Sörnäisten asemakaavan muutos hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 10.9. Se pitää sisällään varauksen Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen rakentamiselle. Rakennuksen pitäisi esityksen mukaan olla valmis vuonna 2018, jolloin terveys- ja hyvinvointikeskukseen yhdistyisivät Vallilan, Kallion ja Herttoniemen nykyiset terveysasemat ja monia muita eri puolilla kaupunkia toimivia pieniä yksiköitä kuten fysioterapian, sosiaalityön, psykiatrian, maahanmuuton ja päihdehuollon yksiköitä.

Kalasataman monia palveluja tuottava terveys- ja hyvinvointikeskus on pilottikohde sosiaali- ja terveyspalveluja uudistettaessa. Nykyinen terveyskeskusmalli on 1970-luvulta, ja useilla nykymallin terveysasemilla onkin ollut ongelmia palvelujen saatavuudessa. Helsingin väestö kasvaa melko nopeasti, ja kun väestössä vanhimmat ikäluokat kasvavat kaikkein eniten, kasvaa myös terveysasemien käyttäjien määrä merkittävästi. Lisäksi useiden nykyisten asemien tilat ovat peruskorjauksen tarpeessa, eivätkä tilat vastaa nykyisiä esteettömyysvaatimuksia. Siksi, selvitäksemme tulevaisuuden kasvavasta palvelujen tarpeesta ja supistuvista resursseista, on vanhaa mallia välttämättä uudistettava ja haettava synergiaetua useiden palvelujen integroimisesta samaan yksikköön. Tavoitteena on erityisesti, että monisairaat ja paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat saisivat kaikki palvelut yhdestä paikasta. Toimintamallia on kehitettävä, sähköisiä palveluja vahvistettava, ja ennen kaikkea on haettava entistä tarkoituksenmukaisempia työnjakomalleja. Näitä kaikkia tultaneen testaamaan uudessa keskuksessa. Jos mitään ei nyt tehdä, vaikeutuvat palvelujen saatavuus ja palveluihin pääsy jatkossa entisestään.

Valtuustossa Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus kirvoitti laajan keskustelun, joka aika ajoin ajautui itse kaavan hyväksymisestä sosiaali- ja terveyspalvelujen linjauksiin. Itse olin huolissani Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen kulkumahdollisuuksista erityisesti iäkkäille ja liikuntaesteisille. Sosiaali- ja terveysvirasto oli aiemmin ilmaissut lausunnossaan kaupunginhallitukselle, että Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen saattoliikenteen pysähdyspaikat ja liikuntaesteisten pysäköinti tulee järjestää sisäänkäynnin välittömään yhteyteen. Mielestäni rakentamisessa on muutenkin syytä kiinnittää huomiota esteettömiin kulkureitteihin siten, että liikuntaesteiset pääsevät vaivattomasti terveys- ja hyvinvointikeskukseen sekä metroasemalta että pysäköintipaikoilta myös talvella ja lumessa. Ehdotin katettujen tai lämmitettyjen kulkureittien harkitsemista. Sinänsä terveys- ja hyvinvointikeskukseen on helppo tulla eri puolilta kaupunkia, koska se sijaitsee aivan metroaseman vieressä.

Liikuntaesteisten pysäköintipaikkojen lisäksi terveys- ja hyvinvointikeskuksen käyttöön on vuorovaikutusraportin mukaan varattu 1 autopaikka 140 neliömetriä kohden yleisestä pysäköintilaitoksesta, mikä tarkoittaa 136 autopaikkaa. Paikat ovat tarpeellisia, sillä terveys- ja hyvinvointikeskukseen on tulossa n. 450 työntekijää, ja päivittäinen asiakkaiden määrä on n. 600. Lisäksi, jos Herttoniemen terveysasema yhdistetään Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskukseen kuten on ehdotettu, pysäköintipaikkojen tarve korostuu. Herttoniemen terveysasemaa käyttäneistä monet, erityisesti iäkkäät asukkaat mm. Tammisalosta käyttävät omaa autoa, sillä julkisen liikenteen pysäkit ja bussireitit jäävät pientalovaltaisessa kaupunginosassa kauaksi useista asunnoista. Jotta mahdollisimman moni omaa autoa osan matkasta käyttävä asiakas voisi tulla loppumatkan Kalasatamaan metrolla, olisi tarpeen arvioida, voisiko Herttoniemen metroaseman liityntäpysäköintialueelle rakentaa lisää pysäköintipaikkoja idän suunnalta tuleville asiakkaille. Nykyiset Herttoniemen liityntäpysäköintipaikat täyttyvät jo aamuvarhaisella, ja tyhjenevät vasta työajan päätyttyä, joten päiväaikaan paikoille ei kannata edes yrittää. Jäämme nyt seuraamaan, miten suunnitelmat ja toiveet riittävistä pysäköintipaikoista ja esteettömistä kulkureiteistä Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskukseen käytännössä toteutuvat.