Vilkas ja uutta sekä ennen kokematonta toimintaa täynnä ollut vuosi alkaa olla lopuillaan. On hyvä pysähtyä miettimään taakse jätettyjä asioita ja rauhoittua valmistautumaan tuleviin koitoksiin.
Tulin valituksi kaupunginvaltuustoon ensiyrittämällä, mikä oli odottamaton ja iso juttu sekä tukiryhmälleni että minulle itselleni. Sain myös toiveeni mukaisen jäsenyyden terveyslautakunnassa. Syksyllä siirryin terveyslautakunnan varapuheenjohtajaksi. Lisäksi tulin valituksi HUS-valtuuston jäseneksi ja aivan loppuvuodesta maakuntavaltuuston varajäseneksi. Tässä oli haasteita uudelle valtuutetulle. Onneksi minulla oli kokemusta kaupungin virkamiehenä, mikä helpotti kaupungin hallinnon kokonaisuuden hahmottamista. Oma valtuustoryhmä on myös ollut suuri tuki uudelle valtuutetulle.
Valtuustossa läheisimpiä olivat sosiaali- ja terveystoimen alaa sekä erityisesti vanhustenhoitoa koskevat kysymykset. Tein vuoden aikana muutamia aloitteita ja useita ponsiehdotuksia käsiteltävinä olleisiin asioihin. Toinen talousarvioaloitteistani koski vanhusten palvelukeskuksen perustamista Kaakkois-Helsinkiin. Siihen sain varovaisen myönteinen kannan kaupunginhallitukselta. Mahdollisuuksia pienimuotoisen palvelukeskuksen perustamiseen voidaan tutkia Laajasalossa sijaitsevan palvelutalo Rudolfin tiloihin vuosille 2013–2014 esitetyn peruskorjauksen yhteydessä. Toisessa aloitteessani ehdotin, että +70 -vuotiaat henkilöt voisivat käyttää Helsingin julkista liikennettä puolitetuin hinnoin ruuhka-aikojen ulkopuolella, esim. klo 9-15. Tähän palattaneen vielä kun Helsingin seudun liikennekuntayhtymä määrittelee lippujen alennusperusteita. Mm. ikäperustaisen seniorilipun käyttöönotosta on ollut puhetta. Kaupunginhallitus kuitenkin katsoi, että alennusten tulisi jatkossakin perustua sosiaalisiin tekijöihin, ei ikäryhmiin.
Syksyn ensimmäisessä kokouksessa jätin aloitteen Itäkeskuksen ympäristön ja erityisesti Tallinnanaukion esteettisyyden, viihtyisyyden ja turvallisuuden parantamiseksi. Itäkeskuksessa oli käyty keskustelua kauppakeskuksessa ja Tallinnaukiolla olevien penkkien poistamisesta, jotta häiriötä aiheuttavia päihteiden käyttäjiä ei kerääntyisi niille. Tämä oli minusta tosi huono vaihtoehto ongelman hoitamiseksi. Ikäihmiset ja liikuntavammaiset tarvitsevat penkkejä levähdyspaikoiksi. Kirjoitin asiasta myös jutun Helsingin Uutisiin. Lehtiartikkelin jälkeen sain tapaamiskutsun Itäkeskuksen toimijoilta, ja yhteinen keskustelu johti uudistusten visiointiin. Myöhemmin mukaan saatiin myös kaupungin virkamiehiä, ja alkuvuodesta kuulemme, mihin ja kuinka kehittämistyö etenee jatkossa. Tavoitteena on uudistunut, viihtyisä ja turvallinen Tallinnanaukio. Toiveikkaana odotan jatkoa.
Valtuustotyön ensimmäistä vuotta leimasi ikävästi taloudellisen kasvun heikkeneminen, eikä helpotusta ollut lähiaikoina nähtävissä. Tämä teki työstä erityisen haasteellisen. Edellisellä valtuustokaudella oli voitu lisätä palveluja, henkilöstöä ym. melko kevyestikin, eikä leikkauksia ollut tarvinnut juuri miettiä. Me olimme täysin toisenlaisen tilanteen edessä. Vastaan tuli säästövaateita, jotka koskivat kaupunkilaisiin välillä kipeästikin. Vaikeitakin päätöksiä jouduttiin vuoden mittaan tekemään. Vastuuta oli pakko ottaa kun siihen oli valtuutuksen saanut.
