Kevätkaudella on Helsingin kaupunginvaltuustossa ja edustamassani sosiaali- ja terveyslautakunnassa puhuttanut maakunta-sote –uudistus. Aivan viimeisinä viikkoina julkistettiin uudistuksen lakiluonnos, jota syksyn alussa kommentoimme. Saako pääkaupunkiseutu erillisratkaisunsa sote-palveluissa, jää lopulta valtioneuvoston harkintaan. Sitä kuitenkin tullaan esittämään alueen kuntien yhteistyön tuloksena. Syksyllä saanemme tästä päätöksen.
Kaupungin hallinnon kannalta tärkein valtuuston päättämä asia oli johtamisjärjestelmän uudistaminen. Saamme neljä toimialaa nykyisten n. 30 viraston sijaan. Tämä edellyttää virastojen yhdistämistä ja toimintojen yhteensovittamista. Kaupunginjohtajien sijaan saamme pormestarit ja apulaispormestarit, jotka kaupunginvaltuusto valitsee valtuustoon valittujen joukosta.
Merkittävä asia oli myös uuden asumisen ja maankäytön ohjelman hyväksyminen. Ohjelmassa on mm. määritelty, minkä verran erityyppistä asumista rakennetaan. Osuuksiin tuli pieniä muutoksia, ja osuudet ovat tästä eteenpäin seuraavat: 25 % vuokra-asuntoja, 30 % välimuotoisia asuntoja (hitas, asumisoikeus, osaomistus) ja 45 % sääntelemättömiä vuokra- ja omistusasuntoja. Kaikkiaan kaupunkiin arvioidaan tarvittavan runsaasti uusia asuntoja.
Raidejokeri-hanke nytkähti eteenpäin kun valtuusto hyväksyi sen loppukeväästä. Pikaraitiotie kulkee aikanaan Itäkeskuksesta Keilaniemeen. Siten kaupungin poikittaisliikenne helpottuu tämän valtionkin tukeman hankkeen kautta. Radan rakentamisen on määrä alkaa 2017.
Syksyllä saamme valtuustoon lisää isoja asioita päätettäväksi. Uusi yleiskaava on jo hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa, ja sen on määrä tulla valtuustoon alkusyksystä. Yleiskaavan kritiikkiä synnyttäneitä sisältöjä ovat mm. Malmin lentokentän alueen varaaminen asumiselle ja useiden pääväylien muuttaminen kaupunkibulevardeiksi. Itse en ole vakuuttunut kaupunkibulevardien järkevyydestä, ja tätä kantaa ovat myös alan asiantuntijat tuoneet esille. Myös asumisen tiivistäminen ja viheralueiden pieneneminen on herättänyt kaupunkilaisissa vastustusta.
Tulevana syksynä on lisäksi tulossa käsittelyyn kaksi jo nyt paljon puhuttanutta esitystä: Vartiosaaren ja Kruunuvuoren sillan rakentamispäätökset. Molemmat ovat merkittäviä Laajasalon alueen ja itäisen Helsingin kannalta. Vartiosaaren rakentaminen jakaa mielipiteitä, mutta jonkinlaisen siltaratkaisun rakentamista kannatan. Tällä hetkellä on veneettömien kaupunkilaisten vaikea päästä nauttimaan saaren luonnosta.
Sosiaali- ja terveysviraston toimintaa on menneen talven aikana haastanut turvapaikanhakijoiden asumisen järjestäminen vastaanottokeskuksiin. Valtio korvaa vastaanottoajan kustannukset, mutta jatkossa joudumme varautumaan budjetissa Helsinkiin jäävien henkilöiden kustannuksista – asumisesta sekä mm. sosiaali- ja terveys- sekä opetus- ja päivähoitopalvelujen järjestämisestä. Tänne jäävien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen on kaikkien hallintokuntien tärkeä tehtävä.
Sosiaali- ja terveysvirastossa on meneillään monia kehittämishankkeita kaupunkilaisten palvelujen varmistamiseksi sekä sote-uudistukseen valmistautumiseksi. Kaupunkilaisia suorimpaan koskevana on lautakunta juuri hyväksynyt toimenpideohjelman kiireettömään hoitoon pääsyn helpottamiseksi terveysasemille. Tämä on tarpeellinen ohjelma, sillä odotusajat joillekin terveysasemille ovat olleet liian pitkät. Sote-uudistuksen pitäisi myös aikanaan tuoda tähän ongelmaan parannusta kun yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat voivat tarjota palvelujaan kaupunkilaisille julkisten palvelujen ohelle.