Kaupunginvaltuustossa käsiteltiin Kokoomuksen valtuustoryhmän ryhmäaloitetta Helsingin julkisen perusterveydenhuollon (terveysasemapalvelujen) saatavuuden parantamisesta.

Omassa puheenvuoroni aiheesta:

Kun väestö ikääntyy ja eläköityy entistä kiivaammin kahtena tulevana vuosikymmenenä ja työikäinen väestö vähenee, se haastaa tulevaisuudessa ja jo nyt sote-palvelujärjestelmäämme. Mm. eläköityneet työterveyshuollon asiakkaat ja kaupunkiin vuosittain muuttavat tuhannet uudet asukkaat ovat potentiaalisia terveysasemiemme asiakkaita. Ja samaan aikaan meillä on pulaa työvoimasta – tällä hetkellä erityisesti terveyskeskuslääkäreistä.

Kiireellinen hoito terveysasemilla onnistuu tällä hetkellä kohtalaisen hyvin, mutta kiireettömään hoitoon on liian pitkä odotusaika. Sosiaali- ja terveyslautakunta on ollut tilanteesta jo pidempään huolissaan ja erilaisia keinoja hoitoon pääsyn parantamiseksi on toteutettu tai sovittu. Kuten palvelusetelien käyttö, henkilöstön palkankorotukset, työnjaon selkeyttäminen, johtamisen kehittäminen ja sähköisten palvelujen lisääminen.

Kevään aikana tulee lisäksi käsittelyyn 1-2 terveysaseman ulkoistaminen. Vasemmisto vastustaa esitystä, mutta tähän esitykseen olisi nykytilanteessa syytä suhtautua avoimin mielin. Kyse on yhdestä keinosta edistää kaupunkilaisten palveluihin pääsyä ja sitä kautta hyvinvointia. Olisi mielestäni sääli jättää tämä vaihtoehto kokeilematta kun periaatteiksi on sovittu sama hintataso ja palvelu kuin omassa toiminnassa.

Toimialalla hyväksytyt kehittämistoimenpiteet hoitoon pääsyn helpottamiseksi ovat olleet lähinnä rakenteellisia. Ohella voisi olla syytä lisätä myös hoitoprosessien sujuvuuden arviointia. Kuulin juuri, että erään uuden teknisen apuvälineen saanti vaati asiakkaalta n. 3-4 käyntiä, n. 5-6 eri työntekijän tapaamista. Kalliin laitteen tarve ja soveltuvuus on tietenkin varmistettava, mutta ohella olisi hyvä tarkastella myös työvoimakustannuksia ja henkilöstön työajan käyttöä.

Monisairaiden ja paljon palveluja tarvitsevien kokonaishoidon koordinointi on oleellinen terveysasemapalvelujen käytön optimoimiseksi. Eri tutkimusten mukaan noin 10 prosenttia palveluja käyttävistä asiakkaista kerryttää n. 70–80 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista ja vie samalla suuren osan henkilöstöresursseista.

Siksi Helsingissä käyttöön otetun, sosiaali- ja terveysministeriössä johdollani Suomen järjestelmään sovelletun paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden hoitomallin vakiinnuttaminen kaikille terveysasemille on tarpeen. Oikea asiakassegmentointi mallissa on oleellista samoin kuin henkilöstön valmentaminen tai kouluttaminen monisairaiden hoidon toteuttamiseen. Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt arvion paljon palveluja tarvitsevien hoidosta 2017. Siihen ja sen suosituksiin olisi hyvä kunnissakin perehtyä palvelujen oikean kohdentamisen edistämiseksi. Monisairaiden ja moniongelmaisten hyvällä hoidolla ja koordinoinnilla on mahdollista saada väljyyttä muiden asiakkaiden hoitoon