Ensimmäinen erityisen vaikea asia oli terveysasemien laboratorioverkon harventaminen. Aiheesta tuli jo etukäteen paljon postia. Kaupunkilaisilta oli jäänyt pimentoon se, että äkillisissä sairauksissa näytteitä voidaan muutoksen jälkeen ottaa vastaanottokäynnin yhteydessä terveysaseman henkilöstön toimesta, ja että käytössä ovat kaikki HUS:n laboratoriot terveysasemilla ja sairaaloissa. Nyt Laajasaloon suunnitellaan käytäntöä, jossa näytteenotto järjestetään kerran viikossa terveysasemalla. Tämä oli vastaus terveyslautakunnassa tekemääni ponsiehdotukseen huonosti liikkuvien asiakkaiden näytteenoton järjestämisestä.
Toinen paljon keskustelua aiheuttanut asia oli pitkäaikaisen sairaalahoidon siirtäminen sosiaalivirastoon. Itse kannatin siirtoa, sillä vanhusten ympärivuorokautinen hoito kaipasi uudistumista. Jatkossa kaikkia ympärivuorokautisen, pitkäaikaisen hoidon yksiköitä kehitetään kokonaisuutena yhden johdon alla. Hoito on ollut sairaaloissa hyvää, mutta laitosmaiset olosuhteet monen hengen huoneineen eivät ole enää tätä päivää. On jo aika taata myös vanhoille ihmisille yksityisyyden ja itsemääräämisen mahdollistava kodinomainen asuinympäristö. Jatkossa sairaalamaisia rakennuksia ja olosuhteita on ilmeisesti tarkoitus peruskorjata ja korvata osittain palvelutaloilla, joissa saa hoitoa (myös lääkäripalveluja) ja valvontaa ympäri vuorokauden. Muistisairauksia sairastaville on palvelutaloissa turvallisia ja viihtyisiä ryhmäkoteja. Tein valtuustossa kaksi pitkäaikaisen airaalahoidon siirtopäätökseen liittyvää ponsiehdotusta, jotka menivät läpi lähes yksimielisesti. Toinen koski kuntoutuspalveluiden systematisointia sekä kehittämistä ja toinen pitkäaikaissairaalan siirrolle asetettavaa seurantaryhmää.
Keväällä 2010 valmistuu useita uusia työryhmien esityksiä. Uuden lain mukaisen palvelusetelin käyttöönoton selvitys valmistuu tammikuussa ja palveluverkkotyöryhmän esitys menee kevään aikana kaupunginhallituksen ja lautakuntien käsiteltäväksi. Selvitettävänä on myös kaupungin strategian mukainen yhden terveysaseman kilpailuttaminen ja vapaan hakeutumisen kokeilu joillakin terveysasemilla. Myös Vantaan ja Helsingin yhdistymisselvitys valmistunee keväällä, joten kovasti on työtä ja isoja päätöksiä edessä.
HUS:ssa on ollut viime aikoina melko tuulista, sillä sekä toimitusjohtaja että ylilääkäri erosivat ja hakeutuivat muihin tehtäviin. Parhaillaan odotellaan päätöksiä uusien henkilöiden nimeämiseksi näihin tehtäviin. Puheita on ollut myös HUS:n hajoamisesta, joten nähtäväksi jää, miten esim. ns. ”Risikon malli sotealueista” tullaan Uudenmaan alueella toteuttamaan.
Kiitokset kaikille yhteistyökumppaneille ja käsiteltäviin asioihin kantaa ottaneille henkilöille tästä vuodesta! Toivottavasti esitätte mielipiteitänne myös tulevana vuotena tueksi päätöksenteolle.
Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta!
Seija