Sosiaali- ja terveysvirasto esitti tammikuussa alaansa kuuluville järjestöille myönnettäväksi yhteensä 6 450 000 euroa lautakunnan päätöksellä ja vielä muutamia satoja tuhansia virastopäällikön päätöksellä. Lautakunnan käsittelyssä summaan lisättiin vielä vihervasemmiston toimesta useita satoja tuhansia euroja, mikä vähensi viraston lakisääteisten palvelujen budjettia vastaavalla summalla. Osa hakijoista jäi ilman avustusta, ja osa sai vähemmän kuin oli hakenut. Avustuspäätösten jälkeen virasto saikin runsaasti oikaisuvaatimuksia, mutta lautakunta ei löytänyt niille perusteita, eikä yhtään oikaisuvaatimusta voitu hyväksyä.
Järjestöille jaettavat avustussummat ovat kaikkiaan huomattavat, ja ne jakautuvat hiukan isompiin ja aivan pieniin avustussummiin hyvin monenlaisille järjestöille. Monesti järjestöt ovat ”ketteriä” palvelujen tuottamisessa, ja avustusten avulla tuotetaankin monenlaisia hyödyllisiä lisäpalveluja kaupunkilaisille. Järjestöavustukset on tarkoitettu täydentämään sosiaali- ja terveysviraston omia palveluja, ja siksi avustuksille on laadittu kriteerit. Ne uudistettiin syksyllä 2013. Erityisenä painoalueena oli tänä vuonna terveyserojen kaventamiseen tähtäävä toiminta. Uusista kriteereistä tiedotettiin kaikille järjestöille ennen järjestöavustusten hakuaikaa sekä myös hakuilmoituksessa.
Suurin osa oikaisuvaatimuksista koski niitä eläkeläis- ja seniorijärjestöjä, jotka jäivät ilman toimintarahaa. Kaikille näille järjestöille oli kuitenkin varmistettu toimitilat tavalla tai toisella. Ilman toiminta-avustusta jääminen johtui siitä, etteivät seniorijärjestöjen hakemukset vastanneet sosiaali- ja terveysviraston uusia hakukriteerejä. Ilmeisesti hakemukset oli täytetty aiempien kriteerien ja hakemusten mukaisesti. Kun kriteereissä on erityisesti mainittu, ettei avustusta myönnetä mm. juhliin ja retkiin, tarjoiluihin, kokouskuluihin, luentopalkkioihin ja toimistotarvikkeisiin, ja kun seniorijärjestöistä monet olivat maininneet juuri nämä haetun rahoituksen kohteeksi, ei toiminta-avustusten myöntäminen ollut mahdollista. Koska suurin osa seniorijärjestöistä tekee tärkeätä työtä ikäihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, sovimme lautakunnassa, että käymme hakukriteereistä keskustelua vanhusneuvoston kanssa ennen seuraavaa avustuskierrosta.
Ongelmallista avustusrahojen jaossa on usein tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden varmistaminen. Järjestöillä on erilaiset resurssit käytettävissä hakemusten laatimiseen (ja lobbaukseen), millä voi olla merkitystä avustusjaossa menestymiseen. Lisäksi eri valtuustoryhmillä saattaa olla intressejä tukea ideologiaansa lähellä olevia hakijoita, mikä lisää riskiä epäoikeudenmukaiselle jaolle. Kaupungilla ei ole myöskään mahdollisuuksia valvoa tai arvioida, miten ja mihin avustusrahat käytetään. Tässä on vain luotettava järjestöjen omiin toimintakertomuksiin.
Jatkossa voisi olla hyödyllistä, että kaupungin virkamiehet pyrkisivät löytämään mahdollisimman kevyitä keinoja avustusmäärärahojen käytön arviointiin kaikenpuolisen tasapuolisuuden varmistamiseksi. Lisäksi voisi olla tarpeen entistä tiiviimmin sovittaa yhteen kaupungin omaa toimintaa ja järjestöjen toimintaa täydentämään toisiaan esim. alueellisella tarkastelulla.