Helsingin strategiaohjelma alkaa kaupungin arvojen määrittelyllä, ja on ilahduttavaa, että strategiaohjelman tavoitteissa on myös arvojen mukaisia kirjauksia. Esimerkiksi tavoite: ”palvelu käynnistyy ensimmäisessä kohtaamispisteessä” periaatteella ”tulit oikeaan paikkaan, miten voin auttaa” jo sinällään toteuttaa mm. asukaslähtöisyyden arvoa, ja tavoitteen alle listatut yksityiskohtaiset toimenpiteet vielä vahvistavat sitä. Toivottavasti saamme strategiaan kirjatut arvoja toteuttavat tavoitteet pantua toimeen myös käytännössä, niin että ne näkyvät virastojen arkityössä.
Strategiaohjelmassa on otettu hyvin esille nuorten ja lasten asiat. On tärkeää, että suunniteltu nuorisotakuu toteutuu virastojen ja muiden kaupungin toimijoiden yhteistyönä. Mikään virasto ei yksi pysty vastamaan tähän mittavaan haasteeseen. Tärkeää on myös koulukiusaamisen nostaminen strategiaan. Jokainen kiusaamistapaus on liikaa ja voi tuhota lapsen tai nuoren elämän pitkäksi aikaa, jopa loppuelämäksi.
Ikäihmisten palveluissa tärkeintä on saada palvelurakennemuutos käyntiin kuten se viime vuonna sote-jaostossa ja kaupunginhallituksessa päätettiin sekä esitetään nyt strategiaohjelmassa. Kotona asumisen lisääminen on oikea suunta, mutta se ei toteudu ilman palvelujen kaikenpuolista edelleen kehittämistä. Henkilöstössä on oltava riittävästi osaamista, jotta entistä raskashoitoisempien ja sairaampien asiakkaiden hoidon ja elämän laatu turvataan, ja jotta henkilöstö jaksaa tässä vaativassa tehtävässä. Myös uusia toimintamalleja on syytä kehittää esim. muistisairaiden henkilöiden kotona asumisen tukemiseen. Siksi teinkin tästä ponsiesityksen, joka meni valtuuston äänestyksessä läpi. ” Kaupunginvaltuusto edellyttää, että ikäihmisten palveluissa kehitetään toimintamalleja muistisairaiden kotona asuvien henkilöiden tukemiseksi. ”
Ikäihmisten palvelujen kokonaisuus päätettiin järjestää organisaatiouudistuksen yhteydessä palvelualuemallin mukaisesti, ja se on kirjattu myös strategiaohjelmaan – hyvä niin. Palvelualueella on tarjolla alueen asukkaille koko ikäihmisten palvelujen valikoima ennakoivista palveluista ympärivuorokautiseen hoitoon ”yhden oven periaatteella”. Alueen asukkaat voivat aluksi osallistua palvelualueella tarjottavaan ennakoivaan toimintaan kuten liikuntaryhmiin tai harrastuspiireihin. Palvelutarpeen kasvaessa on tarjolla ns. välimuotoisia palveluja kuten lyhytaikaisia kuntoutusjaksoja, ja lopulta jos kotona asuminen ei ole enää turvallista, on ikäihmisillä mahdollisuus siirtyä tutun palvelualueen ympärivuorokautista valvontaa ja hoitoa tarjoavaan kodinomaiseen hoitoyksikköön.
Terveysasemia tarvitaan apuun ikääntyneen väestön toimintakyvyn ylläpitämisessä ja kuntoutuksessa. Strategiassa onkin mainittu, että monisairaiden hoitoon kehitetään moniammatillisia toimintamalleja. Tähän tarpeeseen on jo tarjolla Metropoliassa syksyllä alkava monisairaiden terveyskeskusasiakkaiden hoitoon suunniteltu asiakasvastaavan koulutus. Toivottavasti Helsingin kaupunki hyödyntää tätä koulutusta.
On hyvä, että vanhuspalveluohjelma tuo ikäihmisten palveluihin monia parannuksia, mutta samalla se tuo kunnille velvoitteita, joita emme voi Helsingissäkään laiminlyödä. Meidän on mm. ryhdyttävä valmistelemaan kattavaa suunnitelmaa ikääntyneiden hyvinvoinnin turvaamiseksi ja palvelujen järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Tähän on viitattu strategiaohjelmassa, mutta selvät tavoitteet vanhuspalvelulain vaatimusten täyttämisestä puuttuvat vielä.
Strategiaohjelman tärkeä tavoite on esteettömien asumisvaihtoehtojen lisääminen täydennysrakentamisalueilla. Kaupungin asuntokannassa nämä uudet esteettömät asunnot pitäisi varata ikäihmisille ja vammaisille, jotta he eivät joudu pyrkimään ympärivuorokautiseen hoitoon asunnon puutteiden vuoksi, ja jotta heidän elämänlaatunsa turvataan toimintakyvyn vajauksista huolimatta. Tällä tavalla myös kiinteistö- ja rakennuspuoli voi osallistua talkoisiin ikäihmisten ja vammaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.
Vielä eräs asia strategiaohjelmasta: tytäryhteisöjen ohjauskuvio: Strategiaohjelmassa sanotaan, että kaupunkikonsernia johdetaan kokonaisuutena ja konserniohjausta tehostetaan ja selkeytetään. Tämä on tarpeen, sillä kaupunkikonserniin tytäryhteisönä kuuluvilla säätiöillä on ollut epäselvyyttä ohjauskuviosta. Esim. tällä hetkellä kaupunkikonserniin kuuluvat säätiöt ovat sote-virastossa ostopalvelubudjetissa, ja niitä kohdellaan kuten ostopalveluja, vaikka ne ovat osa kaupunkikonsernia. Säätiöt tuottavat edullisesti hyvälaatuisia palveluja mm. ikäihmisille ja mielenterveyskuntoutujille.
Kun saamme näitä strategiassa linjattuja hyviä tavoitteita eteenpäin ja käytännön toimintaan, Helsingin kaupunki on taas hiukan parempi palveluiltaan ja toiminnaltaan.