliittisten ryhmien neuvottelijat viime hetken ”viilauksista”.
Helsingin taloustilanne on ollut aiempia vuosia parempi. Tämä on antanut mahdollisuuden vahvistaa kaupungin asukkaiden hyvinvointia lisäämällä resursseja kaupungin palveluihin, erityisesti koulutukseen sekä loppuvaiheen neuvotteluissa lisämäärärahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kunnallisveroprosenttia voitiin laskea, mikä myös koituu kaupunkilaisten hyväksi.
Epävarmuutta budjetointiin tuo valtakunnallinen maakunta-sote -uudistus, joka toteutuessaan vuonna 2020 leikkaa Helsingin kunnallisverokertymästä n. kaksi kolmasosaa. Velat kuitenkin jäävät kaupungin huoleksi, jolloin suhteellinen velkaantuminen kasvaa ja verorahoitus suhteessa investointeihin alenee. Tähän varaudumme vastuullisella taloudenpidolla jatkossakin sekä uudessa kaupunkistrategiassa esitetyin toimenpitein. Hyvässäkin taloudellisessa tilanteessa palvelukokonaisuuksia on edelleen kehitettävä mahdollisimman joustaviksi sekä toimintamuotoja uudistettava toimintaympäristön, esim. väestörakenteen muutosten tai yhteiskunnan digitalisoitumisen mukaan.
Helsingin edellisvuosien hyvästä tuloverokasvusta ja erityisesti yhteisöverokasvusta hyötyvät myös heikomman veropohjan kunnat arviolta 325 miljoonaa euroa, eli parin Helsingin veroprosentin verran kun valtionosuuksiin sisältyvä verotulotasaus kasvaa. Tämä olisi muiden alueiden hyvä tiedostaa sote-uudistuksen valmistelussa kun keskustellaan kaupunkiseutujen, erityisesti Helsingin ja pääkaupunkiseudun merkityksestä koko maalle.
Vielä parina tulevana vuonna sosiaali- ja terveyspalvelut ovat nykyisen suunnitelman mukaan kaupungin järjestämisvastuulla. Näihin vuosiin kohdistuu monia haasteita. Kahden seuraavan vuoden aikana Helsingin väestö kasvaa n. 10 000 henkilöllä vuodessa, eli vuosittain yhden pienen kunnan väestön verran.
Asuntojen lisäksi uudet asukkaat tarvitsevat palveluja. Kun väestö ikääntyy samaan aikaan, palvelujen tarve lisääntyy sosiaali- ja terveyssektorilla merkittävästi. Tässä tilanteessa palvelurakennetta pyritään keventämään, ja toimia kohdennetaan esim. ikääntyneiden palveluissa kuntoutumista edistäviin ja kotona asumista tukeviin palveluihin. Toki ympärivuorokautiseen hoitoon on päästävä kun kotona asuminen ei ole enää turvallista, ja siksi ympärivuorokautiseen hoitoon pääsyn oikea-aikaisuutta tullaan arvioimaan tulevana vuonna.
Sosiaali- ja terveystoimialalla on ryhdytty lisäksi kokoamaan hajallaan olevia ja useista eri toimipisteistä haettavia palveluja moniammatillisiksi, integroiduiksi kokonaisuuksiksi. Ensimmäinen lapsiperheille monia palveluja tarjoava perhekeskus avattiin keväällä 2017, ja uusia suunnitellaan. Aikuisväestölle suunnattu terveys- ja hyvinvointikeskus avautuu ensi vuonna Kalasatamassa. Olemassa olevia monipuolisia palvelukeskuksia ikääntyneille kehitetään edelleen, ja niitä suunnitellaan perustettavan lisää. Näin toimiala samalla valmistautuu sote-uudistukseen ja kehittää palvelujaan kilpailukykyisiksi.
Sosiaali- ja terveystoimialan tarpeita on viime hetken budjettineuvotteluissa huomioitu runsaan 20 miljoonan euron lisämäärärahalla. Lisäpanostusta on sovittu ohjattavan eniten kasvaville ikäryhmille sekä asiakasryhmille, jotka eivät aina itse pysty pitämään ääntä omista tarpeistaan. Esim. ikääntyneille lisäresurssia on tulossa kotona asumisen tukemiseen: mm. kotihoitoon, kotikuntoutukseen, etähoitoon ja omaishoitoon. Lasten ja nuorten palveluissa lisärahaa suunnataan mm. oppilasterveydenhuoltoon ja lastensuojeluun. Myös mielenterveyspalvelut, terveyspalvelut ja sosiaalityö ovat vahvistumassa.
Sote-lautakunnan tehtäväksi jää huolehtia siitä, että lisärahoitus käytetään mahdollisimman oikeudenmukaisesti eniten tarvitsevien asiakasryhmien kesken.