Suomessa on viime aikoina noussut vähän väliä esille jokin kohujuttu, joka on täyttänyt kaikki mediat. Esim. metoo, lasten seksuaalinen hyväksikäyttö jne. – kaikki väestön hyvinvoinnin kannalta merkittäviä.

Tällä kertaa ihmiset pysäyttänyt tapahtuma on Esperi Caren ongelmat ikääntyneiden ympärivuorokautisessa hoidossa. Tähän asiaan sisältyy kuitenkin monia näkökulmia.

On erittäin ikävää, että tuottaja rahastaa suuret voitot hyödyntäen pienipalkkaisten hoitotyöntekijöiden voimavaroja sekä laiminlyöden ikääntyneiden hoidon laadun varmistamista. Siis yksi näkökulma on hoivayrityksen omistajien kohtuuton voiton tavoittelu. Esim. omistajien yhtiölle lainaaman rahoituksen ylikorkeisiin korkoihin pitäisi verottajan voida puuttua. Siinä yksi asia pureskeltavaksi seuraavalle hallituskaudelle.

Toinen näkökulma, joka tässä on noussut esille, on erityisesti poliittisten piirien viljelemät väitteet yksityisesti tuotetun palvelun heikkoudesta verrattuna julkisesti tuotettuun palveluun. Tämä ei kuitenkaan monien kansallisten ja paikallisten tutkimusten mukaan pidä paikkaansa. THL:n vanhustutkija jo kirjoitti tästä. Ei ole näyttöä julkisen paremmuudesta. On näyttöä jopa päinvastaisista tuloksista. Saman olen todennut useissa omissa tutkimuksissani. Viimeisimmässä tutkimusraportissa, jota olin kirjoittamassa, vertailimme asukkaiden taustatietoja, hoitokäytäntöjä ja ravitsemustilaa sekä yksityisesti että julkisesti tuotetussa hoidossa. Selkeää eroa ei löytynyt. Joissakin asioissa julkinen tuotanto oli hiukan parempi ja joissakin taas yksityinen.

Oikea näkökulma minun mielestäni on ikääntyneiden hyvä hoidon laatu ja sen puolustaminen. Sekä kotihoidossa että ympärivuorokautisessa hoidossa. Ikääntyneiden palvelut on ala, joka kasvaa väestörakenteen muutoksen myötä. Toisaalta väestörakenteen muutos johtaa väistämättä siihen, että työntekijöitä on tulevaisuudessa entistä vähemmän käytettävissä, ellemme ryhdy toimenpiteisiin. Jo nyt sosiaali- ja terveysalalla on ongelmana työntekijäpulaa. Tulevalla hallituskaudella onkin tarkasteltava ikääntyneiden hoidon rakenteita, laatua ja henkilöstön määrityksiä suhteessa ikääntyneen väestön tarpeisiin. On myös pohdittava, miten saamme riittävästi ammattitaitoisia työntekijöitä sosiaali- ja terveyspalveluihin ja miten estämme väestöllisen huoltosuhteen kärjistymisen. Näillä eväillä uudelle hallituskaudelle.